Mikä ihmeen Kaleva?

Tässä pari lehti-ilmoitusta Kaleva-nimisestä tivolista. Ylimmäinen on julkaistu 5.9.1932 ja alimmainen 4.10.1940, molemmat Kansan Lehdessä. Tietääkö joku lisää tästä tivolista?

Sariola piti Helsingissä talvitivolia ja sen nimi oli Talvi Tivoli. Se toimi Kaartin maneesissa Helsingissä 1928–1942. Talvimarkkinoilla Sariola alkoi liikkua Talvi Tivolin kanssa vuodesta 1932 (Lotta Mattilan kirjan mukaan). Tivoli rakentui pitkänomaisesta teltasta, mistä lähti lyhyempiä sivuhaaroja. Näissä sivuhaaroissa oli erilaista toimintaa, yhdessä saattoi olla ammuntaa, toisessa sirkusohjelmaa ja kolmannessa tanssia.

Alhaalla vielä valokuva minulle tuntemattomasta Kalevasta. Olisikohan tässä sirkusorkesteri joskus 1900-luvun alussa?

Yksi Jernströmin perheen sirkuksista oli nimeltään Sirkus Kaleva vuosina 1982–1984. Samalla nimellä sen toimintaa jatkoi saksalainen Felix Quaiser 1985–1986.

Pömpeli

Vielä 1950-luvulle asti sirkusten ja tivolien henkilökunnan melkein ensimmäinen tehtävä uudelle paikkakunnalle saavuttaessa oli järjestää itselleen yösijat. Useimmiten lähitaloista haettiin kortteeria vuokralle. Osa löysi makuusijan teltan sisältä tai kuljetusvaunuista. Sirkushaitaristi Veikko Ahvenainen kertoo nukkuneensa leijonahäkin katolla.

Vallan erinomainen keksintö oli pömpeli. Lotta Mattila kertoo kirjassaan Tivolihuveja Keravalta 1888–1978 koottavasta ‘pömpelistä’ majoituspaikkana. Siinä oli siipimuttereilla kiinnitettävät seinät ja vedenpitävä kangas kattona. Ylinnä kuva pömpelin perustuksesta ja sen alla kuva valmiista pömpelistä, joka näkyy myös edellisen kuvan taustalla. Majoituskämpän koko on 2,5 x 2,5 metriä. Ulla ja Toivo Sariolalla noita pömpeleitä oli kaksi. Kuva otettu ilmeisesti vuonna 1947. Silloin liikuttiin junalla. Lotta Mattilan kirjan mukaan ensimmäisen pömpelin rakensi Louis Billing.

Alhaalla on kuva Sirkus Bonnista 1951 Parikkalassa. Teltan takana oikealla näkyy yksi pömpeli. Teltan edessä vasemmalla näkyvä lipunmyyntikoppi muuttui varmaan yöksi asunnoksi. Lähempänä nykyaikaa pömpelin jälkeen tulivat sitten käyttöön miehistöparakit ja asuntovaunut. Olisi siinä tirehtööri saanut sydärin, jos olisi nähnyt millaisilla asuntovaunuilla ja -autoilla artistit nykyään liikkuvat (kuva alinna).

Kommentit:

Björn Gammals lähetti mielenkiintoisen kuvan pömpelin sisältä. Kuvan julkaisi Päivän Uutiset 24.7.1952. Se otettiin vuonna 1952 Olympia Tivolissa eli Topi Sariolan johtamassa Suomen Tivolin osastossa. Kuvateksti kuului: Herrasväki Li-Hua ja Toppy Pesonen heidän 2 x 2 m suuruisessa "asunnossaan". Li-Hua oli Leena Rintala, joka tanssi La Miquela -nimisessa Side Show -teltassa Toivo Pesonen avustajanaan. Topi hoiteli ja esitti mm. 7-metristä Prinssi-nimistä verkkopythonia.

2 Gottar's

Keitä olivat urheat belgialaiset gladiaattorit ja millainen oli heidän numeronsa? Kertovat heidän esiintyneen Suomessa ainakin vuonna 1932. Kertokaa, jos tiedätte jotain tästä ryhmästä 2 Gottar's.

Kommentit:

Gottars -ryhmä kiersi Suomen Tivolin B-osastossa. Lotta Mattilan kirjan mukaan maata kiersi vuonna 1932 A- ja B-tivolit. Edellsenä vuonna osastoja oli ollut peräti kolmen. 
Gottarsin numero oli gladiaattorinumero. Lotta Mattilan kirjassa olevassa kuvassa naisella on päällään tunikan tapainen asu. Gladiaattorinumero oli voimamies- ja voimanaisnumero. Voimanumerossa esiintyjät käsittelevät raskaita esineitä kuten meatllikuulia ja ammuksen näköisiä esineitä. Raskas esine heitetään ilmaan ja otetaan kiinni niskalla tai olkapäällä. Gottarsin numero oli nimen omaan myös voimanaisnumero, sillä lopussa naisgladiaattori nosti miehensä suorille käsille päänsä yläpuolelle. Näin se on ainakin kuvattu Kirsti Mannisen kirjassa Tivolimäen Kalle, josta on tänä vuonna ilmestynyt uusi painos. 
2 Gottars oli mukana myös Helsingissä Kaartin maneesissa olleessa Joulutivolissa. Joulutivolia pyöritettiin koko 1930-luku. Kyse oli siis sisätivolista keskellä Helsinkiä ja mukana olivat niin karusellit, eläimet kuin artistitkin. Tivolimäen Kalle -kirjan mukaan "Gottarsin täti, voimanainen, nostaa gladiaattorimiehensä esiintymislavalle yhdellä ainoalla kädenliikkeellä".
Markku A 



.

Vielä Ilmarisista

Ilmariset-ryhmän siis muodostivat Sylvia ja Jalmari Hautamäki sekä A. Edman. Maija-Liisa Kupin mukaan Edman teki ensin pärssinumeroa kaksin Jalmari Hautamäen kanssa. Kun Sylvia tuli mukaan, niin Jalmari kannatteli tangon varassa molempia. Kyseessä oli vyöpärssi.

Mikä mies sitten oli tämä A. Edman ja mitä tarkoittaa tuo A, jolla hänen etunimensä aina lyhennetään.

Markku Aulanko kertoi, että hänen kuolinilmoituksensa löytyy Arvo Aveniuksen leikekirjasta. Kyseessä oli itse asiassa Anton Alfred Eili, joka syntyi 11.4.1895 ja kuoli 10.11.1939 kotonaan Porissa. A. Edman siis kuoli vain 44-vuotiaana.

Lotta Mattilan kirjan mukaan Sariolan talvitivolissa oli vuosina 1931–1932 Sirkus Guidos, johon kuului Alexander Heinrich ja hänen neljä avustajaansa. Kesällä nimi oli Seurue Guidos ja siinä oli 7 henkeä. Lahdessa 6.9.1932 tehdyllä sopimuksella liittyivät seurueeseen Jalmari Hautamäki ja A. Edman. Tällöin ryhmän koko oli jo 12 henkeä. Edman piti myös ampumarataa ja neljää automaatttia.

Kommentit:

A. Edman on isoisoisäni ja A tulee Antonista.
<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Anton oli naimisissa Aino Eilin kanssa ja heille syntyi tytär, mummuni Anna-Liisa. Valitettavasti isomummuni oli aika vaitonainen isopapastani ja heidän sirkuselämästään. Baletin harrastajana sain ihailla balleriina Anna Pavlovan isomummulleni lähettämää postikorttia, joka oli kirjoitettu tuttavalliseen sävyyn.
Isoisovanhempani vaihtoivat naimisissa ollessaan nimensä Edmanista Eiliin. 
<<<<<<<<<<<<<<<<< .