1963 Tonika-Caravaan

Taustalla seinällä näkyy juliste vuodelta 1963, jolloin Suomea kiersi Tonika-Caravaan. Kyseessä ei ollut suljettu tivoli vaan seurueen teltat oli sijoitettu rinnakkain. Taikatelttaa piti tamperelainen Niilo Seppälä eli Mr. Nigest & Fm. vaimonsa ja tyttöjensä kanssa. Vieressä oli Kalle Nyman oman eläintelttansa kanssa ja siinä hän esiintyi Pasha-leijonan kanssa. Kalle vaimo Gisella tanssi käärmeiden kanssa. Kolmantena ryhmänä olivat mukana Topi Manninen ja Sylvi Koistinen, jotka pitivät pelitelttaa, ampumarataa ja vedenneitotelttaa. Jälkimmäistä kutsuttiin Merenneidoksi. Seurueen nimi tuli mukana olijoiden etunimistä Topi, Niilo ja Kalle.

No keitä nämä ihmiset ovat? Ja miten he liittyvät tähän? Kuvauspaikka on Kahvila Mimosa Tampereella Itsenäisyydenkatu 16. He ovat Markku Aulanko ja kahvilan pomo Mirva Lindström. Mirva on julisteessa mainitun taikuri Niilo Seppälän lapsenlapsi. Kahvilassa työskentelee toinenkin Niilon lapsenlapsi nimeltään Samira. Kahvila Mimosassa oli tänä syksynä vanhojen sirkusjulisteiden näyttely, joka oli koottu Markku Aulangon kokoelmista.

Kommentit:

Tämä Tonika-Caravaan juliste oli syyskuussa myynnissä Hagelstamilla.

.

Leijonan hampaissa

Aika raju juttu tuo Aamulehdessä 26.8.1951 julkaistu uutinen. Lennart Oxen selvisi tapahtumasta kuitenkin jaloilleen. En tiedä millaiset arvet tuo tapaus jätti, mutta arvaan, että katu-uskottavuus ammattilaispiireissä kasvoi.

Omissa muistiinpanoissani Lenny Oxen mainitaan 1949 ja 1950 ensimmäisen kerran Elisabeth Romanoffin ja Lasse Patrikaisen Sirkus Felixissä. Leijonan kerrottiin olevan suuri afrikkalainen kuningasleijona. Vuonna 1951 sirkus muutti nimeään ja siitä tuli Sirkus Bonn. Olympiavuonna 1952 Bonnin ohjelmassa mainitaan Senor Oxen, pelkäämätön mies, joka painii 250 kiloisen karhun kanssa. Yläkuvassa Mr Lenny ehkä 1952. Lennart selvisi siis melko hyvin vammoistaan. Samassa ohjelmassa kerrotaan, että leijonankesyttäjänä esiintyy Miss Zoja (alakuvassa), Romanoffin tytär, joka edelleen on ainoa suomalainen naispuolinen leijonankouluttaja. Hänen nykyinen nimensä on Zoja Puska.

Romanoff koulutti suojissaan myös toisen mainetta niittäneen eläinkouluttajan, Kalle Nymanin. Vuonna 1957 hän esiintyi Cirkus Panakoksessa nimillä Tarzan ja Caru kreikkalainen. Esiintymiskavereina olivat Pasha-leijona ja Pipsa-karhu, siis nuo samat veijarit, jotka alussa mainittiin.

Domptööriä eli villieläinten kouluttajaa kutsuttiin tuohon aikaan vielä eläintenkesyttäjäksi. Koulutusmetodien nykyaikaistuttua tittelikin muuttui pehmeämmäksi. Silti ala kärsii edelleen entisaikojen liian rajuista opetustavoista.

Outoja ihmisiä ja eläimiä

Tämä Suomen Tivolin sanomalehti-ilmoitus oli Kansan Lehdessä 25.4.1951. Minkälainen ryhmä oli tuo Viking Sirkus? Oudot ihmiset ja hurjat villieläimet olivat vetonauloja, silloin kun televisiosta ei edes osattu haaveilla. Kiinalaisryhmä Kam Tai Co viipyi ilmeisen pitkään Suomessa ja oli suosittu (kuva alla). Yhtä mielenkiintoisia olivat mustaihoiset ihmiset, joita silloin sai vielä kutsua neekeri-nimellä ilman pilkan häivääkään.

Eksoottiset eläimet olivat tietty kiinnostavia myös, mutta suomalainen karhu oli yhtä vetovoimainen. Pistän tuohon alle pari karhukuvaa. Jos tiedätte niistä enemmän, kertokaa. Ensimmäinen kuva on Suomen Tivolista, mutta kuka siinä on ja milloin? Toinen kuva esittää Lenny Oxenia, joka Sirkus Felixissä ja Sirkus Bonnissa 1949–1951 opetti eläintenkoulutusta Zoja Romanoffille ja Kalle Nymanille. Joissakin mainoksissa häntä kutsuttiin myös nimellä Senor Oxen. Pipsa-karhu ja Pasha-leijona sekä Kalle Nyman eli Caru muistetaan myös Sirkus Panakoksesta 1957.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••
Ylemmässä karhukuvassa oleva mies on varmaan "Hämis" eli Tauno Hämäläinen. Kuvassa oleva karhu ei ole ihan aikuinen ja Hämäläinen oli kooltaan pieni mies. Karhun vieressä oleva taluttaja on kokoluokkaa suurempi. Kyseessä lienee Suomen Tivoli, missä Hämäläinen toimi myös kuuluttajana. Hänen kerrotaan sanoneen, että "vaikka sauna palaisi tai pommi olisi uunissa, niin sekään ei saa estää teitä tulemaan esitykseen". Myöhemmin Hämis oli Linnanmäellä Seiterän vedenneitohallissa vahtimestarina ja kuuluttajana. Vuosina 1970-1972 olin viereisessä Kolibriteatterissa, ja joskus kuulutimme kilpaa!
Olisikohan Lenny Oxenin kuva otettu Sirkus Felixissä tai Sirkus Bonnissa? Häkin rakenne vaikuttaa sellaiselta.
Markku A
••••••••••••••••••••••
Uskon, että Viking Sirkus oli ryhmä, johon kuuluivat Berra Sandberg, Lasse Carlsson, "Pliggen" Carlsson ja jomman kumman Carlssonin vaimo. Tämä Viking Sirkus oli omassa pienessä sirkusessaan myös Olympia-vuonna 1952 Suomen Tivolissa. Tuolloin yhdistyivät Matti Sariolan ja Toivo Sariolan osastot yhden kuukauden ajaksi Helsingin Kaisaniemessä. Olin itse esiintymässä Toivo Sariolan Arkadia-Sirkuksessa. Meidän kahden sirkuksen välissä oli ulkoilmanäyttämö, jossa esiintyivät mm. Deblars-Revy pyörätaiturit, Thore Erhlingin orkesteri ja Alice Babs jne...
BG
••••••••••••••••••••••

Zoja Puska, leijonankesyttäjä

Nyt yli 80-vuotias Zoja Puska o.s. Romanoff aloitti esiintymiset leijonien kanssa 18-vuotiaana neitokaisena äitinsä omistamassa  Felix–nimisessä sirkuksessa.  Zoja oli  tottunut olemaan eläinten kanssa.  Hän oli aikaisemmin hoitanut perheen kolmea karhunpentua ja syöttänyt niitä jopa tuttipullosta. Kun karhut kasvoivat tarpeeksi suureksi, kaksi niistä vaihdettiin  Pasha-nimiseen leijonaan.  Zoja sai ohjeet totutella  myös Pashan kanssa olemiseen.  Se onnistui hyvin yhdessä hänen kasvinkumppaninsa Kalle Nymanin kanssa.  Kalle oli kortteerissa Romanoffien kotona ja opetteli karhujen ja leijonan kanssa olemisen lisäksi temppuilemaan trapetsilla.

Sirkus Felixin toiminta alkoi vuonna 1949. Vuosien varrella  sirkus  kasvoi ja kansainvälistyi ja siitä tuli ensin Sirkus Bonn ja sitten Sirkus Eurooppa. Teltta vaihtui suuremmaksi.  Viimeinen teltta  ostettiin Linnanmäeltä, missä se oli ollut Cirkus Peacockin telttana. Sirkus Eurooppa  kiersi vuoteen 1955.  Zoja Romanoff teki lejonanumeroa, missä Pasha-leijona juoksi kehää,  hyppi korokkeelta toiselle,  käveli lankkua pitkin ja nousi kahdelle jalalle. Yläkuvassa Zoja Romanoff yhdessä Pasha-leijonan kanssa.  Alakuvassa Sirkus Bonnin eläintenkuljetusvaunu. Zoja keskellä. Oikeassa laidassa Kalle Nyman, joka myöhemmin tunnettiin mm. nimellä Caru-kreikkalainen.

Zoja opetti Pasha-leijonan hyppäämään myös palavan renkaan läpi. Tarkka lukija kuitenkin tunnistaa, että alimmaisessa kuvassa ei ole Pasha-leijona, vaan leijona Wothan, joka myös hyppäsi  palavan renkaan läpi.

Lähteet: 
Markku Aulanko
Kirjat Arvoisa herra Tarzan ja Mennään sirkukseen

Caru – kreikkalainen

Suomalainen sirkushistoria sisältää kymmeniä satumaisia legendoja – tosia ja takuulla tosia. Niiden joukossa on ainakin yksi helmi: Caru – kreikkalainen.

Romanipoika Kalle Nyman karkasi pikkupoikana Sirkus Felixin suojiin. Hän aloitti tallipoikana ja kehittyi trapetsitaiteilijaksi. Hän putosi ja loukkaantui vakavasti. Kalle joutui aloittamaan kaiken alusta. Esiintymiskumppaniksi tuli pikkunorsu Pepita. Hänestä tuli domptööri eli eläintenkouluttaja. Vuosia Kalle Nyman tunnettiin maailman sirkuksissa kreikkalaisena leijonankesyttäjänä, intialaisena akrobaattina ja herra Tarzanina. Kalle kiersi eri tivolien ja sirkuksien mukana Suomea 70-luvulle asti. Kun villieläinten pito sirkuksissa kiellettiin, Kalle lähti Suomesta – tapettuaan ensin rakkaat leijonansa ja vannoen, ettei koskaan palaa.

Kalle Nyman käytti taiteilijanimeä Caru ja hänen kansallisuudekseen esiteltiin kreikkalainen. Ulkoisilta piirteiltään hän olikin kuin antiikin veistokset. Hänelle kehitettiin oma ”kreikan kieli” sekoituksesta romaniaa, venäjää ja sirkuskieltä, joka meni yleisöön täydestä.

Caru mainitaan mm. yllä olevassa Panakoksen ohjelmalehdessä vuodelta 1957. Caru teki silloin kaksi eläinnumeroa, joista ensimmäinen Pasha-leijonan kanssa ja toinen Pipsa-karhun kanssa. Lisäksi Caru teki syöksytrapetsinumeron.

Kommentit:


Vuonna 1957 Suomea kiersi peräti kolme suurta sirkusta, Panakos, Mijares ja Zoo.

Syyskuussa 1957 Panakos ja Mijares olivat samanaikaisesti Lahdessa. Panakos oli linja-autoaseman takana Kisapuiston alueella ja Mijares silloisella hiihtostadionin kentällä.

Panakoksella oli pääteltan lisäksi muutamia sivutelttoja. Näitä sivutelttoja oli mahdollisesti neljä.Yhdessä sivuteltassa esiintyi Johannes Hyvärinen (1933–1976) joka käytti taiteilijanimeä Carambo.

Toisessa sivuteltassa oli sirkuksen eläintalli jossa oli nähtävänä mm. malaijinkarhu ja apinoita. Tämä eläintalli oli täysin erillinen yksikkö. Eläintallin eläimet eivät esiityneet näytöksessä ja taas päinvastoin esiintyvät eläimet (Pasha leijona, Pipsa karhu sekä kaksi villakoiraa ) eivät olleet näytteillä eläintallissa.

Kahdesta muusta sivuteltasta muistikuvani ovat hatarammat mutta on mahdollista että toinen teltoista oli peliteltta ja toinen tanssihalli.

Alue ei ollut aidattu.

Panakoksen näytös alkoi Arvo Kangasniemen pitämällä puheella ja vasta tämän jälkeen tuli ensimmäinen varsinainen sirkusnumero (Caru ja Pasha leijona ) areenalle.

Carun syöksytrapetsiesitys oli hyvin näyttävä, samalla kun Caru hyppäsi pää edellä kohti maneesia hänen taskuistaan leijaili maahan suuria punaisia liinoja.

Ohjelmassa ei ollut väliaikaa.

Carun trapetsilta putoaminen sattui muistaakseni juuri Lahdessa.

Kiitos erittäin mielenkiintoisesta blogista.

Peter Lindfors
.