Lämmityslaitteet • Heaters

Alkukesä jälleen osoitti kuinka onnellisia saamme olla kun meillä on täällä Pohjolassa neljä eri vuodenaikaa. Tosin ne tänä vuonna vaihtuivat päivittäin. Vieläköhän tästä tulee kunnon kesä. Mutta ei tässä mitään uutta ole. Vuonna 1867 kesäkuussa oli monin paikoin rekikelit ja järvet jäässä.

Kylmä ei kuitenkaan pilaa sirkuskäyntiä nykyään. Kaikissa isoimmissa telttasirkuksissa  kaivetaan lämmityslaitteet esille tarvittaessa. Ne puhaltavat enemmän tai vähemmän tehokkaasti lämmintä ilmaa sirkustelttaan isoja putkia pitkin tai suoraan helman alta. Polttoaineena on polttoöljy eli se punainen diesel mikä on verovapaata. Lämmityslaitteita on erilaisia. Onpa niitä käytetty teltan sisälläkin, jolloin myös pakokaasut tulivat telttaan. Sitten on näitä uudempia, jotka puksuttavat teltan ulkopuolella. Sähköllä toimivista lämppäreistä ison sirkusteltan lämmitykseen en ole kuullut.

Mitenkähän ennen vanhaan lämmitettiin tivoli- ja sirkusteltat? Ainakin pitempiä aikoja paikallaan pysyvissä talvitivoleissa käytettiin isoja puukaminoita kangastelttojen lämmitykseen. Kiinteissä sirkusrakennuksissa oli tietenkin lämmitysuunit tai kaminat. Väliaikaisissa sirkusrakennuksissa ja telttasirkuksissa ei ehkä lämmitystä uskallettu käyttää. Katsojat pistivät vain lisää lämmintä päälle kylmällä säällä.

Yläkuvassa Suomen Tivolin Talvitivoli siellä jossain kauan sitten. Vasemmalta Ulla Sariola, Toivo Sariola ja Nelli Kangasniemi eli Petronella tatuoitu nainen. Takana sojottavat talvitivolin kaminoitten savupiiput.

Nyt näyttää sääennustukset taas vaihteeksi parempia säitä. Sirkus Finlandiassakin oli eilen jo teltan helmat ylhäällä Jyväskylässä. Eikä kukaan kaivannut lämmitystä.
-

Kalevi Sariola R.I.P.

Kale lähti muuttolintujen mukana 27.9.2016. Veikkaan, että Kale parhaillaan etsii sopivaa karusellin paikkaa pilven reunalta. Taitaapa suunnitelmissa olla pieni pelitelttakin. Kalevi Sariola oli ihan oikea tivoli- ja sirkusmies. Kale oli Ulla ja Toivo Sariolan poika. Hän syntyi tivoliin ja vietti siinä koko ikänsä. Hän näki sirkus- ja tivoliviihteen runttaamisen maan rakoon viheliäisenä markkinatouhuna. Hän näki myös tivolitoiminnan arvostuksen nousun ja sirkustemppujen muuttumisen taiteeksi, jota oikein taiteilijat esittävät. Ensimmäiset muistonsa Kale kertoi vuoden 1943 Rovaniemen Talvitivolista. 50-luvun lopulla hän oli paljon merillä. Vuonna 1967 hän avioitui vaimonsa Tertun kanssa. Ensi vuonna olisi tullut 50 vuotta täyteen. Vuoteen 1973 asti hän työskenteli Suomen Tivolissa ja seuraavana vuonna englantilaisen Bosleyn palveluksessa.

Minä tutustuin Kalevi Sariolaan vuonna 1974. Seuraavana keväänä olimme yhdessä avaamassa Särkänniemen huvipuistoa. On yksinomaan Kalevin syytä, että innostuin huvipuistojen lisäksi sirkuksista. Kalevi tiesi alasta lähes kaiken ja tunsi melkein kaikki. Kalen avulla pääsin tutustumaan sirkusten ja tivolien toimintaan myös takaoven kautta. Tutustuin moniin mielenkiintoisiin ihmisiin ja olen edelleen pahasti koukussa tähän alaan. Vuonna 1977 olimme Kalen kanssa perustamassa Tampereen Mini-Sirkusta Särkänniemeen.

Kale kertoi mielellään sirkus- ja tivolialan vanhoista tavoista, säännöistä ja uskomuksista. Ihan pakko on tähän lopuksi laittaa lainaus yhdestä Kalen lehtihaastattelusta oman karusellinsa vieressä Tampereen Tallipihalla: ”Olen vienyt tietämystä ja oppeja mukanani myös Särkänniemen karusellityöntekijöille. Yleinen tapa on ollut, että vammaiset lapset pääsevät aina ilmaiseksi karusellin kyytiin. Se on kai aikanaan lähtenyt siitä ajatuksesta, että hyvillä teoilla varmistetaan se taivaspaikka.” Uskon, että Kale löytää hyvän paikan karusellilleen.

Kommentit:

<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Meidän perhe muistelee lämmöllä Tallipihan karusellin pitäjää. Käynti karusellin kyydissä kuului vuosia joulun odotukseen. Otamme osaa.
t. Perhe Tampereelta
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Kalevi kyyditti monet kerrat meidän lapsia ja vanhempiakin karusellissa. Ilolla voi muistella! Voimia ja lohtua omaisille!
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Minun muistoissani on Kalevin tumma kuulutusääni Särkänniemessä. Sain tuntea hänet Särkänniemen alkuvuosista lähtien. Olin silloin Särkänniemessä töissä Linnanmäen osastossa ja pyöritin onnenpyörää. Yksi omien kokoelmieni startti on Kalevilta saamani Tivoli Sariolan juliste vuodelta 1962.
Markku A
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<

.

Pömpeli

Vielä 1950-luvulle asti sirkusten ja tivolien henkilökunnan melkein ensimmäinen tehtävä uudelle paikkakunnalle saavuttaessa oli järjestää itselleen yösijat. Useimmiten lähitaloista haettiin kortteeria vuokralle. Osa löysi makuusijan teltan sisältä tai kuljetusvaunuista. Sirkushaitaristi Veikko Ahvenainen kertoo nukkuneensa leijonahäkin katolla.

Vallan erinomainen keksintö oli pömpeli. Lotta Mattila kertoo kirjassaan Tivolihuveja Keravalta 1888–1978 koottavasta ‘pömpelistä’ majoituspaikkana. Siinä oli siipimuttereilla kiinnitettävät seinät ja vedenpitävä kangas kattona. Ylinnä kuva pömpelin perustuksesta ja sen alla kuva valmiista pömpelistä, joka näkyy myös edellisen kuvan taustalla. Majoituskämpän koko on 2,5 x 2,5 metriä. Ulla ja Toivo Sariolalla noita pömpeleitä oli kaksi. Kuva otettu ilmeisesti vuonna 1947. Silloin liikuttiin junalla. Lotta Mattilan kirjan mukaan ensimmäisen pömpelin rakensi Louis Billing.

Alhaalla on kuva Sirkus Bonnista 1951 Parikkalassa. Teltan takana oikealla näkyy yksi pömpeli. Teltan edessä vasemmalla näkyvä lipunmyyntikoppi muuttui varmaan yöksi asunnoksi. Lähempänä nykyaikaa pömpelin jälkeen tulivat sitten käyttöön miehistöparakit ja asuntovaunut. Olisi siinä tirehtööri saanut sydärin, jos olisi nähnyt millaisilla asuntovaunuilla ja -autoilla artistit nykyään liikkuvat (kuva alinna).

Kommentit:

Björn Gammals lähetti mielenkiintoisen kuvan pömpelin sisältä. Kuvan julkaisi Päivän Uutiset 24.7.1952. Se otettiin vuonna 1952 Olympia Tivolissa eli Topi Sariolan johtamassa Suomen Tivolin osastossa. Kuvateksti kuului: Herrasväki Li-Hua ja Toppy Pesonen heidän 2 x 2 m suuruisessa "asunnossaan". Li-Hua oli Leena Rintala, joka tanssi La Miquela -nimisessa Side Show -teltassa Toivo Pesonen avustajanaan. Topi hoiteli ja esitti mm. 7-metristä Prinssi-nimistä verkkopythonia.