Scandinavian Elephant Tournee

Tämä ilmoitus oli Aamulehdessä marraskuun puolivälissä 1960. Talvi oli siis tulossa ja teltat vaativat lämmitystä. Tässä ei kuitenkaan mainita mikä tivoli tai minkä niminen yritys on kyseessä. Tämä on ilmeisesti jonkinlainen riisuttu talvitivoli. Mikkelissäkin se kuulemma poikkesi samanlaisin eväin. Täytyy siis tehdä omia johtopäätöksiä.

Tuossa valokuvassa poseeraavat eläinkouluttaja Kalle "Caru" Nyman ja hänen intialainen norsunsa Pepita. Norsun painoksi ilmoitetaan neljä tonnia. Kuva on otettu 50-luvun puolivälissä. Esiintymässä nähdään myös pantteri ja apinoita. Tampereen Nekalassa on näköjään myös jonkinlainen pelihalli.

Tämä lehti-ilmoitus oli Echo-lehdessä. Suomen Tivoli kauppasi siinä Carua ja Pepitaa talvikiertueelle 1962. Pepitasta kerrottiin, että se laulaa, tupakoi, musisoi ja työskentelee ilman koukkua ja ruoskaa. Oliko tämä Scandinavian Elephant Tournee Nymanin oma bisnes vai Suomen Tivolin. Yhteystietoihin oli merkitty Unto Sariola. Kalle Nyman kokeili yksinkin kaikenlaisia kiertueita ja monessa niissä oli Sariola mukana. Tuo Nekalassa esiintyminen saattoi siis olla harjoittelua tälle Skandinavian valloitukselle. Mitenkähän siinä muuten kävi? Ja kuka oli tuo peliyrittäjä Nymanin kanssa?

Leijonan hampaissa

Aika raju juttu tuo Aamulehdessä 26.8.1951 julkaistu uutinen. Lennart Oxen selvisi tapahtumasta kuitenkin jaloilleen. En tiedä millaiset arvet tuo tapaus jätti, mutta arvaan, että katu-uskottavuus ammattilaispiireissä kasvoi.

Omissa muistiinpanoissani Lenny Oxen mainitaan 1949 ja 1950 ensimmäisen kerran Elisabeth Romanoffin ja Lasse Patrikaisen Sirkus Felixissä. Leijonan kerrottiin olevan suuri afrikkalainen kuningasleijona. Vuonna 1951 sirkus muutti nimeään ja siitä tuli Sirkus Bonn. Olympiavuonna 1952 Bonnin ohjelmassa mainitaan Senor Oxen, pelkäämätön mies, joka painii 250 kiloisen karhun kanssa. Yläkuvassa Mr Lenny ehkä 1952. Lennart selvisi siis melko hyvin vammoistaan. Samassa ohjelmassa kerrotaan, että leijonankesyttäjänä esiintyy Miss Zoja (alakuvassa), Romanoffin tytär, joka edelleen on ainoa suomalainen naispuolinen leijonankouluttaja. Hänen nykyinen nimensä on Zoja Puska.

Romanoff koulutti suojissaan myös toisen mainetta niittäneen eläinkouluttajan, Kalle Nymanin. Vuonna 1957 hän esiintyi Cirkus Panakoksessa nimillä Tarzan ja Caru kreikkalainen. Esiintymiskavereina olivat Pasha-leijona ja Pipsa-karhu, siis nuo samat veijarit, jotka alussa mainittiin.

Domptööriä eli villieläinten kouluttajaa kutsuttiin tuohon aikaan vielä eläintenkesyttäjäksi. Koulutusmetodien nykyaikaistuttua tittelikin muuttui pehmeämmäksi. Silti ala kärsii edelleen entisaikojen liian rajuista opetustavoista.

Outoja ihmisiä ja eläimiä

Tämä Suomen Tivolin sanomalehti-ilmoitus oli Kansan Lehdessä 25.4.1951. Minkälainen ryhmä oli tuo Viking Sirkus? Oudot ihmiset ja hurjat villieläimet olivat vetonauloja, silloin kun televisiosta ei edes osattu haaveilla. Kiinalaisryhmä Kam Tai Co viipyi ilmeisen pitkään Suomessa ja oli suosittu (kuva alla). Yhtä mielenkiintoisia olivat mustaihoiset ihmiset, joita silloin sai vielä kutsua neekeri-nimellä ilman pilkan häivääkään.

Eksoottiset eläimet olivat tietty kiinnostavia myös, mutta suomalainen karhu oli yhtä vetovoimainen. Pistän tuohon alle pari karhukuvaa. Jos tiedätte niistä enemmän, kertokaa. Ensimmäinen kuva on Suomen Tivolista, mutta kuka siinä on ja milloin? Toinen kuva esittää Lenny Oxenia, joka Sirkus Felixissä ja Sirkus Bonnissa 1949–1951 opetti eläintenkoulutusta Zoja Romanoffille ja Kalle Nymanille. Joissakin mainoksissa häntä kutsuttiin myös nimellä Senor Oxen. Pipsa-karhu ja Pasha-leijona sekä Kalle Nyman eli Caru muistetaan myös Sirkus Panakoksesta 1957.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••
Ylemmässä karhukuvassa oleva mies on varmaan "Hämis" eli Tauno Hämäläinen. Kuvassa oleva karhu ei ole ihan aikuinen ja Hämäläinen oli kooltaan pieni mies. Karhun vieressä oleva taluttaja on kokoluokkaa suurempi. Kyseessä lienee Suomen Tivoli, missä Hämäläinen toimi myös kuuluttajana. Hänen kerrotaan sanoneen, että "vaikka sauna palaisi tai pommi olisi uunissa, niin sekään ei saa estää teitä tulemaan esitykseen". Myöhemmin Hämis oli Linnanmäellä Seiterän vedenneitohallissa vahtimestarina ja kuuluttajana. Vuosina 1970-1972 olin viereisessä Kolibriteatterissa, ja joskus kuulutimme kilpaa!
Olisikohan Lenny Oxenin kuva otettu Sirkus Felixissä tai Sirkus Bonnissa? Häkin rakenne vaikuttaa sellaiselta.
Markku A
••••••••••••••••••••••
Uskon, että Viking Sirkus oli ryhmä, johon kuuluivat Berra Sandberg, Lasse Carlsson, "Pliggen" Carlsson ja jomman kumman Carlssonin vaimo. Tämä Viking Sirkus oli omassa pienessä sirkusessaan myös Olympia-vuonna 1952 Suomen Tivolissa. Tuolloin yhdistyivät Matti Sariolan ja Toivo Sariolan osastot yhden kuukauden ajaksi Helsingin Kaisaniemessä. Olin itse esiintymässä Toivo Sariolan Arkadia-Sirkuksessa. Meidän kahden sirkuksen välissä oli ulkoilmanäyttämö, jossa esiintyivät mm. Deblars-Revy pyörätaiturit, Thore Erhlingin orkesteri ja Alice Babs jne...
BG
••••••••••••••••••••••

Peacock – sirkusrevyy 1951

Vuonna 1951  Linnanmäen huvipuisto oli auki toista kesää. Huvipuistoon oli edellisen  talven aikana rakennettu iso puinen vuoristorata. Sirkus oli vaihtanut paikkaa ja saanut uuden teltan. Ensimmäisenä kesänä Sirkus oli ollut armeijalta vuokratussa teltassa ja teltta oli sijainnut Helsinginkadun puolella. Sen nimi oli ollut vain Sirkus – Cirkus. Vuonna 1951 sirkusteltta oli jo saanut Peacock-nimen ja sen mainittiin olevan sirkusrevyy. Teltta oli 750 katsojan nelimastoinen sirkusteltta ja se oli Alppilan puoleisen portin lähellä.  Tämä teltta lienee se, mikä oli sittemmin Romanoffien Sirkus Euroopan käytössä. Ohjelma vaihtui kuukausittain. Myös ohjelmavihko painettiin kuukausittain. Siinä oli kaksivärinen kansi, mutta muuten se oli mustavalkoinen. Koko oli A5 ja sivuja 20.  Näistä 9 oli puhtaita mainossivuja.  Sirkusrevyyn säestyksestä huolehti Kullervo Linnan orkesteri samoin kuin edellisenäkin vuonna. Ulkoilmanäyttämöllä oli säestäjänä Mario Weberin orkesteri. Mario Weber hoiti sittemmin monta vuotta Peacockin kapellimestarin hommia.

Syyskuun 1951 ohjelma oli siis:
1. Kullervo Linna ja hänen sirkusorkesterinsa – Alkusoitto
2. Die Splendids – Vauhtia rullaluistimilla
3. 3 Powers – Tikapuu akrobatiaa
4. Ker Ben & Ly – Tasapainotaituruutta tikkailla
5. Gloria & Tschernoff – Tanssipari
6. Colani & Colani – Riitelevä pariskunta
7. Les 4 Maroccos – Vauhdikasta arabialaisakrobatiaa
8. 3 Alardis – Akrobatiaa lyhtypylvään nenässä
9. Dane & Baxen – Vanhat hauskat ystävämme jälleen
10. Gloria & Tschernoff – Tanssipari
11. Mills & Rebner – Crazy-koomikot
12. 4 Ramos – Suomal permantoakrobaatit
13. 3 Steenbachs – Polkupyörätaiturit keskiyöllä

Die Splendeds -numerossa oli mukana tyttö, josta sittemmin tuli Caru - Kalle Nymanin puoliso. Marokkolaiset olivat olleet ensin Cirkus 4000:ssa, joka teki yhteistyötä Sotainvalidien veljesliiton kanssa. Se joutui kuitenkin lopettamaan parin kuukauden kiertueen jälkeen.

Joka kuukausi oli joku suomalainen esiintyjä. Oheisessa syyskuun ohjelmassa sitä edustivat 3 Powers ja 4 Ramos. Powers-ryhmästä ei ole ohjelmalehdessä valokuvaa, mutta 4 Ramos-ryhmästä on tässä alapuolella. Siinä on mukana ainakin Matti Kaksonen  vasemmalla ja oikealla oleva vaaleatukkainen kaveri on tietääkseni Olli Lintunen. Joku saattaa tunnistaa loput.

Peacockin ja ulkoilmanäyttämön lisäksi ohjelmaa oli Teatterihallissa, missä esiintyi afrikkalaista eksotiikkaa tarjonnut ”Chief Ormashi – afrikkalainen alkuasukasryhmä aitoine ja salaperäisine menoineen”.  Ohjelmassa oli mm. afrikkalaisia tansseja, tulitemppuja ja tanssia elävien käärmeiden kanssa. Esiintyjillä oli koristeelliset asut ja päähineet ja kasvot maalilla koristeltu. Päänähtävyys lienee kuitenkin ollut esiintyjien musta iho. Elettiin aikaa, jolloin suomalaiset matkustivat hyvin vähän. Linnanmäki ja kiertävät tivolit olivat  paikkoja, missä muita rotuja saattoi nähdä kosketusetäisyydeltä. Mustia miehiä kutsuttiin silloin ”neekereiksi” ja se luki esimerkiksi Suomen Tivolissa olleen teltan fasadissa.

Lähde: Markku Aulanko

Kommentit:

Kuvassa ovat tosiaan Matti Kaksonen ja isäni Olli Lintunen. Keskellä takana on enoni Raimo Karppinen, joka on voimistellut Kanadassa vielä -90 luvulla. Edessä keskellä on Paula, sukunimeä en tiedä. Hän esiintyi vain vähän aikaa kokoonpanossa ymmärtääkseni 50-luvun alussa vuoteen -52. 
Mervi Lintunen
.

Domptööri trapetsilla

Olen jo aikaisemmin 28.10.2011 kertonut Kalle Nymanista eli Caru kreikkalaisesta ja Sirkus Panakoksen ohjelmasta vuonna 1957. Tässä lisää tietoa Carusta seuraavalta vuodelta. Vuonna 1958 hän lienee ollut Sariolan palveluksessa eli ohjelmalehtinen kuvaa kiertävässä tivolissa olleen sirkusteltan ohjelmaa.

Lehdykkä on kaksikielinen. Kannessa Caru - kreikkalainen trapetsilla ja takakannessa vaimonsa Gisella. Sisäaukeamalla Gisella esiintyy ranskalaisena nimellä La Gisetta sekä tanssimassa käärmeiden kanssa että notkeusakrobaattina pöydällä.

Kalle Nyman esiiintyy sisäaukeamalla Tarzan-asuisena Beibi-nimellä kutsutun norsun kanssa ja yhdessä Sini-Maarit -nimisen ihmelapsen kanssa. Kyseessä taitaa olla Kallen tytär.

Markku Aulanko veikkasi, että norsukuvassa olisi Pepita, jota taidettiin ensin kutsua Baby-elefantiksi. Sariolallahan oli myöhemmin toinenkin Baby-elefantti, mutta kuvassa oleva norsu näyttää kyllä aika isolta. Mielenkiintoista, että norsunkouluttajan nimeä ei ole mainittu missään.

Lisätietoa Kalle Nymanista löytyy Katariina Lillqvistin kirjasta Arvoisa herra Tarzan. Balladi viimeisestä eläintenkesyttäjästä.

Kommentit:

Terve
Lueskelin Blogiasi sirkusmaailmasta ja huomio kiinnittyi pikkunorsuun. Ettei kyseessä olisi ollut Bimbo työnimellä kulkenut norsu, joka tuli 70 luvun puolivälissä Suomen Tivoliin Pepitan lisäksi. Olin edellisenä kesänä suomen tivolissa ja muistan kaverin, joka oli norsua käynyt katsomassa saksassa. Tuo Bimbo nimi oli kopioitu suositusta Marionin hitistä el bimbo.Ainakin yhden kesän pikkunorsu kiersi mukana , mutta en muista oliko useamanakin ennen uuden lain voimaantuloa. Hamarin Wäinö oli muuten tuolloin taikurina ja ilmaisnäytöksessä Halosen Ilkka teki voltin autolla. Taisi olla jonkun italialaisen kehittelemä temppu ja hän myös kiersi tivolin mukana ja varmisti tempun turvallisuudesta.
Kiitos mielenkiintoisesta sirkus blogista.
Timo Vanninen



- - - - - - - - - - - - - - - - 

Caru – kreikkalainen

Suomalainen sirkushistoria sisältää kymmeniä satumaisia legendoja – tosia ja takuulla tosia. Niiden joukossa on ainakin yksi helmi: Caru – kreikkalainen.

Romanipoika Kalle Nyman karkasi pikkupoikana Sirkus Felixin suojiin. Hän aloitti tallipoikana ja kehittyi trapetsitaiteilijaksi. Hän putosi ja loukkaantui vakavasti. Kalle joutui aloittamaan kaiken alusta. Esiintymiskumppaniksi tuli pikkunorsu Pepita. Hänestä tuli domptööri eli eläintenkouluttaja. Vuosia Kalle Nyman tunnettiin maailman sirkuksissa kreikkalaisena leijonankesyttäjänä, intialaisena akrobaattina ja herra Tarzanina. Kalle kiersi eri tivolien ja sirkuksien mukana Suomea 70-luvulle asti. Kun villieläinten pito sirkuksissa kiellettiin, Kalle lähti Suomesta – tapettuaan ensin rakkaat leijonansa ja vannoen, ettei koskaan palaa.

Kalle Nyman käytti taiteilijanimeä Caru ja hänen kansallisuudekseen esiteltiin kreikkalainen. Ulkoisilta piirteiltään hän olikin kuin antiikin veistokset. Hänelle kehitettiin oma ”kreikan kieli” sekoituksesta romaniaa, venäjää ja sirkuskieltä, joka meni yleisöön täydestä.

Caru mainitaan mm. yllä olevassa Panakoksen ohjelmalehdessä vuodelta 1957. Caru teki silloin kaksi eläinnumeroa, joista ensimmäinen Pasha-leijonan kanssa ja toinen Pipsa-karhun kanssa. Lisäksi Caru teki syöksytrapetsinumeron.

Kommentit:


Vuonna 1957 Suomea kiersi peräti kolme suurta sirkusta, Panakos, Mijares ja Zoo.

Syyskuussa 1957 Panakos ja Mijares olivat samanaikaisesti Lahdessa. Panakos oli linja-autoaseman takana Kisapuiston alueella ja Mijares silloisella hiihtostadionin kentällä.

Panakoksella oli pääteltan lisäksi muutamia sivutelttoja. Näitä sivutelttoja oli mahdollisesti neljä.Yhdessä sivuteltassa esiintyi Johannes Hyvärinen (1933–1976) joka käytti taiteilijanimeä Carambo.

Toisessa sivuteltassa oli sirkuksen eläintalli jossa oli nähtävänä mm. malaijinkarhu ja apinoita. Tämä eläintalli oli täysin erillinen yksikkö. Eläintallin eläimet eivät esiityneet näytöksessä ja taas päinvastoin esiintyvät eläimet (Pasha leijona, Pipsa karhu sekä kaksi villakoiraa ) eivät olleet näytteillä eläintallissa.

Kahdesta muusta sivuteltasta muistikuvani ovat hatarammat mutta on mahdollista että toinen teltoista oli peliteltta ja toinen tanssihalli.

Alue ei ollut aidattu.

Panakoksen näytös alkoi Arvo Kangasniemen pitämällä puheella ja vasta tämän jälkeen tuli ensimmäinen varsinainen sirkusnumero (Caru ja Pasha leijona ) areenalle.

Carun syöksytrapetsiesitys oli hyvin näyttävä, samalla kun Caru hyppäsi pää edellä kohti maneesia hänen taskuistaan leijaili maahan suuria punaisia liinoja.

Ohjelmassa ei ollut väliaikaa.

Carun trapetsilta putoaminen sattui muistaakseni juuri Lahdessa.

Kiitos erittäin mielenkiintoisesta blogista.

Peter Lindfors
.