1932 Suomen Tivoli • Fun Fair

Viipurin Maatalousnäyttelyssä heinäkuussa 1932 oli tietenkin myös tivoli. Suomen Tivoli toi Viipurin sen ajan suurimmat tähdet sekä nykyaikaisimmat ajolaitteet ja pelit. Ylhäällä olevasta kuvasta on tunnistettu kolme virolaista sirkustaiteilijaa: alarivissä kolmas vasemmalta lukien surmanajaja Konstantin Kala (1894–1969), neljäs vasemmalta taikuri Ernesto eli  Ernest Peerna (1897–1942) (silmälasipäinen mies) ja viides vasemmalta surmanajaja ja klovni Martin Kroll (s. 1899) (klovnin maskissa). Kuvassa myös kaksi tummaihoista miestä, jotka esiintyivät todennäköisesti Tivolin kansatieteelliseessä Afrikka-näytöksessä. Oikealla osittain näkyvissä olevassa kyltissä tivolivieraita houkutellaan katsomaan "Ihmeellistä Afrikkaa".

Tässä kuva tivolialueesta maatalousnäyttelyssä. Edessä Tivolin sisäänkäynti, tivolikentällä mm. kaksi karusellia (vuoden 1929 muutostyöt läpikäynyt Messukaruselli oikealla) ja maailmanpyörä, lukuisia erilaisia telttoja sekä kookas kaksimastoinen sirkusteltta oikeassa reunassa.

Kommentit:

Lisää tunnitusehdotuksia ryhmäkuvaan. Sama kuva on Turun maakuntamuseon Yhtä Sirkusta- kirjassa. Eturivissä olevan mustan miehen takana istuu nainen ja hänen takanaan vähän vasemmalla nahkatakkinen mies. Väittäisin, että hän on Herbert Loots eli Konstantin Kalan surmanajokaveri, jota mainostettiin nimellä Herbert Kala.
Sitten edessä istuvan Konstantin Kalan takana oleva henkilö naisten keskellä. Voisiko hän olla Niilo Seppälä? Onko kenelläkään kuvia Niku Seppälästä ennen hänen harmaantumistaan?
Ihmettelee Markku Aulanko

.

Miltä vuodelta • What a year

Tässä kuvassa näkyy Sariolan tivolin kalustoa. Telttakatos on pystytysvaiheessa. Takana on sirkusteltta pystyssä. Lippukioski jököttää keskellä kenttää. Kassakopin takana pilkottaa juliste, jossa on valokuvia ja isolla sana Tivoli. Minä vuonna ja missä tivolissa tässä ollaan? Sirkusteltan kirjavuus viittaa 40-luvun lopulle. Silloin oli tyytyminen siihen paikkausaineeseen mitä sattui saamaan.

Kommentit:

Lippukassasta päätellen Unto Sariolan Suomen Tivolista.
Jukka Sariola

Kuka ja milloin Lahdessa? • Who and when in Lahti?

Monica Köngäs lähetti mielenkiintoisen kuvan. Kuva on otettu Lahdessa, mutta milloin ja kenen tivoli on kyseessä? Vasemmassa reunassa näkyy sirkusteltta ja siitä oikealle pari karusellia ja maailmanpyörä. Takana pilkottaa pelejä ja side show -telttoja. Olisiko tuo etualla oleva katos autorata vai tanssipaikka? Kertokaa!

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••••••
Tapio Sariola
Suomen Tivolin osasto, Unto- tai Tope-setä tai sitten Isäni Matti Sariola.
••••••••••••••••••••••••••••••••••
Tapio Sariola
Vuodet 1952-54 ?
••••••••••••••••••••••••••••••••••
Jukka Sariola
Voisi olla Steffenin maailmanpyörä Saksasta, toimii edelleenkin ainakin Munchenin Octoberfesteillä.
••••••••••••••••••••••••••••••••••
Valistunut arvaukseni on että menee 1930-luvun alkuun, maailmanpyörän kupeessa näkyy saksalaisen Klara Fischerin "Miss Volta - sähköihminen" -sideshowteltta, Fischer oli Suomen Tivolin B-osaston listoilla vuonna 1930 ja 1931. Samaten Talvitivolissa vuodenvaihteessa 1930-1931, jonka lisäksi Fischerillä oli pistooliammuntakoju viimeksimainitun yhteydessä.
-Tommi/Helsingin kaupunginmuseo 
••••••••••••••••••••••••••••••••••
Tietääkö kukaan millä kentällä kuva on otettu? 1950-luvulla Sariolan tivolit olivat Lahdessa yleensä joko kisapuiston tai hiihtostadionin kentällä. Kuvan perusteella näyttäisi siltä että tässä tapauksessa on kyse jostain kolmannesta kentästä.
Peter Lindfors
••••••••••••••••••••••••••••••••••
Olen aivan varma että paikka on Lahden tori. Rakennus takana on Kotila. http://www.uusilahti.fi/jutut/lahesta/2015/10/16/110-vuotta-torin-ymparilla---tassa-on-taloja-jokaiselta-vuosikymmenelta
Jennifer F.
••••••••••••••••••••••••••••••••••
Hienoa. Kiitos ilmoituksesta.Selvisi tämä asia.
Peter Lindfors
••••••••••••••••••••••••••••••••••

.

1931 Suomen Tivoli

Tässä kolme kuvaa Suomen Tivolista 1931. Saattavat kaikki ola eri tivoleista, sillä Sariolalla liikkui kolme samannimistä tivolia yhtäaikaa tuona vuonna. Tuo Sariolan tivolialueiden aitaaminen lopetettiin vasta 1968.

Suomen Tivoli Lappeenrannassa 24.–27.9.1931. Vesitornin laelta otetussa kuvassa näkyy kookas kaksimastoinen sirkusteltta. Kentän keskellä kookas ns. lentokaruselli.

Suomen Tivolin tivolialue Raumalla 27.7.1931. Alueella näkyvissä lentokaruselli, ohjelmatelttoja sekä tarjoiluteltta. Taustalla näkyvä jugendtyylinen rakennus on Rauman yhteislyseo.

Suomen Tivoli jossakin 1930–1931. Kuvan keskellä saksalaiselta E. Steffeniltä vuokrattu maailmanpyörä. Taustalla karuselli ja sirkusteltta.

Paikatut teltat

Kirjava sirkusteltta nousee.

Olen joskus ihmetellyt miksi sirkus- ja tivoliteltat ovat joissakin vanhoissa kuvissa niin kirjavia. No selvisihän minulle tämäkin viimein.

Syynä oli yksinkertaisesti puute telttakankaasta. Sodan jälkeen puute oli lähes kaikesta mitä ihmiset tarvitsivat. Kaikkea säännösteltiin. Esimerkiksi elintarviketilanne oli pahimmillaan juuri sodan loputtua eikä se loppunut kädenkäänteessä. Säännöstely päättyi kokonaan 1.3.1954, kun kahvi lopulta vapautui kortilta. Tivolien ja sirkusten telttoja olisi pitänyt uusia ja paikkailla. Paikkaustarpeita löytyi vain Naton ylijäämävarastosta. Joku kertoi, että kangasta haettiin Saksasta. Ilmeisesti samoista lähteistä. Kankaan väriä ei voitu valita. Oli otettava se mikä saatiin ja Koto-Suomessa alkoi vimmattu ompeleminen. Näitä kirjavia telttoja nähtiin vielä 60-luvullakin. Mutta ei siihen aikaan sen näön ollut niin väliä. Pääasia, että teltta kesti vesisateen tyydyttävästi.

Taustalla paikkailtu sirkusteltta. Edessä Toivo Sariola pussihousuissa ja autoilijan lakki päässään.

Takana sirkusteltta. Edessä kassakoppi ja joku muu teltta nousemassa.

Kommentit:

Tulee muistot mieleen, kun taikatelttamme seiniä ja kattoa paikkasin, ompeleen nimi oli muistaakeseni akanhammas, käsin se ommeltiin.
Monica Tuutti

.

Ihan kuin

Helsingin Eteläsatamaan ajaessani aivan riemastuin kun näin Olympialaiturin edessä sirkusteltan. Mutta kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun 20 sekuntia myöhemmin totesin sen olevan tietyömaan suojakatos. Voi, että se näytti sirkukselta kaukaa katsottuna. Jos oikein kunnon myrsky tulee, nuo kankaat lähtevät omille teilleen. Sen verran rennolla otteella ne on kiinnitetty. Hienoa, että kaupunki on antanut luvan noille graffiteille. Vai onko noin hienot maalaukset graffittia?

Tunnistatko

Kuva on Niilo Salon kirjasta Suomalaisen ilmavoimistelijan seikkailuja. Oletan, että ylhäällä oleva kuva on Sariolan tivolin jostakin sirkuksesta vai onko jostakin muusta tivolisirkuksesta? Alempi kuva on varmaan kyseisen sirkuksen ohjelmasta? Kuvassa on kaksi gladiaattoriasua. Onko kyseessä Gottars-ryhmä? Lähetä viestiä, jos tunnistat.

Toinen teltta

Jos paikkakunnalla viivytään useampia päiviä, Sirkus Finlandia pystyttää sirkusteltan eteen myös etuteltan, jonka alle ajetaan kioskivaunut. Etuteltta kootaan elementeistä käytettävissä olevan alueen mukaan ja suurimmillaan se on kooltaan 14 x 46 metriä. Varsinkin sadesäällä on etuteltassa mukava oleskella väliajalla. Kesähelteellä jätetään sivuseiniä asentamatta.

Katsomo kokoon

Kun Sirkus Finlandian teltan katto on saatu kiinnitettyä, huilataan hetki.  Kahvitauon jälkeen alkaa hirveä juokseminen, kun 1 150 henkilön katsomo kootaan. Maahan levitetyt pitkät kartingit nostetaan ylös pukkien päälle. Lattialevyt tuodaan seuraavaksi. Sen jälkeen asennetaan istuimet paikoilleen. Kymmenen tuoliriviä kiertää maneesia. Kaikki paikat ovat numeroituja. Kun katsomo on koottu, ryhdytään ripustamaan seiniä paikoilleen.

Parhaimmillaan miehet kokoavat teltan esityskuntoon kolmessa ja puolessa tunnissa. Purkaminen käy nopeammin. Autot on pakattu puolessatoista tunnissa.

Tauon paikka

Sirkusteltan pystytys on rankkaa työtä. Sirkus Finlandiassa pidetään yleensä tässä vaiheessa kahvitauko. Kun rätti eli telttakangas on paikoillaan ja myrskytangot kohdillaan, vedetään henkeä, filtterin läpi tai ilman. Varsinkin sadesäällä on mukava päästä hetkeksi suojaan. Samaan aikaan teltan pystyttämisen kanssa on kentälle saapunut lisää ajoneuvoja ja koko karavaani alkaa olla paikalla. Paussin jälkeen telttamiehet aloittavat katsomon kokoamisen.

Petlaus

Sirkusteltan pystyttämisessä hurjimman näköistä touhua on petlaus. Teltan kupolista roikkuu neljä kattosuikaletta, jotka pitää yhdistää toisiinsa. Sitä kutsutaan petlaukseksi. Virkkaamiselta se vähän näyttää, kun miehet solmivat nauhoilla palaset toisiinsa. Syntyvä sauma on vedenpitävä. Miesten meno katolla näyttää joskus hurjaltakin, mutta tässä vaiheessa kangas on vielä löysällä ja sillä on helpompi kulkea. Samaan aikaan alhaalla asennetaan rondelleja eli sivutankoja paikoilleen. Vasta tämän jälkeen katto kiristetään lopulliseen muotoonsa.

Teltan levitys

Kupoli on nostettu telttavaunun lavalta ylös. Sirkusteltan levityksessa tarvitaan nyt joka ukko töihin. Tässä ei ole käytössä mitään apuvälineitä. Raaka lihasvoima on nopein ja käyttökelpoisin konsti. Telttakaton helmat kiinnitetään ympärillä oleviin ankkureihin. Rondelleilla eli sivutangoilla nostetaan helmat sen jälkeen ylös. Rondelleja ovat nuo yläkuvassa näkyvät pitkät rautatangot maassa. Vasta ihan viimeisenä kiinnitetään telttaan seinät.

Ankkurit maahan

Näin nousee sirkusteltta ylös. Kun sirkusteltan paikka on ensin päätetty, rautaiset metallitangot eli ankkurit kannetaan sahajauhoilla merkityille paikoille. Ennen vanhaan nämä tapit iskettiin maahan miesvoimin lekoilla, mutta nykyään toimenpide käy ilmanpaineella. Samoilla laitteilla ankkurit poistetaan telttaa purettaessa. Näihin tappeihin ankkuroidaan teltta kiinni liinoilla. Ankkureilla varmistetaan myös mastojen pysyminen paikoillaan.