Sirkuskoti • Circus Home

Tämä on se romanttinen mielikuva, joka ehkä monella sirkuksen ystävällä on sirkuselämästä joskus muinoin. Sirkustaiteilijat siirtyivät kylästä toiseen hevosten vetämissä vankkureissa. Vaunut pysäköitiin metsän reunaan. Ennen illan näytöstä levättiin ja kerättiin voimia. Linnut lauloivat ja suvituuli huokaili. Kaikki muu pitää paikkansa, mutta tuo kuva ei. Alla muutamia kuvia tosielämästä. Asuntovaunuja kyllä, mutta fiilinki on aivan toinen.

Suomen Tivolin asuntovaunu Talvitivolissa. Portaiden yläpäässä Varpu Kivelä, 

joka oli myös pelastusarmeijalainen. Oikealla Toivo Pesonen.

Sirkus Finlandian trumpetisti ja klovni Carlo Bergman treenaa asuntonsa pääovella.

Sirkus Sariolan kuorma-autojen peräkärryille rakennettuja majoitusvaunuja 1953. Näitä oli rakennettu sekä kahdenhengen "kämpiksi" että suuremmiksi kuuden hengen majoittamiseen tarkoitetuiksi "poteroiksi". 

Teltan pystytystä Sirkus Finlandiassa joskus 70–80 -luvulla. 

Klovni Oleg Glavatskiy kahlaa kurassa ja lumessa teltasta kotiinsa 

Sirkus Florentinon sirkusleirissä 27.4.2012. 

.

Talvitivoli Kaartin Maneesissa • Winter Funfair in Guards Manège

Kaartin maneesi sisältä vuodenvaihteessa 1931–1932. Hiekkapohjainen halli. 

Keskellä Sariolan Tivolin karuselli, taustalla kaksi telttaa. Kuva Keravan museo.

Sariolan Talvitivoli Kaartin Maneesissa Helsingissä 26.12.1929–12.1.1930. 

Kuva Museovirasto - Musketti. 

Kaartin maneesi on Helsingin keskustassa Kaartinkaupungissa Kasarmikatu 15:ssä sijaitseva hallirakennus, joka rakennettiin vuosina 1875–1877 alun perin Suomen kaartin harjoitushalliksi. Myöhemmin se toimi näyttelytilana, tivolina ja sirkuksena. Vuodesta 1952 lähtien se on ollut autohallina. Kaartin maneesin yksikerroksisen satulakattoisen tiilirakennuksen suunnitteli arkkitehti Axel Hampus Dalström. Hallissa sijaitsi hiekkapohjainen harjoituskenttä, jota kiersi myös ratsastusrata. 1900-luvun alkupuolella Kaartin maneesia alettiin käyttää messujen, kokousten ja näyttelyiden pitopaikkana. Se oli tässä tehtävässä vuoteen 1935 saakka, jolloin Messuhalli valmistui. Vuosina 1949–1952 Kaartin maneesi muutettiin autohalliksi. Halli jaettiin betonisilla välipohjilla useaan kerrokseen ja sen alkuperäiset tammipuiset kattorakenteet purettiin.

Talvitivoli Kaartin Maneesissa 26.12.1929–12.1.1930 Helsingissä. 

Kuvassa näkyy maneesin alkuperäinen katto. 

Kuva Museovirasto -Musketti.

Talvitivoli Kaartin Maneesissa 26.12.1929–12.1.1930 Helsingissä. 

Kuva Museovirasto -Musketti.

Kommentit:

Hassua, sain aikanaan hirveen inspiksen ruveta hommaamaan talvisirkusta p.o paikkaan tietämättä näistä taustoista. Mua kiehtoi mm upeet hevosaiheiset medaljongit ulkoseinillä! No, paukut tais sitten ehtyä..
Pekka von Cräutlein

.

1942–1944 • Karhumäen Talvitivoli • Karhumäki Winter Funfair

Karhumäen tivoli toimi sota-aikana 1942–1944 sotilaiden hengähdyspaikkana. Se sijaitsi noin 30 kilometrin päässä rintamasta vanhan venäläisen huvipuiston paikalla. Osa esiintyvistä taiteilijoista teki myös keikkoja Karhumäestä lähemmäs rintamaa. 1940-luvulla tivolien kiertämistä maaseudulla rajoitettiin rajusti. Tivoli katsottiin tuolloin pahuutta herättäväksi toiminnaksi. Rintamativoli oli merkittävä ennakkoluulojen murtaja. Se lisäsi koko tivolialan arvostusta. Myös maaseudulla kiertämisen kielto kumottiin. Suomessa oli käytössä huvivero, mutta koska Karhumäki oli valloitetulla alueella, siellä huviveroa ei ollut. Osa tivolin tuloista meni puolustusvoimille ja osa huvipuistoa ylläpitävälle Sariolalle. Toimintaa pyöritettiin ympäri vuoden. Talvitivolin toiminta oli talvella tietenkin hieman riisutumpaa. Yläkuvassa Karhumäen rintamativolin Talvitivolirakennus. Sisällä oli kanttiini, huvinäyttämö, pelihalli ja erilliset sirkus- ja kabareenäyttämöt. Talvihuvittelukeskus sijaitsi Kumsajoen vastakkaisella puolella varsinaiseen Karhumäen tivoliin nähden.

Osa Talvitivolirakennusta sisältä. Edessä Zeppeliini-peli ja nyrkkeilypallo. 

Taustalla esiintymislava. 

Mielenkiintoinen kuva Zeppeliini-pelistä. 

Akrobaattien tasapainonäytös Karhumäen Talvitivolissa. Matti Kaksonen, Alpo Malinen ja Anita Lappalainen (1921–1996).  Lappalainen oli naimisissa hanuristi Urpo (Upe) Simolan (1920–2003) kanssa vuosina 1944–50.

Totisia poikia ihailemassa notkeaa naiskauneutta sirkusesityksessä. 

Ehkä se rintamalla koettu pelko ja jännitys unohtui pieneksi hetkeksi.

.

Talvitivolit • Winter Funfair

Kunnon pakkasia odotellessa sopii muistella kuinka ennenvaahaan käytiin tivolissa talvellakin. Kuvat ovat kaikki Sariolan tivoleista. Moni muukin tivoliyrittäjä jatkoi toimintaa myös talvella. Talvimarkkinoilla Sariola alkoi liikkua Talvitivolin kanssa vuodesta 1932 lähtien. Sariolan talvitivolitoiminta jatkui vuoteen 1953 saakka. Sen jälkeen kierrettiin talvisin vielä eläin- ja pelitelttojen kanssa 1960-luvun lopulle saakka.

Sariolan Talvitivoli Sortavalassa 1934. Toisiinsa kytkettyjä kamiinoilla 

lämmitettäviä telttoja. Lipunmyynti ja sisäänkäynti oikealla.

Talvitivolin pitkä keskusteltta. Oikealla Zeppeliini-peli ja onnenpyörä. Valurautaisia

kamiinoita seinän vieressä. Savupiiput johdettiin telttakankaan läpi ulos. 

Maapohja on lunta ja purua.

30-luvulla katseltiin tivoleissa myös elokuvia. Tässä on menossa filmikelojen purku 

esityskuntoon. Oikealla lämmityskamiina.

Savonlinnan talvessa 1936 norsu auttaa leirin pystytyksessä samoin kuin kaikki 

muutkin artistit henkilökunnan apuna. Huopatossut on kuitenkin hyvä olla jaloissa.

Tässä Talvitivolin henkilökuntaa J.A.F. Sariolan ympärillä 1934. Pääosan näyttää 

vievän pari kuristajakäärmettä. Valkoinen kani vaaleahattuisen taikurin 

Ernest Peernan hartioilla taitaa kiinnostaa niitä.

Kommentit:

••••••••••••••••••••
Viimeisessä kuvassa ainakin Jaffun lisäksi Unto Sariola, Nelly ja Arvo Kangasniemi sekä Jussi Ylen.
Jukka Sariola
••••••••••••••••••••
Talvitivoli Unto Sariolan johdolla vieraili Kuopiossa tammikuussa 1961 ja tammikuussa 1962. Arvioni on, että yllä oleva juliste on vuodelta 1962.
Peter Lindfors
••••••••••••••••••••

.

1931 • W. Erbe • Sukeltaja • Diver

Sariola ja Mannerheimin lastensuojeluliitto harjoittivat tiivistä tivoliyhteistyötä pääosin vuosien 1929–1933 välisenä aikana. Talvitivoli oli Helsingissä Kaartin maneesissa, kiertueella oltiin lämmitetyissä teltoissa. Vuonna 1929 Talvitivolissa esiintyi myös saksalainen W. Erbe näyttäen sukellusesityksiä. Hän taisteli merihirviöitä vastaan myös  Ludvig Syversenin omistamassa Tivoli Hesperiassa 1931.

1929 • Eugen Ferrary • Talvitivolissa • In Winter Funfair

Virolainen sirkustaiteilija Eugen Ferrary oli oikealta nimeltään Eugen Krebs. Hän oli ekvilibristi ja jonglööri. Ferrary esiintyi ainakin Sariolan Talvitivolissa 1929–1930, ehkä muuallakin.

Nyt ensimmäisenä tulee mieleen tietysti Ferrari urheiluautot. Ei sille voi mitään. Ferrary ei kuitenkaan liity autoihin mitenkään. Enzo Ferrari perusti firmansa vasta 1939 ja ensimmäinen vauhtihirmu valmistui vasta 1947.


.

Lämmityslaitteet • Heaters

Alkukesä jälleen osoitti kuinka onnellisia saamme olla kun meillä on täällä Pohjolassa neljä eri vuodenaikaa. Tosin ne tänä vuonna vaihtuivat päivittäin. Vieläköhän tästä tulee kunnon kesä. Mutta ei tässä mitään uutta ole. Vuonna 1867 kesäkuussa oli monin paikoin rekikelit ja järvet jäässä.

Kylmä ei kuitenkaan pilaa sirkuskäyntiä nykyään. Kaikissa isoimmissa telttasirkuksissa  kaivetaan lämmityslaitteet esille tarvittaessa. Ne puhaltavat enemmän tai vähemmän tehokkaasti lämmintä ilmaa sirkustelttaan isoja putkia pitkin tai suoraan helman alta. Polttoaineena on polttoöljy eli se punainen diesel mikä on verovapaata. Lämmityslaitteita on erilaisia. Onpa niitä käytetty teltan sisälläkin, jolloin myös pakokaasut tulivat telttaan. Sitten on näitä uudempia, jotka puksuttavat teltan ulkopuolella. Sähköllä toimivista lämppäreistä ison sirkusteltan lämmitykseen en ole kuullut.

Mitenkähän ennen vanhaan lämmitettiin tivoli- ja sirkusteltat? Ainakin pitempiä aikoja paikallaan pysyvissä talvitivoleissa käytettiin isoja puukaminoita kangastelttojen lämmitykseen. Kiinteissä sirkusrakennuksissa oli tietenkin lämmitysuunit tai kaminat. Väliaikaisissa sirkusrakennuksissa ja telttasirkuksissa ei ehkä lämmitystä uskallettu käyttää. Katsojat pistivät vain lisää lämmintä päälle kylmällä säällä.

Yläkuvassa Suomen Tivolin Talvitivoli siellä jossain kauan sitten. Vasemmalta Ulla Sariola, Toivo Sariola ja Nelli Kangasniemi eli Petronella tatuoitu nainen. Takana sojottavat talvitivolin kaminoitten savupiiput.

Nyt näyttää sääennustukset taas vaihteeksi parempia säitä. Sirkus Finlandiassakin oli eilen jo teltan helmat ylhäällä Jyväskylässä. Eikä kukaan kaivannut lämmitystä.
-

Kuka ja milloin Lahdessa? • Who and when in Lahti?

Monica Köngäs lähetti mielenkiintoisen kuvan. Kuva on otettu Lahdessa, mutta milloin ja kenen tivoli on kyseessä? Vasemmassa reunassa näkyy sirkusteltta ja siitä oikealle pari karusellia ja maailmanpyörä. Takana pilkottaa pelejä ja side show -telttoja. Olisiko tuo etualla oleva katos autorata vai tanssipaikka? Kertokaa!

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••••••
Tapio Sariola
Suomen Tivolin osasto, Unto- tai Tope-setä tai sitten Isäni Matti Sariola.
••••••••••••••••••••••••••••••••••
Tapio Sariola
Vuodet 1952-54 ?
••••••••••••••••••••••••••••••••••
Jukka Sariola
Voisi olla Steffenin maailmanpyörä Saksasta, toimii edelleenkin ainakin Munchenin Octoberfesteillä.
••••••••••••••••••••••••••••••••••
Valistunut arvaukseni on että menee 1930-luvun alkuun, maailmanpyörän kupeessa näkyy saksalaisen Klara Fischerin "Miss Volta - sähköihminen" -sideshowteltta, Fischer oli Suomen Tivolin B-osaston listoilla vuonna 1930 ja 1931. Samaten Talvitivolissa vuodenvaihteessa 1930-1931, jonka lisäksi Fischerillä oli pistooliammuntakoju viimeksimainitun yhteydessä.
-Tommi/Helsingin kaupunginmuseo 
••••••••••••••••••••••••••••••••••
Tietääkö kukaan millä kentällä kuva on otettu? 1950-luvulla Sariolan tivolit olivat Lahdessa yleensä joko kisapuiston tai hiihtostadionin kentällä. Kuvan perusteella näyttäisi siltä että tässä tapauksessa on kyse jostain kolmannesta kentästä.
Peter Lindfors
••••••••••••••••••••••••••••••••••
Olen aivan varma että paikka on Lahden tori. Rakennus takana on Kotila. http://www.uusilahti.fi/jutut/lahesta/2015/10/16/110-vuotta-torin-ymparilla---tassa-on-taloja-jokaiselta-vuosikymmenelta
Jennifer F.
••••••••••••••••••••••••••••••••••
Hienoa. Kiitos ilmoituksesta.Selvisi tämä asia.
Peter Lindfors
••••••••••••••••••••••••••••••••••

.

Asuntovaunut • Mobile Homes

Astley's Amphitheatre, 57-1633, Houghton Library, Harvard University.

Tällainen oli Philip Astleyn Amfiteatteri Lontoossa 1808. Myöhemmin syntyi hieno idea, kun joku keksi sijoittaa sirkusnäytöksen isoon telttaan. Siihen asti sirkukset olivat kiinteissä rakennuksissa  1800-luvun alkuun asti. Teltta toi kuitenkin mukanaan majoitusongelmat. Yleensä kortteeri haettiin paikkakunnan perheiden asunnoista tai majataloista. Osa majoittui sirkusteltan suojaan, kuljetusvälineisiin – kuka minnekin.

Pömpeli oli seuraava neronleimaus sirkushistoriassa. Yksinkertaisista levyistä saatiin nopeasti koottua koppi, jossa mahtui nukkumaan ja muutenkin viettämään omaa yksityistä aikaa poissa muiden katseilta. Pystytys ja purku kävi nopeasti ja levyt veivät pienen tilan kuljetuksissa. Samasta kopista saatettiin saada päivällä lipunmyyntikojukin.

Ampumateltan pitäjän Yrjö Niitlahden asunto Huvipuisto Seiterässä 1986.

Pohjoisen sääolot pakottivat sirkuslaisia rakentamaan lämpimämpiä majoitustiloja ja hiukan mukavuuksiakin osattiin vaatia. Kuljetuskaluston ja vetoautojen kehityksen myötä asuinolotkin paranivat.

Suomen Tivolin Talvitivoli, Spinozan asuntovaunu. 

Jossain vaiheessa otettiin käyttöön oikein sitä varten valmistetut asuntovaunut ja asuntoautot. Artistin elämä alkoi tuntua mukavammalta.

Presidentin puoliso Tellervo Koivisto kahvilla Sirkus Finlandiassa 1.10.1984.

Jopa Tasavallan presidentin rouva Tellervo Koivisto adjutantteineen voitiin kestitä asuntovaunussa Finlandian sirkusnäytöksen väliajalla.

Kommentit:

<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Pertti Salonen 
Tellervo koivisto ei kahvitellut Leenan ja Kallen asuntoauton ja vaunun yhdistelmässä vaan aivan muussa vaunussa kylläkin sirkus kentällä helsingissä väliajalla.
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Yrsa Helles 
Oliko tuo Spinozan vaunu Ullan vanhempien?
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Kari Nieminen 
Enpäs tiedä. Kysyn Ullalta.
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<


.

Talvitivolit 30-luvulla | Winter Funfairs in the 1930s

Nyt on sopiva aika pistää esille pari vanhaa kuvaa talvitivoleista. Yläkuvassa virolainen surmanajaja Herbert Kala, jonka oikea nimi oli Herbert Loots. Takana istuu Veikko Sariola. Kuva on otettu Talvitivolin sisäänkäynnin edessä Nurmeksessa joulukuussa 1934.

Alakuvassa Suomen Tivolin henkilökuntaa ja esiintyjiä 1930-luvulla Talvitivolin aikaan. Pari kuristajakäärmettäkin on päässyt kuvaan. Eturivissä keskellä, viidentenä vasemmalta lukien tivolinjohtaja J.A.F. Sariola. Toisessa rivissä kahdeksas vasemmalta on virolainen taikuri Ernest Peerna (lierihattu, silmälasit). Peernan olkapäällä on kani. Käärmeet eivät ole sitä vielä huomanneet.

.

Talvisirkus – Winter Circus

Talvisirkukset ja joulusirkukset ovat hyvin suosittuja Keski- ja Etelä-Euroopassa. Meidän talvet taitavat olla liian kylmiä niiden pitämiseen pakkasessa. Kuitenkin aina silloin tällöin putkahtaa esiin ajatus talvisirkuksesta meilläkin. Tämän vuoden joulukuussa Sirkus Tähti pystyttää telttansa Helsinkiin. Tässä muutama muistikuva meidän talvisirkuksistamme.

Yksi suurimmista oli Suomen Talvisirkus Turussa joulupäivästä 1984 Uudenvuodenpäivään 1985. Yllä olevassa kuvassa on jo teltan purku käynnissä. Kalusto taisi olla paljolti Kansallissirkuksen jäämistöä. Viimeiset osat saatiin irroitettua jäätyneestä maasta vasta keväällä, näin kerrotaan.

Talvitivoleita on ollut enemmän kuin talvisirkuksia, mutta aina niissäkin oli sirkusohjelmaa enemmän tai vähemmän. Jopa norsu on mahtunut esiintymään talvitivolissa. Tässä kuvassa Valkoinen Sheikki eli Louis Billing johtaa Sariolan mainosparaatia talvella 1936.

Tässä jutussa kerron vain teltoissa tapahtuneista klassisen sirkuksen esityksistä. Sisätiloissa on sirkusta nähty enemmänkin ja nykyään on talvisin paljonkin nykysirkuksen esityksiä. Ulkonakin on nykysirkusta esitetty. Kuvan Jakobin Sirkus sirkus toimi talvisin 2011 ja 2012.

Sirkus Finlandia järjesti m/s Sally Albatrossin risteilyvieraille joulusirkuksen vuosina 1986–1991. Laivan autokannelle roudattiin ihan oikea sirkusteltta ja salonkivaunu. Ulkonakin kokeiltiin sirkusesityksiä teltassa. Yläkuvassa akrobaatti Alpo Hirvimäki ja sirkustirehtööri C.-G. Jernström Haikon kartanolla olleen sirkusteltan edessä 1985.

Muitakin perinteisen sirkuksen talviesityksiä on varmaan ollut ulkotiloissa. Kertokaa jos muistuu mieleenne.

.

Välirauha 1940 – Armistice

Välirauha oli Suomen historian ajanjakso talvisodan päättäneestä Moskovan rauhasta 13. maaliskuuta 1940 jatkosodan alkuun 25. kesäkuuta 1941. Huvit olivat vähissä. Useat tivolit kiersivät kuitenkin Suomea tuoden ihmisille vähän muutakin ajateltavaa kuin sota. Tämä ilmoitus oli Aamulehdessä 10.7.1940. Tampereen Ratinaan sijoittunut Suomen Tivoli tarjosi kävijöille ohjelmatelttojen, ampumaradan, ajolaitteiden ja pelien lisäksi myös kesäteatteria. Kolmiosaisen näytöksen tarkoituksena oli ilmeisesti pitää kävijöitä kentällä mahdollisimman pitkään. Ja tanssiakin oli.

Suomen Tivolin lisäksi liikkeellä oli ainakin Tivoli Corea. Talvella 1940–1941 oli tivoleita liikkeellä pakkasellakin. Lokakuussa Tampereella vieraili Talvitivoli Kaleva ja jouluna Ratinaan pystytettiin Talvitivolin teltat. Tuo alla oleva kuva on todennäköisesti otettu kesällä 1940. Tivolin paikalla on nykyään Ratinan Stadion. Kuvan etualla linja-autoaseman laitureita.

.

Scandinavian Elephant Tournee

Tämä ilmoitus oli Aamulehdessä marraskuun puolivälissä 1960. Talvi oli siis tulossa ja teltat vaativat lämmitystä. Tässä ei kuitenkaan mainita mikä tivoli tai minkä niminen yritys on kyseessä. Tämä on ilmeisesti jonkinlainen riisuttu talvitivoli. Mikkelissäkin se kuulemma poikkesi samanlaisin eväin. Täytyy siis tehdä omia johtopäätöksiä.

Tuossa valokuvassa poseeraavat eläinkouluttaja Kalle "Caru" Nyman ja hänen intialainen norsunsa Pepita. Norsun painoksi ilmoitetaan neljä tonnia. Kuva on otettu 50-luvun puolivälissä. Esiintymässä nähdään myös pantteri ja apinoita. Tampereen Nekalassa on näköjään myös jonkinlainen pelihalli.

Tämä lehti-ilmoitus oli Echo-lehdessä. Suomen Tivoli kauppasi siinä Carua ja Pepitaa talvikiertueelle 1962. Pepitasta kerrottiin, että se laulaa, tupakoi, musisoi ja työskentelee ilman koukkua ja ruoskaa. Oliko tämä Scandinavian Elephant Tournee Nymanin oma bisnes vai Suomen Tivolin. Yhteystietoihin oli merkitty Unto Sariola. Kalle Nyman kokeili yksinkin kaikenlaisia kiertueita ja monessa niissä oli Sariola mukana. Tuo Nekalassa esiintyminen saattoi siis olla harjoittelua tälle Skandinavian valloitukselle. Mitenkähän siinä muuten kävi? Ja kuka oli tuo peliyrittäjä Nymanin kanssa?

Talvitivolit

Tästä näkee selvästi talvitivoleiden kokoonpanon. Kuva on otettu Sortavalassa 1934. Lipunmyynti ja sisäänkäynti oikealla, lipunmyyntikojun yllä plakaatti jossa teksti ”Talvi tivoli”. Kaminoista nousevat savupiiput teltan ulkopuolelle.  

Talvitivolin kokoonpano oli hiukan erilainen kuin vastaavan kesällä kiertävän. Korkeita maailmanpyöriä ja karuselleja ei matalien telttojen sisälle mahtunut. Norsu toki mahtui jopa esiintymään. Sähköautorata taitaa olla suurin ajolaite noissa olosuhteissa. Tivoli rakentui pitkänomaisesta teltasta, josta lähti lyhyempiä sivuhaaroja. Näissä sivuhaaroissa oli erilaista toimintaa, yhdessä saattoi olla ammuntaa, toisessa viihdeohjelmaa ja kolmannessa tanssia jne. Teltoissa oli kaminalämmitys ja lumipurupohjat. Kutterinpuru oli parasta tähän tarkoitukseen. Eri osastot yhdisti päähalli, josta suoritettiin kuulutukset.

Talvitivolin pääkäytävä oli koristeltu värivaloin. Oikeassa reunassa näkyy lämmityskaminoita ja Zeppelin-niminen lentokonepeli. Käytävästä erkani sisäänkäynnit eri viihdekohteisiin. Lattia oli lumen ja kutterinpurun sekoitusta. 

Yrittäjiä oli muutamia. Suurin nimi tivolibisneksessä oli Sariolan suku. Ja on edelleen. Kesäisin heillä liikkui useita tivoliosastoja ja talvella jatkettiin talvitivoleilla. Sariola rekisteröi Talvi Tivoli -nimen 5.6.1928. Se toimi Kaartin maneesissa Helsingissä 1928–1942. Tavallisesti se toimi Tapaninpäivästä Loppiaiseen. Talvimarkkinoilla Sariola alkoi liikkua Talvitivolin kanssa vuodesta 1932 lähtien. Sarioloiden talvitivolitoiminta jatkui yli 50-luvun puolivälin saakka. Moni muistaa vielä, että vuonna 1956 oli Toivo Sariolan Talvitivolissa vilskettä keväisen yleislakon aikaan. Myöhemmin kierrettiin talvisin vain eläin- ja pelitelttojen kanssa 1960-luvun lopulle saakka.

Tanskalaisen taikuri Spinozan asuntovaunu. Pitkä mies hänen takanaan on Toivo Sariola. Edessä isot kaasupullot, jotka saatiin asuntovaunujen lämmitykseen 60-luvulle tultaessa. Varhaisempina aikoina nukuttiin kesäisin teltan sisällä, irtolevyistä kyhätyissä pienissä majoissa eli ”pömpeleissä” tai kylmällä ilmalla sitten kortteeri vuokrattiin paikkakunnalta. 

.