1879 • Huvimatka Helsinkiin • Fun trip to Helsinki

Tampereen rautatieasema joskus aikojen alussa.

Tampere-Seuran kuva-arkisto.

Tuo lehti-ilmoitus suomeksi ja ruotsiksi oli Tampereen Sanomissa 20.8.1879. Tällaiset huvimatkat olivat hyvin suosittu harrastus 1800-luvulla. Retkiä tehtiin etupäässä laivoilla ja junilla. Ensimmäinen rataosuus Suomessa avattiin 31. tammikuuta 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välillä. Rataosuutta laajennettiin Toijalan kautta Tampereelle 22. kesäkuuta 1876. Eli tässä vaiheessa juna oli vielä aikamoinen uutuus.
Huwimatka Helsinkiin.
Ylimääräinen juna lähtee täältä tämän kuun 23 p:nä kello 9 j.pp. Helsinkiin ja palausmatkalle Helsingistä 24 p. kello puoli 12 j. pp. Helsingissä on silloin useita huweja, muun muassa mainio Sirkus, joka ensi sunnuntaina antaa suurimman näytäntönsä.
Pääsylippuja saadaan ostaa 7 markalla wiinapolttimolla Hagelberg'iltä, rawintolassa Suomi ja kauppias Enbom'ilta.
Huom.! Eri waunut säätyhenkilöille.

Kyseessä oli Circus Ciniselli. Se antoi näytöksiä tilapäisrakennuksessa Rautatientorilla Helsingissä. Vierailun jälkeen rakennus purettiin. Mistään en ole vielä löytänyt valokuvia noista väliaikaisista sirkusrakennuksista. Piirustuksia olen nähnyt. Sirkuksen omisti Gaetano Ciniselli (1815–1881). Mukana olivat ilmeisesti myös lapset Andro, Scipione, Virginie, Martha, Gustave ja Ernesto. Oliko isä silloin vielä johdossa vai oliko jo valta siirtynyt lapsille? Sirkus viihtyi Helsingissä ehkä kolmisen kuukautta ja ohjelma varmaan vaihtui pitkän vierailun aikana. Esiintyjinä olivat mm. klovni ja ilmavoimistelija Alessandro Briatore, amerikkalainen rekki- ja permantovoimisteloija Avolo ja ratsastaja Adolph Wells. Tuohon aikaan suosittuja ohjelmanumeroita olivat myös erilaiset kuvaelmat. Cinisellissä nähtiin mm. pantomiimi Kiinalainen kansanjuhla Pekingissä ja Ilmojen tytär, fantastillinen episodi 8 kuvaelmassa Kalevalan mukaan sekä Andro Cinisellin esittämä hevospantomiimi. Kapellimestarina toimi Ernst Wilhelm Floessel nuorempi.

.

Talvitivolit • Winter Funfair

Kunnon pakkasia odotellessa sopii muistella kuinka ennenvaahaan käytiin tivolissa talvellakin. Kuvat ovat kaikki Sariolan tivoleista. Moni muukin tivoliyrittäjä jatkoi toimintaa myös talvella. Talvimarkkinoilla Sariola alkoi liikkua Talvitivolin kanssa vuodesta 1932 lähtien. Sariolan talvitivolitoiminta jatkui vuoteen 1953 saakka. Sen jälkeen kierrettiin talvisin vielä eläin- ja pelitelttojen kanssa 1960-luvun lopulle saakka.

Sariolan Talvitivoli Sortavalassa 1934. Toisiinsa kytkettyjä kamiinoilla 

lämmitettäviä telttoja. Lipunmyynti ja sisäänkäynti oikealla.

Talvitivolin pitkä keskusteltta. Oikealla Zeppeliini-peli ja onnenpyörä. Valurautaisia

kamiinoita seinän vieressä. Savupiiput johdettiin telttakankaan läpi ulos. 

Maapohja on lunta ja purua.

30-luvulla katseltiin tivoleissa myös elokuvia. Tässä on menossa filmikelojen purku 

esityskuntoon. Oikealla lämmityskamiina.

Savonlinnan talvessa 1936 norsu auttaa leirin pystytyksessä samoin kuin kaikki 

muutkin artistit henkilökunnan apuna. Huopatossut on kuitenkin hyvä olla jaloissa.

Tässä Talvitivolin henkilökuntaa J.A.F. Sariolan ympärillä 1934. Pääosan näyttää 

vievän pari kuristajakäärmettä. Valkoinen kani vaaleahattuisen taikurin 

Ernest Peernan hartioilla taitaa kiinnostaa niitä.

Kommentit:

••••••••••••••••••••
Viimeisessä kuvassa ainakin Jaffun lisäksi Unto Sariola, Nelly ja Arvo Kangasniemi sekä Jussi Ylen.
Jukka Sariola
••••••••••••••••••••
Talvitivoli Unto Sariolan johdolla vieraili Kuopiossa tammikuussa 1961 ja tammikuussa 1962. Arvioni on, että yllä oleva juliste on vuodelta 1962.
Peter Lindfors
••••••••••••••••••••

.

Ernst Peerna • Taikuri • Magician

Tässä pari kuvaa yhdestä Eestin tunnetuimmista taikureista. Ernst Peerna (1897–1942) esiintyi paljon suomalaisissa tivoleissa omalla side show -teltalla. Hän oli monipuolisuus, joka oli erinomainen vatsastapuhuja ja esitti myös nukketeatteria. Hän käytti joskus taiteilijanimeä Ernesto.

Yläkuvassa on tivolin henkilökuntaa Peernan teatterin edustalla. Peerna on äärimmäisenä oikealla. Edessä tummassa asussa maassa pitkällään taitaa olla virolainen surmanajaja Konstantin Kala. Teltan oviaukon yläpuolella lukee "Hermez & Cortez"?

Alhaalla näkyvä henkilökunnan yhteiskuva on Suomen Tivolin B-osaston kiertueelta 25.8.1933 Ilmajoella. Kuvasta on tunnistettu seuraavat henkilöt: etummainen rivi 8. vas. lukien Lauri Seiterä, 10. vas. Ernest Peerna 11. vas. Unto Sariola. Teltan kuuluttajalla näkyy olevan oikein mega-luokan äänitorvi kainalossaan. Golf-housut taisi olla kova sana tuohon aikaan.

.

1932 Suomen Tivoli • Fun Fair

Viipurin Maatalousnäyttelyssä heinäkuussa 1932 oli tietenkin myös tivoli. Suomen Tivoli toi Viipurin sen ajan suurimmat tähdet sekä nykyaikaisimmat ajolaitteet ja pelit. Ylhäällä olevasta kuvasta on tunnistettu kolme virolaista sirkustaiteilijaa: alarivissä kolmas vasemmalta lukien surmanajaja Konstantin Kala (1894–1969), neljäs vasemmalta taikuri Ernesto eli  Ernest Peerna (1897–1942) (silmälasipäinen mies) ja viides vasemmalta surmanajaja ja klovni Martin Kroll (s. 1899) (klovnin maskissa). Kuvassa myös kaksi tummaihoista miestä, jotka esiintyivät todennäköisesti Tivolin kansatieteelliseessä Afrikka-näytöksessä. Oikealla osittain näkyvissä olevassa kyltissä tivolivieraita houkutellaan katsomaan "Ihmeellistä Afrikkaa".

Tässä kuva tivolialueesta maatalousnäyttelyssä. Edessä Tivolin sisäänkäynti, tivolikentällä mm. kaksi karusellia (vuoden 1929 muutostyöt läpikäynyt Messukaruselli oikealla) ja maailmanpyörä, lukuisia erilaisia telttoja sekä kookas kaksimastoinen sirkusteltta oikeassa reunassa.

Kommentit:

Lisää tunnitusehdotuksia ryhmäkuvaan. Sama kuva on Turun maakuntamuseon Yhtä Sirkusta- kirjassa. Eturivissä olevan mustan miehen takana istuu nainen ja hänen takanaan vähän vasemmalla nahkatakkinen mies. Väittäisin, että hän on Herbert Loots eli Konstantin Kalan surmanajokaveri, jota mainostettiin nimellä Herbert Kala.
Sitten edessä istuvan Konstantin Kalan takana oleva henkilö naisten keskellä. Voisiko hän olla Niilo Seppälä? Onko kenelläkään kuvia Niku Seppälästä ennen hänen harmaantumistaan?
Ihmettelee Markku Aulanko

.

1933 Suomen Tivoli • Funfair

Tässä pari kuvaa Keravan Museon aarrearkusta. Molemmat kuvat ovat Suomen Tivolista kesällä 1933. Tämä ylin henkilökunnan yhteiskuva on Suomen Tivolin B-osaston kiertueelta 25.8. Ilmajoella. Virolaisella taikurilla Ernest Peernalla (1897–1942) oli oma side show -teltta. Hän käytti myös taiteilijanimeä Ernesto. Prof. Ernest Peerna oli myös erinomainen vatsastapuhuja ja esitti myös nukketeatteria. Kuvasta on tunnistettu seuraavat henkilöt: etummainen rivi 8. vas. lukien Lauri Seiterä, 10. vas. Ernest Peerna 11. vas. Unto Sariola. Teltan kuuluttajalla näkyy olevan oikein mega-luokan äänitorvi kainalossaan.

Toinen kuva esittää surmanajotynnyriä Suomen Tivolissa Kemissä 10.6.1933. Katsojat nousivat oikeassa reunassa näkyviä rappusia ylös kirnun reunalle katsomaan alas tynnyriin hurjia surmanajajia. Edessä moottoripyörien selässä istuvat oikealla virolainen Konstantin Kala ja vasemmalla ilmeisesti hänen vaimonsa Ludmilla. Heidän keskellään on ilmeisesti avustaja Ludmila Kiseleff. Pyörät näyttävät kovin suurilta verrattuna nykypäivän surmanajajiin. Dunlopin rengasvalmistajalta on näköjään saatu mainoksia tynnyrin seinälle.


.

Ernesto

Pari Robert Vautierin maalauksista valmistettua postikorttia. Molempien nimi on Ernesto.

Circus Scipione Ciniselli 1891

Sirkustirehtööri Gaetano Ciniselli'llä (1815–1881) ja hänen vaimollaan Wilhelmine'llä (k. 1886) oli kuusi lasta Andro (k. 1891), Scipione, Emma, Virginie, Martha ja Ernesto. Isän kuoltua Andro tuli johtajaksi ja Andron jälkeen oli Scipionen vuoro johtaa suureksi ja tunnetuksi kasvanutta sirkusta. Scipione kävi jo 1890 Helsingissä. Vuonna 1891 saavuttiin Pietarista Helsinkiin junalla ja asetuttiin Siltasaaren maneesirakennukseen.

Ohjelma suomennettuna kehnolla ruotsinkielelläni:
1. Ikariset leikit, herra Ferroni
2. Koominen entrée, herra Francois
3. Ilman satulaa hevosella, herra Georg Loyal; klovni Veldeman
4. Koominen entrée, veljekset Albano
5. Käärmeihminen, herra Novelle
6. Bijou, venäläinen ori, vapaaohjelma herra Alexander Ciniselli
7. Koominen entrée, herra Eugene Veldeman
8. Voimanainen neiti Annette Leuth
Välikaika 10 min.
9. Koominen musikaalinen entrée, Morella-truppen
10. Micado, nuori ori, korkea koulu, herra Alexander Ciniselli
11. Grotesque till häst, neiti Schreiber
12. Koominen entrée, klovni Tom Felix
13. Jockey-ratsastusta, herra Lukaschenko
14. Charivari, kaikki klovnit

Olen aina luullut, että Charivari esitetään ohjelman alussa, mutta tässä se onkin sijoitettu loppuun. Ohjelmalehti oli painettu Hufvudstadsbladetin kirjapainossa Helsingissä ja se maksoi 10 penniä. Lehtisessä ilmoitettiin myös, että koiria ei saa tuoda mukanaan.

Scipione teki myös sirkushistoriaa tällä käynnillään Helsingissä, sillä Siltasaaren maneesissa esitettiin vesipantomiimi ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa 5.6.1891. Pantomiimin nimi oli Häät maalla eli Huviretki Tangerjärvelle. Maneesin pisteä nostettiin ja areenalle virtasi noin 100 000 litraa höyryllä lämmitettyä vettä.

Alakuvassa vanhan papan Gaetano Cinisellin korkokuva Pietarin Sirkuksen eteisaulassa viime talvena.

Lähteet: 
Postikortti Somlu Mäkelän kokoelmista.
Sven Hirn, Sirkus kiertää Suomea, SKS 1982.

Sirkusrakennus

Pietarin sirkusrakennus on yksi kauneimmista. Silmä löytää sen ulkoasusta renesanssia ja barokkia. Ilmeisesti sisustuskin on aikoinaan ollut hyvin rehevää – samettia, peilejä ja kultauksia. Nykyään sen ulkokuori on hoidetun näköinen. Yleisötilat toimivat pienessä ahtaudessa. Näkymättömissä olevat sisätilat vaatisivat kunnostusta vähän enemmän. Mutta rakennus toimii.

Yläkuvassa rakennuksen kupoli, joka on halkaisijaltaan melkein 50 metriä. Valomiehet ovat kai onnellisia, kun ei olla sidottuja pelkkiin mastoihin.

Alakuvassa näkyy katsomo, johon mahtuu 1500 katsojaa. Joskus aikoinaan, seisomapaikat mukaanlukien, saliin mahtui tarvittaessa 5000 henkeä.

Gaetano Ciniselli avasi sirkuksen 1877. Vaimonsa Wilhelminen (os. Hinné) kanssa heillä oli kolme poikaa (Andrea, Ernesto, Scipione) ja kolme tytärtä (Emma, ​​Virginia, Charlotte), neljä lastenlasta ja kolme lastenlastenlasta. Kaikki perheen jäsenet olivat ratsastajia ja kouluttajia. Jokainen heistä myös esiintyi.

Pietarin sirkus siirtyi valtion omistukseen 1919, jolloin viimeinen omistaja Scipione Ciniselli lähti Venäjältä.