1804 • Norsu Suomessa • Elephant in Finland

Huomenna tasan 215 vuotta sitten Suomen maaperällä tallusteli ensimmäistä kertaa norsu. Onhan meillä mammuttejakin joskus 20–30 tuhatta vuotta sitten kävellyt, mutta niistä ei kukaan muista enää mitään. Se tiedetään, että Porvoossa esiteltiin kaupunkilaisille 25.7.1804 ihan oikea elävä norsu eli elefantti. Preussilainen Jean-Baptist Gautieri kuljetti norsun Pietarista Suomen kautta Ruotsiin, jossa norsua ei aiemmin oltu nähtykään. Suomalaiset näkivät siis norsun ensimmäistä kertaa ennen ruotsalaisia. Matka Porvoosta Turkuun kesti nelisen viikkoa. Kyseessä ei ollut sirkusseurue vaan kiertävä eläinnäyttely. Tästä reitistä Pietarin ja Turun välillä muodostui aikanaan vilkas reitti molempiin suuntiin sirkuksille ja sirkustaiteilijoille, jotka tietenkin matkallaan antoivat myös näytöksiä.

Vanni Zoolandiassa.

Toisaalta – viimeinen norsu Suomessa oli Sirkus Finlandian Vanni (1973–2006). Norsujen käyttö sirkuksissa kiellettiin vuonna 1986. Vanni päätyi Liedon Zoolandiaan viettämään vanhuudenpäiviään. Sinne tuli myös Suomen Tivolin Pepita, joka oli Vannia vanhempi. Myöhemmin Pepita kuoli ja vuonna 2005 Vanni siirrettiin ukrainalaiseen eläintarhaan, mutta vain vajaa vuosi siirron jälkeen Vannin tila heikkeni. Pitkään vaivannut hammastulehdus oli levinnyt päähän, ja Vanni menehtyi.

Suomen Tivolin Pepita kouluttajansa Pertti Sariolan kanssa.

Norsujen heimoon kuuluu nykyisin kolme lajia:
aasiannorsu eli intiannorsu,
savanninorsu eli pensasnorsu ja
metsänorsu.

Savanninorsua ja metsänorsua kutsuttiin ennen yhteisnimellä afrikannorsu, mutta ne on sittemmin todettu omiksi lajeikseen.


.

1976–1986 • Sirkus Finlandia • Norsut • Elephants

Vanni tai Vani tai Wani tai Wany vuonna 2002.

Sirkus Finlandian suurimpia tähtiä 10 vuotta olivat norsut, kunnes laki kielsi sen 1986.  Tässä oma listani Finlandian norsuista vuosittain. Virheitäkin saattaa olla mukana. Korjatkaa.

Alois Köllner ja Samba 1976.

1976 Alois Köllnerin ryhmä Samba & Comp. esittivät elefantin ja kilipukin yhteisen numeron.
1977 Lothar Weissheit toi maneesille hevosia, kameleita ja norsun.
1978 Saksalaisen Bernhard Spindlerin neljä norsua hurmasivat yleisön.
1979 Finlandian norsut esiintyivät, mutta kenen johdolla?
1980 Saksalainen Josef Gärtner toi maneesille viisi komeaa norsua.
1981 Gärtner jatkoi 5 norsulla ja akrobatialla. Mukana olivat Josef, Anita, Silvia, Joy ja Claudio Gärtner sekä Chiara Medini.
1982 Tsekki Josef Mrva eli Pepino harjoitutti ja ohjasi norsuneiti Vannin ja Anna Theresan eli Anna Jernströmin esitystä. Mustiolainen Vanni-norsu oli 8-vuotias.
1983 Wani & Anna ensimmäinen virallinen esiintyminen. Avustajana toimi Pepino. Vanni-norsun hoitajana toimi myös Nina Rönnberg.
1984 Unkarilaisen Joszef Richterin norsu leikki parturia ja hallitsi hyvin vipulautanumeron.
1985 Finlandia kiersi Suomea kahdella sirkuksella: Senior ja Junior. Italialaiset Franziska ja Amadeo Folco esittivät Seniorissa kolme norsua ja kuusi hevosta.
Saksalainen Bernhard Spindler esitti Juniorissa pikkunorsut.
1986 Adriana ja Amadeo Folco esittivät norsut ja hevoset yhdessä ja erikseen. Ohjaajana toimi myös M. Plumpe.

Sirkusprinsessa Anna Jernström norsun selässä.

Aivan 80-luvun alussa Sirkus Finlandia osti kaksi norsua, Vanni ja Buli,  konkurssiin menneestä sirkuksesta Saksasta korvaamaan vierailevia artisteja. Molemmat olivat hyvin huonossa kunnossa. Buli menehtyi melko pian Suomeen tulonsa jälkeen. Vanni oli afrikkalainen norsu ja teki loistavan uran Sirkus Finlandiassa. Vannin alkuperästä ei ole tarkkaa varmuutta, mutta epävirallisten tietojen mukaan se syntyi vapaudessa vuonna 1973 ja asui 70-luvulla Jugoslaviassa. Vuonna 1986 sirkusnorsujen käyttö kiellettiin Suomessa, ja seuraavaksi Vannin tie vei Lietoon ja Zoolandiaan.

Muoniossa norsu oli harvinainen näky 1978.

Myöhemmin samaan paikkaan tuotiin myös intialainen norsu Pepita Suomen Tivolista, joka oli saanut poikkeusluvan vuoteen 1990 asti. Kaksikko tulikin toimeen eritäin hyvin eläintarhassa. Vuonna 1995 Zoolandia haettiin konkurssiin ja se vaihtoi omistajaa. Saman vuoden joulukuussa Pepita kuoli 54-vuotiaana.
2000-luvulla Vanni alkoi kärsiä hammastulehduksesta, jota ei pystytty parantamaan, sillä hoito olisi tullut erittäin kalliiksi. Vanni siirrettiin syksyllä 2005 Ukrainaan EU:n määräykset täyttävään eläintarhaan. Vajaa vuosi siirron jälkeen Vannin tila heikkeni. Pitkään vaivannut hammastulehdus oli levinnyt päähän, ja Vanni menehtyi.
Suomen Tivolin toinen norsu oli Bimbo, joka myytiin Ruotsiin Skansenin eläintarhaan vuonna 1984. Siellä sen hoitajaksi tuli Dan Koehl ja norsu ristittiin uudelleen Shivaksi. Skansen lopetti norsujen pidon 1992 ja Bimbo (tai Shiva) myytiin englantilaiseen eläintarhaan. Siellä se eli enää yhdeksän kuukautta.

Suomen Tivolin Pertti Sariola oli ainoa jonka Pepita hyväksyi ohjaajakseen 1976.

KOMMENTIT:

•••••••••••••••••••••••••••••
Lothar Weissheit lienee (ollut?) sukua Felix Quaiserin Margot vaimolle os. Weissheit.
Jompikumpi Gärtner tai Spindler oli -75 Cirkus Schreiberissa, enää en muista kumpi.
Yrsa Helles
•••••••••••••••••••••••••••••
Bernhard Spindler oli neljän intiannorsun kanssa Schreiberissa vuonna 1975.
Vuonna 1979 Finlandiassa esiintyi kolme intiannorsua saksalaisen Bernhard Renzin johdolla.
M (Micky) Plumpe oli kolmen pienen afrikkalaisen norsun kanssa Juniorissa vuonna 1986 eli samana vuonna kun Amadeo Folco oli kolmen täysikasvuisen intiannorsun kanssa Seniorissa. Molemmat ryhmät esiteltiin muistaakseni nimellä Folcon elefantit. 
Peter Lindfors
•••••••••••••••••••••••••••••


.

2018 • Sariola • 130 vuotta • 130 years

Johan Abraham Walfrid Grönroos ja Felix-koiransa vuonna 1903.

Onneksi olkoon! Suomen vanhin tivoli-ja sirkussuku viettää tänään 130-vuotisjuhlia. Kesäkuun 15. päivänä vietetään Suomalaista Tivolipäivää. Tällä hetkellä Sariolan jälkipolvella on liikkeellä kaksi tivolia: Suomen Tivoli ja Tivoli Sariola. Suvun kantaisä Johan Abraham Walfrid Grönroos (1861–1916), merimies ja kolportööri, anoi 1888 luvan ampumateltalle, silhuettikuvien esittämiselle, onnenpeleille ja taito- ja voimailunäytöksille. Toiminta alkoi virallisesti 15.6.1888 Keravan asemaa vastapäätä sijaitsevan ratapihan takana. Tarjolla oli ampumarata, nuolen- ja renkaanheittokuja, onnenpyörä sekä teltta, jossa esiintyivät siihen aikaan suositut voimamiehet ja voimistelijat. Grönroos hankki Suomen ensimmäisen elokuvakoneen 1899 ja aloitti elävien kuvien esittämisen eri puolilla maata, lähinnä markkinoilla.

Jaffu vaihtoi sukunimekseen Sariolan 1918.

J.A.W. Grönroos pidätettiin 1905 venäläisvastaisesta toiminnasta, jolloin hänen poikansa Johan Adolf Fredrik Grönroos (1886–1967) eli Jaffu otti tivolin johdon. Hän otti vuonna 1918 nimekseen Sariola. J.A.F. Sariola toimi Suomen Tivolin johtajana 1905-1967. Sariola luopui elokuva-alasta 1920-luvulla. "Jaffu" Sariola osti 1921 venäläiseltä emigrantilta Keravalta Sariolanmäen kiinteistön, johon tivolin toiminta keskittyi 35 vuotta. Sariolanmäki toimi liiketoiminnan päämajana ja koko Sariolan suuren perheen kotina. Sariolanmäki oli koti myös toiminnassa mukana olleille artisteille ja muulle henkilökunnalle sekä monille eläimille. Vuonna 1953 Sariolanmäen alue jouduttiin taloudellisten ongelmien vuoksi myymään ja suureksi harmiksi koko kaunis Sariolanmäki rakennuksineen purettiin.

Sirkus Sariola Kotkan torilla 13.9.1949.

Sirkus Sariolan juliste 1949.

Nämä pari yllä olevaa kuvaa ovat vuodelta 1949, Sirkus Sariola aloitti silloin toimintansa ja lopetti 1953. Sariolan tivoleissa on kuitenkin lähes aina ollut pieni sirkusteltta tai yksittäisiä side show -telttoja sirkusartisteille. Tuossa julisteessa ja sirkuksen ohjelmalehdessä kerrottiin Sariolan toiminnan alkaneen 1899 eikä 1888 kuten nykyään sanotaan. No – ei se mitään. Pääasia, että Grönroos sai noihin aikoihin päähänsä idean ryhtyä viihdyttämään yleisoä.

Sariolan historiaan mahtuu paljonkin kerrottavaa, mutta siihen ei tämä blogi valitettavasti riitä. Mutta palataan asiaan pikkutarinoiden kanssa. Tässä vielä pari ottamaani kuvaa 70-luvulta Suomen Tivolista.  Ylhäällä Pertti Sariola Pepita-norsun kanssa ja alhaalla tivolin valoja 1976 .

Pepita

Suomalaisessa sirkuksessa nähtiin norsun esiintyminen viimeksi 30 vuotta sitten. Intialainen norsu Pepita oli yksi suosituimmista. Se hankittiin Sirkus Sariolaan 1953 ja sittemmin Tivoli Unto Sariolaan. Yäkuvassa Pepita esiintyy saksalaisen kouluttajansa Klobachin kanssa vuonna 1956.  Keskellä kuvaa maneesin reunassa näkyy teline, jonka päällä Pepita tasapainoili. Alakuvassa Pepita myöhemmän kouluttajansa Kalle Nymanin ohjauksessa vuonna 1968.

Tarzan täytti vuosia | Tarzan 80 years

Kalle Nyman Tarzanina Sirkus Panakoksessa Pasha-leijonan kanssa.

Kirjailija Edgar Rice Burroughs (1875–1950) loi sankarihahmonsa niin, että kirja Tarzan, apinain kuningas ilmestyi vuonna 1912.  Tarzan-kirjoja ilmestyi kaiken kaikkiaan  26 tarinaa. Viimeisestä kirjasta  osan  kirjoitti  Joe R Lansdale. Tarzan –kirjat saavuttivat  suuren suosion ja niistä on otettu useita painoksia.

Kalle ja Gisela Pepita-norsun selässä Tivoli Unto Sariolan julisteessa vuonna 1968.

Tarzan-kirjoihin ihastui myös Kalle Nyman, suomalainen akrobaatti ja eläintenkouluttaja. Kalle Nyman aloitti sirkusuransa Romanoffin perheen omistamassa Cirkus Felixissä,  jatkoi sen jälkeen Cirkus Bonnissa ja Sirkus Euroopassa akrobaattina ja karhupainijana.  Sen jälkeen Kalle oli pari vuotta Arvo Kangasniemen johtaman  Sirkus Panakoksen mukana ja sai sen toiminnan loputtua paikan Suomen Tivolista Unto Sariolan johtamassa yksikössä.  Siellä Kalle sai kasvatettavakseen Pepita-norsun.  Tarzan-hahmo syntyi Sirkus Panakoksen aikana Nelly Kangasniemen ideoimana. Kallen elämästä on kirjoitettu kirja Arvoisa Herra Tarzan.

Arvoisa Herra Tarzan-kirjan kansi.

Kalle Nyman syntyi 29.8.1935. Kalle on asunut jo vuosia Saksassa, mutta piipahti Suomessa 80-vuotisjuhliaan viettämässä.
MA

Kalle Nyman kävi  Keravallla Huvin Vuoksi-näyttelyssä ja poseeraa tässä 

Pepita-norsua kuvaavan patsaan äärellä. 

.

Scandinavian Elephant Tournee

Tämä ilmoitus oli Aamulehdessä marraskuun puolivälissä 1960. Talvi oli siis tulossa ja teltat vaativat lämmitystä. Tässä ei kuitenkaan mainita mikä tivoli tai minkä niminen yritys on kyseessä. Tämä on ilmeisesti jonkinlainen riisuttu talvitivoli. Mikkelissäkin se kuulemma poikkesi samanlaisin eväin. Täytyy siis tehdä omia johtopäätöksiä.

Tuossa valokuvassa poseeraavat eläinkouluttaja Kalle "Caru" Nyman ja hänen intialainen norsunsa Pepita. Norsun painoksi ilmoitetaan neljä tonnia. Kuva on otettu 50-luvun puolivälissä. Esiintymässä nähdään myös pantteri ja apinoita. Tampereen Nekalassa on näköjään myös jonkinlainen pelihalli.

Tämä lehti-ilmoitus oli Echo-lehdessä. Suomen Tivoli kauppasi siinä Carua ja Pepitaa talvikiertueelle 1962. Pepitasta kerrottiin, että se laulaa, tupakoi, musisoi ja työskentelee ilman koukkua ja ruoskaa. Oliko tämä Scandinavian Elephant Tournee Nymanin oma bisnes vai Suomen Tivolin. Yhteystietoihin oli merkitty Unto Sariola. Kalle Nyman kokeili yksinkin kaikenlaisia kiertueita ja monessa niissä oli Sariola mukana. Tuo Nekalassa esiintyminen saattoi siis olla harjoittelua tälle Skandinavian valloitukselle. Mitenkähän siinä muuten kävi? Ja kuka oli tuo peliyrittäjä Nymanin kanssa?

Tivoli Unto Sariola 1958 – Fairground Unto Sariola

Tässä on Tivoli Unto Sariolan lehti-ilmoitus Tampereella vappuna 1958. Sariolan veljeksillä oli näitä tivoleita parhaimmillaan kai neljäkin kappaletta. Joskus kuljettiin nimellä Suomen Tivoli ja joskus omilla nimillä. Menen aina sekaisin näissä nimissä. Korjatkaa jos huomaatte vääriä tietoja. Veljekset jakoivat  Suomen eri alueisiin, joita kukin tivoli kiersi vuorovuosina.

Unto Sariola oli 1942–1944 Karhumäen Tivolin johtajana.  Sirkus Sariolan vetäjänä hän toimi 1949–1953 eli koko sen toiminnan ajan. Unto Sariola sai käyttöönsä Suomen Tivolin toiminimen vuonna 1961.

Nykykielessä kai käytetään yleisimmin sanaa norsu, vaikka se kaikissa muissa kielissä on elefantti. Vaikka tuo kuva näyttää oudolta, niin ilmeisesti tässä ilmoituksessa puhutaan Pepitasta, joka oli intialainen norsu ja joka tuotiin Sarioloille kaksivuotiaana vuonna 1953. Caru kreikkalainen eli Kalle Nyman toimi 10 vuotta Pepitan kouluttajana. Nyman avioitui saksalaisen Gisellan kanssa, joka esiintyi mm. Suomen Tivolissa. Hän esiintyi ranskalaisena nimellä La Gisetta sekä tanssimassa käärmeiden kanssa että notkeusakrobaattina pöydällä. He muuttivat 60-luvun lopulla Frankfurtiin. Ailakki ja Unto Sariolan poika Pertti työskenteli 24 vuotta Pepitan kanssa. Kalle Nymanin jälkeen vain Pertti pystyi esiintymään Pepitan kanssa. Se ei hyväksynyt edes Pertin apulaista lähelleen pesemään, tuomaan vettä tai heiniä tai siivoamaan tallia. Suomen Tivolilla oli myöhemmin toinenkin norsu, Bimbo. Tullessaan se oli kolmevuotias ja pienikokoinen.

Caru kreikkalainen Pepitan selässä ja hänen vaimonsa Gisella vasemmalla inkkarinaisten 

välissä. Inkkariperhe 7 Broadnes eli Erhard Bosslen perhe esiintyivät 

ainakin Tivoli Matti Sariolassa 1959 ja 1960.

Kommentit:

7 Broadnes esiintyi Tivoli Matti Sariolassa myös ainakin vuonna 1958 sekä Suomen Tivolissa vuonna 1963.
Peter Lindfors

.

Suomen Tivoli 1973

Seppo Lindqvistin suunnittelema Suomen Tivolin juliste vuonna 1973 oli herkullisen näköinen. Iso Pepita-norsu vetosi jokaisen sydämeen. Lehti-ilmoituksessakin se poseerasi Pertti Sariolan kanssa. Tampereen Hakametsän Jäähallin vieressä sijaitsi Vapaa-ajanmaa ja niiden ympärillä oli runsaasti tilaa ajolaitteille ja peleille. Sirkustaiteilijatkin mainitaan ilmoituksessa, mutta ei sen tarkemmin.

Suomen Tivoli 1969

Tässä on Suomen Tivolin mainoslehti vuodelta 1969. Kannet toimi julisteenakin. Sisäsivulla kuvattuna vahvimmat vetonaulat.

Kaikkien lemmikki oli Pepita-norsu, joka oli Pertti Sariolan hyvässä hoidossa. Turkkilainen karhuryhmä oli myös jännittävä. Puhumattakaan Irmeli Sariolan kuristajakäärmeistä. Onko tuo klovni Alpertti?

Yleiskuva alhaalla on otettu Rovaniemellä 1969.

Kommentit:

Pelle Hanski on kuvassa.


.

Suomen Tivoli 1968

Veikkaan, että tämä Suomen Tivolin juliste on vuodelta 1968. Käärmetanssijatar Charlet eli Irmeli Sariola hurmasi miehiä, niitä jotka uskaltautuivat käärmeitä katsomaan. Jännitystä tarjosi myös Nigest Taikarevyy, jota piti Niilo Seppälä koko perheensä voimin. Pepe eli Pertti Sariola esitti Pepita-norsun vapaaohjelmana kentällä. Alakuvassa Pepe ja Pepita 80-luvun alkupuoliskolla. Nigestin tytär Soila oli jonkin aikaa naimisissa Pertti Sariolan kanssa.

.

Suomalaiset norsut

Ihan vaan rakkaudesta norsuihin, tässä kuvat kolmesta Suomen tunnetuimmasta norsusta. Harmi, että norsuja ei saa näyttää suomalaisessa sirkuksessa vaikka ne ovat kotieläimiä siinä kuin hevosetkin. Turusta länteen  ja etelään niitä näkee sirkuksissa eläintarhojen lisäksi. Ahvenanmaallakin.

Eniten mainetta niittänyt taitaa olla Pepita. Pikkuelefanttina se aloitti uransa Elisabeth Romanoffin ja Lasse Patrikaisen Sirkus Felixissä Kalle Nymanin hoidossa. Vuonna 1968 koti vaihtui Suomen Tivoliin. Pertti Sariola oli ainoa ihminen, jonka se salli hoitajakseen. Yläkuvassa he poseeraavat vuonna 1976.

Joskus 70-luvun lopulla Pepita sai kaverikseen pikkuisen Bimbon. Siitä tuli ehdoton lasten suosikki (yläkuva). Suomessa astui voimaan norsukielto 1986, mutta Pepita-norsu sai poikkeusluvan vuoteen 1990 asti, jolloin se siirtyi eläkkeelle.

Pepita sijoitettiin Liedon Zoolandiaan Sirkus Finlandiasta tulleen Vanni-norsun kaveriksi. Bimbon myöhemmistä vaiheista en tiedä. Vanni tai Vani tai Wani tai Wany ostettiin Sirkus Finlandiaan Saksasta 70-luvun lopulla konkurssiin mennestä sirkuksesta. Sen mukana tuli myös Buli-niminen norsu. Molemmat olivat hyvin huonossa kunnossa. Buli menehtyi melko pian Suomeen tulonsa jälkeen. Wani teki loistavan uran Sirkus Finlandiassa ja tarkoitus oli viettää leppoisia eläkepäiviä Liedeossa (yläkuvassa).

Vuonna 1995 Zoolandia haettiin konkurssiin ja se vaihtoi omistajaa. Joulukuussa 1995 Pepita kuoli liian varhain 48-vuotiaana.  Vanni siirrettiin syksyllä 2005 Ukrainaan EU:n määräykset täyttävään eläintarhaan. Ja kuoli siellä.

Kertokaapa kuka tai ketkä olivat Vannin kouluttajia ja missä he ovat tänään.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••
Vanni <3 
Syssis små funderingar
••••••••••••••••••••••
On ollut ilo tutustua Pepitaan. Koiramme Rexi vallan rakasti Pepitan jätöksiä pyöri niissä aina kun silmä vältti. 
Monica Tuutti 
••••••••••••••••••••••
Hatun noston arvoinen kiitos Ole-Martiille Niinalle ja Pepille, jotka opettivat Vanin Sirkus norsuksi
Wille Ahrens 
••••••••••••••••••••••
Pari täsmennystä. Pepita ei ollut koskaan Romanoffin sirkuksessa vaan se ostettiin suoraan Sariolalle. Sen piti tulla Sirkus Sariolaan, mutta kun sirkus lopetti toimintansa, niin Pepita joutui Suomen Tivolin siihen osastoon, jota johti Unto Sariola. Vuosi oli 1953. Pepitan kouluttajat vaihtuivat useampaan kertaan. Lopulta Unto Sariola antoi mahdollisuuden Kalle Nymanille. Kallella oli siihen mennessä kokemusta karhuista ja leijonista. Kalle onnistui kouluttamaan Pepitan. Kalle esiintyi Pepitan kanssa monta vuotta. Vuonna 1967 hoitovastuu siirtyi Pertti Sariolalle.
Bimbo myytiin Skansenin eläintarhaan vuonna 1984. Siellä sen hoitajaksi tuli Dan Koehl ja norsu ristittiin uudelleen Shivaksi. Dan Koehl pitää netissä norsutietokantaa. Shiva pääsi lehtien palstoille kun se nappasi kerran lastenvaunut aidan yli. Skansen lopetti norsujen pidon 1992 ja Bimbo (tai Shiva) myytiin englantilaiseen eläintarhaan. Siellä se eli enää yhdeksän kuukautta.
terv. Markku A 

••••••••••••••••••••••
Tuli seistyä käsillään Vanin selässä v. 1983 sirkus Finlandia kierueella.
Kari Hasanen
••••••••••••••••••••••
Oiskohan ollut talvi -82 tai -83 Nikussa. Pepi ja Niina vei Vania harjoituksiin maneesille, Vani oli kasvanut ja tipahti betonilattian läpi. Onneksi vain muutama 10 senttiä. Vanista oli tullut iso neiti.
Wille Ahrens
••••••••••••••••••••••

Ilmoitus Aamulehdessä 1.5.1969.

••••••••••••••••••••••

Kommenttina yllä olevaan väitteeseen, jonka mukaan on "Harmi, että norsuja ei saa näyttää suomalaisessa sirkuksessa vaikka ne ovat kotieläimiä siinä kuin hevosetkin".

Norsut eivät ole koti- vaan villieläimiä. Niiden käyttö sirkuksissa tai muihin tarkoituksiin edellyttää niiden kaikin puolin julmaa, ruumiillisesti ja henkisesti raakaa koulutusta. Koulutuksen keskeinen tavoite on istuttaa norsuun suunnaton pelko ja näin murtaa sen luonne. Tässä valaistusta asiaan: http://www.peta.org/issues/animals-in-entertainment/bullhooks/ . 

Muiden villieläinten kohdalla toimitaan sirkuksissa tietysti samoin periaattein: kärsimys aiheuttaa pelkoa ja pelko saa aikaan ehdollistunutta, omistajan kannalta toivottua käytöstä. Mistään mukavasta kouluttajan ja sirkuseläimen yhteisestä esiintymistuokiosta ei ole kysymys. Tämän soisi jokaisen ymmärtävän ja tekevän ratkaisunsa sen suhteen, haluaako kannattaa tällaisia epäinhimillisiä ja barbaarisia käytäntöjä, varsinkin, jos väittää olevansa eläinten (tässä tapauksessa norsujen) suuri ystävä.

••••••••••••••••••••••

Olen eri mieltä kanssasi.

Kari Nieminen

••••••••••••••••••••••

Kirjoitan tämän kommentin, koska löysin tämän linkin vielä googlen kautta ja toivon, että joku näkee tämän jos kuvittelee, että on "harmillista ettei norsuja saa käyttää suomalaisessa sirkuksessa". 
Nykyään lähes jokaisella on Netflix. Kannattaa katsoa sieltä ohjelma Tyke Elephant Outlaw. Sen jälkeen et ole enää sitä mieltä, että ompa harmi ettei norsuja enää saa kiduttaa ihmisten viihdyttämiseksi. 

••••••••••••••••••••••

Norsu ei ole kotieläin. Kotieläin on jalostettu kesyksi. Norsua ei ole jalostettu. 

••••••••••••••••••••••

Eläimiä voi kouluttaa monella tavalla. Valitettavasti nämä ns. pehmeät metodit on tulleet voimaan vasta viimeisen muutaman kymmenen vuoden aikana ja esim. 60 ja 70-luvuilla oli voimassa pitkälti vielä tuo väkivaltaisempi metodi, Samoin maissa joissa eläimiä koulutetaan perinteisesti työjuhdiksi (lähinnä Aasia).
Nykyisellään Norsuja on sen verran vähän enää jäljellä, etten haluaisi nähdä ainoatakaan poissa omasta elinympäristöstään, siitäkään huolimatta että ne ovat oikein kesytettyinä osin muihin kotieläimiin verrattavia.

••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Anonymous said...

Olisi hienoa sekä eläinten hyvinvoinnin ja oikeuksien kannalta tärkeää, että kaltaisesi eläinten ystävät toimisivat niiden hyväksi.

https://www.youtube.com/watch?v=CDj-LSPxtxQ&feature=youtu.be

3 May 2014 at 15:05  

••••••••••••••••••••••••••••••••••••

 Anonymous said...

Pepita todella tuli suoraan Suomen Tivoliin. Isä-vainaani oli siellä kesätöissä 50-60 luvun vaihteessa apupoikana ja hommiin kuului myös eläinten ruuan haku. Hänellä oli sirkuksessa paljon tuttuja, mm. vanha naapuri. Hän kävi Pepitaa moikkaamassa joka kerta sirkuksen ollessa Keravalla ja pääsin myös norsun selkään. Pepita myös tunnisti isäni Zoolandiassa. Isä oli vankasti sitä mieltä, ettei norsut kuulu sirkukseen. Hän näki, mitä se ns. "koulutus" oli norsun alkuaikoina. Eläintä lyötiin.

24 September 2015 at 14:52  

••••••••••••••••••••••••••••••••••••

 Anonymous said...

Kyllä olet tyhmä!!!!!!!!!!!

21 December 2016 at 18:29  

••••••••••••••••••••••••••••••••••••

 Anonymous said...

Hei.

Löytyisikö tätä kautta ketään joka osaisi kommentoida väitettä että Vuosaaren kaatopaikalle olis haudattu norsu? 

Viestiä voi laittaa tänne palstalle tai suoraan minulle: tuula.vehanen@aalto.fi

-Kiitos tiedoista!

••••••••••••••••••••••••••••••••••••

7 Broadnes

Tässä vielä valokuva viime lauantaiseen Sirkus Americano -juttuun. Tässä nyt ovat ne inkkarit, joiden perään kyselin. Ryhmän nimi on 7 Broadnes ja sen jäsenet ovat saksalaisen Erhard Bosslen perhettä. Kuvaan on päässyt myös Caru kreikkalainen eli Kalle Nyman Pepita-norsunsa kanssa. Kallen vaimo Giselle on vasemmalla intiaaninaisten välissä.

Kommentit:

Muistan kun Pepita yhtenä päivänä tuli jostain syystä meidän koulun pihalle. Tämä oli siis Hattulan Hurttalan kansakoulu, vanhan kirkon vieressä.
En tiedä, oliko kyseessä jaloittelutuokio, mutta Pepita suoritti siinä laskutoimituksia taitavasti meidän lasten iloksi:)
Toisen kerran tapasin kaksi sirkuselefanttia (olisiko toinen sitten ollut Pepita?) Hyvinkäällä. Olimme poikani kanssa menossa 80-luvun loppupuolella (muistaakseni) sirkukseen ja kaksi isoa eläintä siinä kulki läheltä silloista (nyt jo purettua) kaupungintaloa.
Oli jotenkin epätodellinen näky.
Sirkus oli siinä ihan pienen matkan päässä.
- - - - - - - - - - - - - 

Domptööri trapetsilla

Olen jo aikaisemmin 28.10.2011 kertonut Kalle Nymanista eli Caru kreikkalaisesta ja Sirkus Panakoksen ohjelmasta vuonna 1957. Tässä lisää tietoa Carusta seuraavalta vuodelta. Vuonna 1958 hän lienee ollut Sariolan palveluksessa eli ohjelmalehtinen kuvaa kiertävässä tivolissa olleen sirkusteltan ohjelmaa.

Lehdykkä on kaksikielinen. Kannessa Caru - kreikkalainen trapetsilla ja takakannessa vaimonsa Gisella. Sisäaukeamalla Gisella esiintyy ranskalaisena nimellä La Gisetta sekä tanssimassa käärmeiden kanssa että notkeusakrobaattina pöydällä.

Kalle Nyman esiiintyy sisäaukeamalla Tarzan-asuisena Beibi-nimellä kutsutun norsun kanssa ja yhdessä Sini-Maarit -nimisen ihmelapsen kanssa. Kyseessä taitaa olla Kallen tytär.

Markku Aulanko veikkasi, että norsukuvassa olisi Pepita, jota taidettiin ensin kutsua Baby-elefantiksi. Sariolallahan oli myöhemmin toinenkin Baby-elefantti, mutta kuvassa oleva norsu näyttää kyllä aika isolta. Mielenkiintoista, että norsunkouluttajan nimeä ei ole mainittu missään.

Lisätietoa Kalle Nymanista löytyy Katariina Lillqvistin kirjasta Arvoisa herra Tarzan. Balladi viimeisestä eläintenkesyttäjästä.

Kommentit:

Terve
Lueskelin Blogiasi sirkusmaailmasta ja huomio kiinnittyi pikkunorsuun. Ettei kyseessä olisi ollut Bimbo työnimellä kulkenut norsu, joka tuli 70 luvun puolivälissä Suomen Tivoliin Pepitan lisäksi. Olin edellisenä kesänä suomen tivolissa ja muistan kaverin, joka oli norsua käynyt katsomassa saksassa. Tuo Bimbo nimi oli kopioitu suositusta Marionin hitistä el bimbo.Ainakin yhden kesän pikkunorsu kiersi mukana , mutta en muista oliko useamanakin ennen uuden lain voimaantuloa. Hamarin Wäinö oli muuten tuolloin taikurina ja ilmaisnäytöksessä Halosen Ilkka teki voltin autolla. Taisi olla jonkun italialaisen kehittelemä temppu ja hän myös kiersi tivolin mukana ja varmisti tempun turvallisuudesta.
Kiitos mielenkiintoisesta sirkus blogista.
Timo Vanninen



- - - - - - - - - - - - - - - - 

Caru – kreikkalainen

Suomalainen sirkushistoria sisältää kymmeniä satumaisia legendoja – tosia ja takuulla tosia. Niiden joukossa on ainakin yksi helmi: Caru – kreikkalainen.

Romanipoika Kalle Nyman karkasi pikkupoikana Sirkus Felixin suojiin. Hän aloitti tallipoikana ja kehittyi trapetsitaiteilijaksi. Hän putosi ja loukkaantui vakavasti. Kalle joutui aloittamaan kaiken alusta. Esiintymiskumppaniksi tuli pikkunorsu Pepita. Hänestä tuli domptööri eli eläintenkouluttaja. Vuosia Kalle Nyman tunnettiin maailman sirkuksissa kreikkalaisena leijonankesyttäjänä, intialaisena akrobaattina ja herra Tarzanina. Kalle kiersi eri tivolien ja sirkuksien mukana Suomea 70-luvulle asti. Kun villieläinten pito sirkuksissa kiellettiin, Kalle lähti Suomesta – tapettuaan ensin rakkaat leijonansa ja vannoen, ettei koskaan palaa.

Kalle Nyman käytti taiteilijanimeä Caru ja hänen kansallisuudekseen esiteltiin kreikkalainen. Ulkoisilta piirteiltään hän olikin kuin antiikin veistokset. Hänelle kehitettiin oma ”kreikan kieli” sekoituksesta romaniaa, venäjää ja sirkuskieltä, joka meni yleisöön täydestä.

Caru mainitaan mm. yllä olevassa Panakoksen ohjelmalehdessä vuodelta 1957. Caru teki silloin kaksi eläinnumeroa, joista ensimmäinen Pasha-leijonan kanssa ja toinen Pipsa-karhun kanssa. Lisäksi Caru teki syöksytrapetsinumeron.

Kommentit:


Vuonna 1957 Suomea kiersi peräti kolme suurta sirkusta, Panakos, Mijares ja Zoo.

Syyskuussa 1957 Panakos ja Mijares olivat samanaikaisesti Lahdessa. Panakos oli linja-autoaseman takana Kisapuiston alueella ja Mijares silloisella hiihtostadionin kentällä.

Panakoksella oli pääteltan lisäksi muutamia sivutelttoja. Näitä sivutelttoja oli mahdollisesti neljä.Yhdessä sivuteltassa esiintyi Johannes Hyvärinen (1933–1976) joka käytti taiteilijanimeä Carambo.

Toisessa sivuteltassa oli sirkuksen eläintalli jossa oli nähtävänä mm. malaijinkarhu ja apinoita. Tämä eläintalli oli täysin erillinen yksikkö. Eläintallin eläimet eivät esiityneet näytöksessä ja taas päinvastoin esiintyvät eläimet (Pasha leijona, Pipsa karhu sekä kaksi villakoiraa ) eivät olleet näytteillä eläintallissa.

Kahdesta muusta sivuteltasta muistikuvani ovat hatarammat mutta on mahdollista että toinen teltoista oli peliteltta ja toinen tanssihalli.

Alue ei ollut aidattu.

Panakoksen näytös alkoi Arvo Kangasniemen pitämällä puheella ja vasta tämän jälkeen tuli ensimmäinen varsinainen sirkusnumero (Caru ja Pasha leijona ) areenalle.

Carun syöksytrapetsiesitys oli hyvin näyttävä, samalla kun Caru hyppäsi pää edellä kohti maneesia hänen taskuistaan leijaili maahan suuria punaisia liinoja.

Ohjelmassa ei ollut väliaikaa.

Carun trapetsilta putoaminen sattui muistaakseni juuri Lahdessa.

Kiitos erittäin mielenkiintoisesta blogista.

Peter Lindfors
.