1964 • Ratinan Huvipuisto • Ratina Amusement Park

Pienoismalli Tampereen Ratinaan suunnitellusta huvipuistosta 1964

lännestä itään päin.

Jo vuonna 1956 Kaupunkiliitto ja Kotiseutuliitto ehdottivat Tampereen kaupungille, että se varaisi Särkänniemen huvipuiston perustamista varten.
Lasten Päivän Säätiö ehdotti 1959 huvipuiston rakentamista Ratinaan, jossa tivolit ja sirkukset usein vierailivat.
Linnanmäki vieraili Ratinassa kiertävän tivolin lailla omilla laitteillaan vuosina 1962–1964.
Vuonna 1963 kaupunki hyväksyi suunnitelmat huvipuistosta.
Ratinan huvipuiston pienoismalli valmistui 1964.
Ja siihen se sitten lopahtikin. Paikalle valmistui vain koirapuisto.
Ratinan stadionia alettiin rakentaa ja se avattiin 1965.
Vasta vuonna 1975 tamperelaiset saivat oman huvipuistonsa Särkänniemeen.

Tässä kuvassa on pienoismalli nähtynä pohjoisesta etelään päin. Ratinan stadion sijoittuu kuvan vasemmalle puolelle. Ylhäällä vaakasuorassa on Tampereen valtatie. Ratinansilta on piilossa ylhäällä oikealla. Pääsisäänkäynti Ratinan suvannossa alhaalla. Toinen sisäänkäynti yläkulmassa vasemmalla. Alueelle sijoittui mm. Variete-ravintola, tanssikahvila, ulkoilmanäyttämö, grillikahvila ja maailmanpyörä ja luikuisia ajolaitteita, pelejä ja kioskeja.
Loppujen lopuksi Särkänniemi oli parempi ratkaisu. Ratina olisi käynnyt pieneksi jo muutamassa vuodessa.
Tässä alla vielä pari kuvaa kiertävien tivoleiden vierailuista suunnitellun huvipuiston paikalla Ratinassa 1970-luvulla.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••
Olis jääny äkkiä piäneks toi läntti.
Jarmo Salonen
••••••••••••••••••••••••••
Alimmainen kuva Tivoli Sariolasta ja toinen Suomen Tivolista.  Sariolan Tivolit vierailivat Wappuna Tampereella.
Tapio Sariola 
••••••••••••••••••••••••••
Viimeinen kuva vappuna 1970 Tivoli Matti Sariolasta.
Jukka Sariola 
••••••••••••••••••••••••••

.

1979 • Sir Richard • Taikuri • Magician

Taikuri Sir Richard on oikealta nimeltään Risto Pajunen (s. 10.5.1951). Tänä vuonna hänellä tuli täyteen 40 vuotta viihdyttäjän ammatissa. Ensimmäiset muistoni hänestä ovat noilta alkuvuosilta, kun hän vieraili usein opettajana Tampereen Mini-Sirkuksessa. Vuonna 1979 nytkähti Riston ura nousukiitoon, kun Särkänniemen huvipuisto lopetti ilmaisohjelmat ja ulkoilmanäyttämö vuokrattiin taikuri Sir Richardin käyttöön. Risto pystytti lavalle esiintymisteltan ja huvipuiston somistaja Ari Backman taiteili lavan reunalle makeat mainoskyltit. En ole kysellyt Ristolta kuinka bisnes pyöri, mutta rohkenen veikata ettei se kultakaivos ollut, mutta sen verran tyydyttävä, että mies ei sen jälkeen enää vaihtanut uraansa. Edelleenkin Sir Richard kiertää Suomea ristiin rastiin naurattamassa yleisöä ja esittämässä käsittämättömiä taikojaan. Onneksi olkoon Risto! Jos onnistuu 40 vuotta, niin miksei viisikymmentäkin! Palataan asiaan.

.

2021 • Eläinsuojelulaki uudistetaan • Animal Protection Law will be renewed

Tämä pikkuinen merileijona syntyi Suomen Lapissa kesällä 2009 ja 

se sai nimekseen tietysti Lappy.

Edellinen, voimassa oleva Suomen eläinsuojelulaki on vuodelta 1996. Uuden lain valmistelu aloitettiin jo 2010. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan maakuntauudistuksen yhteydessä 2021. Nykyään tutkimustietoa eläinten hyvinvoinnista on saatu runsaasti lisää. Samalla ihmisten asenteet eläimiä ja eläintenpitoa kohtaan ovat muuttuneet. Tämänhetkisen luonnoksen mukaan tavoitteista toteutuisivat ainakin osittain asianmukainen kivunlievitys  kivuliaissa toimenpiteissä, villieläinten käytön kielto sirkuksissa sekä haittaa aiheuttavan eläinjalostuksen kielto siten, että viranomaisilla on keinot puuttua epäkohtiin. Eläinten käyttäminen sirkuksessa ja muussa siihen verrattavassa näytöksessä vähenee siis jälleen. Paljon niitä on jo vähennetty vuosien mittaan, mutta merileijonat ovat nyt karsintalistalla. Sallituiksi eläimiksi taitaa jäädä vain hevoset, ponit, aasit, kissat ja koirat. Katsellaan siis vielä ihania, viiisaita merileijonia vanhoissa kuvissa.

Vuonna 2015 Lappy oli kasvanut jo kolme kertaa isommaksi kuin äitinsä Lola.

Eläinkouluttaja Ingo Stiebner saa hellyydenosoituksia Lappyltä ja Lolalta. 

Perimmäinen syy taitaa näkyä Ingon vasemmassa kädessä.

Tampereen Särkänniemen Akvaario-Planetaario avattiin 1969. Alkuvuosina 

sen hyljealtaassa polskutteli myös kaksi merileijonaa. 

Loppuvuosina allasta hallitsivat vain hylkeet.

KOMMENTIT:

Jo 70-luvun lopulla Sirkus Finlandian mukana olleilla merileijonilla oli hulppea kuljetusauto jossa sekä iiiso allas että mukavasti kuivaa tilaa ( pääsimme Nicole Quaiserin kanssa moikkaamaan heitä ja katselemaan kun he leikkivät altaassa ja kuivalla "maalla" Quaisereiden ollessa muutama vuorokausi Finlandian aitojen sisäpuolella odottamassa laivaa oman sesonkinsa loputtua). Sen jälkeen on merileijonien olot vielä paljon parantuneet. Fiksut, leikkisät eläimet nauttivat esityksistä ja suosionosoituksista ja niistä lukuisista virikkeistä joita numeroiden harjoittelu antaa. Sirkuksissa tai ainakin valmiiksi vankeudessa syntyneet eläimet elävät erillaista elämää kuin villit lajitoverinsa mutta se ei välttämättä ole yhtään sen huonompaa elämää.
Olen aijemminkin ottanut esimerkiksi huipputasolla kilpailevat hevoset. Niiden oloja eläinsuojelijat eivät pidä huonoina....
🤔
Yrsa Helles


.

Paraati Tampereella • Parade in Tampere

Kolme vuosien runtelemaa kuvaa Sirkus Finlandian mainosparaatista Tampereella vuonna 1982 tai 1983. Se on harmi, että vanhoista paperikuvista häviää värit vuosien saatossa. Riippuu tietysti paljon kehitys- ja kiinnitysaineista ja niiden huuteluista sekä säilytystavoista.  Paraatin johtajan takana ratsastaa ponilla vaaleatukkainen tyttö, ilmeisesti Anna Jernström.

The Kaiser Troupe tai toiselta nimeltään Kaisers Dshigiter oli stunt-ratsastusryhmä, joka esitti kasakka-ratsastusta. Ryhmän jäsenet olivat etelä-afrikkalainen Paul Wentzel (oik.), suomalainen Jouni Aalto (kesk.) ja Michaela Kaiser (vas.), joka tuli Saksasta tai Ranskasta.  Wentzel eli PeeWee toimi myöhemmin useita vuosia Finlandian telttamestarina. Jouni Aalto on tänään Finlandian tiedottaja.

Klovni Pekka Aaretti eli Pekka Maukonen rautatien alikulun kohdalla Mustassalahdessa. Mainoskulkue kulki pitkin Kauppakatua Hämeenpuistoon ja sieltä Mustanlahden satamaan. Noihin aikoihin sirkuksilla ei ollut mitään asiaa Tampereelle Särkänniemen aukioloaikoina. Vierailut tapahtuivat syksyllä heti Särkän porttien sulkeuduttua. Satama oli kovin ahdas paikka, mutta mainonnallisesti erinomainen Paasikiventien varrella.

.

1974 Särkänniemi • Amusement Park

Kartasta näkyy aitojen siirtymiset alkuvuosina.

Särkänniemen huvipuiston perustamistyöt tehtiin pääasiassa 1974. Muusta Särkänniemestä erilleen aidattu huvipuisto avattiin yleisölle seuraavana vuonna 1975. Minä vuonna aidat poistettiin ja koko alueesta tehtiin elämyspuisto?

Särkänniemen ensimmäinen oma ajolaite Troika pyöri Linnanmäellä lainassa vuoden 1974. Ja pyörii Tampereella edelleen.

Keskelle kuvaa pysähtyneen rekan oikealle puolelle nousi Säkälä-pelihalli

 ja vasemmalle puolelle Metkula. Pääportti kuvan oikeassa alakulmassa.

Calypson pohjarakenteet odottavat seuraavaa kevättä. 

Kuvan keskelle nousi ulkoilma-näyttämö.

Ensimmäisen kesän 1974 Troika oli Linnanmäellä lainassa.

Kommentit:

Aidat poistettiin vuonna 2001, jolloin Särkänniemestä tuli elämyspuisto ja kaikki Niemen kohteet ovat olleet saman aidan sisällä.
Anonymous

.

1975 Särkänniemen huvipuisto • Särkänniemi Amusement Park

Särkänniemen huvipuisto avattiin 1975. Yksi ensimmäisistä mainosjulisteista oli yllä näkyvä mainos. Julisteen teki Tampereen Taucher. Siinä on kuvattuna saksalaisen Ihlen valmistama pikkulasten menopeli. Auton voimalähteenä oli istuimen alla oleva akku. Markan kolikolla ja kaasupoljinta painamalla auton sai liikkeelle. Laitteen mainospaikat myytiin Kesoilille ja tottakai ajolaite sai nimen Kesoil-rata.

Kaisa Katve ohittaa tyylikkäästi Mikko Niemisen radan pääsuoralla.

Lasten hurjastellessa vanhemmat katselivat akrobaattipari 

Maria & Beniä eli Maria ja Pentti Heinosta.

.

Katu-urut ja posetiivit • Street and hand organs

Sirkus Finlandian isommat katu-urut. Yläkuva vuodelta 2004 ja 

alakuva vuodelta 2010. Väritys on hieman vaihtunut.

En tiedä onko termit ihan oikein, mutta nimitän katu-uruiksi noita isoja mekaanisia soittopelejä ja posetiiveiksi noita yhden miehen kannettavia soittimia. Posetiivarit kiersivät ennen muinoin soittamassa talojen pihoissa keräämässä rahaa musisoinnillaan. Nykyään sirkukset ja tivolit ovat niitä harvoja paikkoja, joissa voi kuunnella tuota hieman surumielistä sointia. Suomessa taitaa olla nykyään enemmän tai vähemmän aktiivisia posetiivareita kymmenkunta. Heillä on oma yhdistyskin: Suomen Posetiivarit ry.

Reikänauha-nuoteissä näyttää olevan seuraavana numerona Lapaloma.

Harri Karvonen hallitsee nämä Sirkus Finlandian soittopelit. 

 Yläkuvassa Sirkus Finlandian pienempi katu-urku.

Alhaalla posetiivari Risto Autio toimi sirkusleirin hierojanakin 2010.

 Yläkuvassa katu-urut Monte-Carlon Sirkusfestivaaleilla 2006.

Alhaalla Särkänniemen elämyspuiston katu-urut.

Kommentit:
•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Jostain kuulin aikoinaan, että tuo olisi ollut Mäen vanhat urut? Lintsillä Karusellia pyöritellessä joutui aina jännäämään, että kuinka nopean vaihdon ehti tehdä kun ”nauha” loppui. Harmi, että menivät vaihtamaan ne urut cd soittimeen 😢.
Pia Lindström
•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Jompi kumpi noista uruista on Lintsiltä.
Kari Nieminen
•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Se, missä on kapeampi nauha 😉
Pia Lindström
•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Lintsin vanha kone on tuo teltassa kuvattu
Harri Karvonen.
•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Ison katu-urun perusväritys ei ole muuttunut vuosien varrella, ainoastaan lentsikka on ilmestynyt fasadin yläosaan ja alaosaan vähän koristelua ja punainen lista. Joku valokuvaaja osannee selittää kuvien värieron. ;)
Harri Karvonen.
•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

.

Väinö Kemppainen, siluetinleikkaaja • Silhouette cutter

Väinö Kemppainen Särkänniemessä 2017.

Siluetinleikkaaja Väinö Kemppainen käyttää itse vanhempaa silhuetti-sanaa. Kemppainen on vuodesta 1983 lähtien leikellyt huvipuistokävijöiden siluetteja Särkänniemessä. Siluettia voi verrata varjokuvaan tai ääriviivapiirrokseen. Siluetti esittää yleensä jotain henkilöä tai hahmoa. Sivukasvokuvat ovat suosittuja siluetin aiheita. Yleensä kuvio on musta valkoisella pohjalla. Myös värikkäässä auringonlaskukuvassa saattaa näkyä maiseman luomia siluetteja. Taitava siluettitaiteilija leikkaa henkilön muotokuvan saksilla. Siluetin voi tehdä myös esimerkiksi repimällä, tussilla, valottamalla valokuvauspaperia ja sille asetettuja esineitä tai vaikkapa käsittelemällä valokuvaa kuvankäsittelyohjelmalla. Kerrotaan, että sana siluetti tulee Ranskan Ludvig XV:n aikaisesta rahastonhoitaja Étienne de Silhouettesta (1709–1767), joka määräsi korkeat verot ylellisyystuotteille, kuten muotokuvat. Halvat pahvista leikellyt profiilikuvat tulivat muotiin, ja nimi lainattiin herra Silhouettelta.

Tamperelainen siluettitaiteilija Väinö Kemppainen on yksi harvoista, jotka ovat pystyneet tekemään nykymaailmassa silueteista itselleen ammatin. Hän kertoo leikanneensa siluetteja koko ikänsä, niin kauan kun sakset ovat kädessä pysyneet. Kummitäti osti hänelle nelivuotispäiväksi omat sakset, jotka olivatkin sen jälkeen ahkerassa käytössä. Kemppainen leikkasi siluetteja vuosikaudet jo 1970-luvun lopulla muun muassa Pikku Kakkosen Sukkelat sakset -ohjelmassa. Hän on Suomen Siluettiseura ry:n perustajajäsen.

Eero Manninen Linnanmäellä joskus 70-luvun alussa.

Linnanmäen huvipuistossa on sen perustamisesta lähtien leikattu varjokuvia:
Onni Pursiainen vuodesta 1950 lähtien,
Eero Manninen (1914–1999) jatkoi hänen perinnettään vuosina 1955–1992,
Mannisen työtä jatkoi hänen tyttärensä  Sirkka Lekman 1988 lähtien.

Emil Cedercreutzin tekemä siluetti Rosa Madiganista.

Kirjasta Cirkusliv i Norden, 1946.

Tunnetuin suomalainen siluetinleikkaaja on kuvanveistäjä Emil Cedercreutz (1879–1949). Hän oli myös sirkus-friikki. Cedercreutz on kirjoittanut teoksen Cirkusliv i Norden vuonna 1946. Teosta pidetään yhä tänäänkin arvokkaana sirkusalan tietolähteenä. Kirjaa kuvitettiin taidokkailla silueteilla. Valtava määrä niitä löytyy tänäänkin Emil Cedercreutzin museosta Harjavallassa.

Kommentit:

Tiedoksi, että Eero Mannisen leikkaamat tuhannet siluetit ovat myös Cedercreutzin museossa Harjavallassa. Manninen otti joskus kuuluisilta kohteiltaan nimikirjoituksen hänelle itselleen jääneeseen kappaleeseen. Sirkka Lekman julkaisi vuonna 2014 Siluetti-nimisen kirjan, missä on kerrottu suomalaisista siluetinleikkaajista.
MA

.

Kalevi Sariola R.I.P.

Kale lähti muuttolintujen mukana 27.9.2016. Veikkaan, että Kale parhaillaan etsii sopivaa karusellin paikkaa pilven reunalta. Taitaapa suunnitelmissa olla pieni pelitelttakin. Kalevi Sariola oli ihan oikea tivoli- ja sirkusmies. Kale oli Ulla ja Toivo Sariolan poika. Hän syntyi tivoliin ja vietti siinä koko ikänsä. Hän näki sirkus- ja tivoliviihteen runttaamisen maan rakoon viheliäisenä markkinatouhuna. Hän näki myös tivolitoiminnan arvostuksen nousun ja sirkustemppujen muuttumisen taiteeksi, jota oikein taiteilijat esittävät. Ensimmäiset muistonsa Kale kertoi vuoden 1943 Rovaniemen Talvitivolista. 50-luvun lopulla hän oli paljon merillä. Vuonna 1967 hän avioitui vaimonsa Tertun kanssa. Ensi vuonna olisi tullut 50 vuotta täyteen. Vuoteen 1973 asti hän työskenteli Suomen Tivolissa ja seuraavana vuonna englantilaisen Bosleyn palveluksessa.

Minä tutustuin Kalevi Sariolaan vuonna 1974. Seuraavana keväänä olimme yhdessä avaamassa Särkänniemen huvipuistoa. On yksinomaan Kalevin syytä, että innostuin huvipuistojen lisäksi sirkuksista. Kalevi tiesi alasta lähes kaiken ja tunsi melkein kaikki. Kalen avulla pääsin tutustumaan sirkusten ja tivolien toimintaan myös takaoven kautta. Tutustuin moniin mielenkiintoisiin ihmisiin ja olen edelleen pahasti koukussa tähän alaan. Vuonna 1977 olimme Kalen kanssa perustamassa Tampereen Mini-Sirkusta Särkänniemeen.

Kale kertoi mielellään sirkus- ja tivolialan vanhoista tavoista, säännöistä ja uskomuksista. Ihan pakko on tähän lopuksi laittaa lainaus yhdestä Kalen lehtihaastattelusta oman karusellinsa vieressä Tampereen Tallipihalla: ”Olen vienyt tietämystä ja oppeja mukanani myös Särkänniemen karusellityöntekijöille. Yleinen tapa on ollut, että vammaiset lapset pääsevät aina ilmaiseksi karusellin kyytiin. Se on kai aikanaan lähtenyt siitä ajatuksesta, että hyvillä teoilla varmistetaan se taivaspaikka.” Uskon, että Kale löytää hyvän paikan karusellilleen.

Kommentit:

<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Meidän perhe muistelee lämmöllä Tallipihan karusellin pitäjää. Käynti karusellin kyydissä kuului vuosia joulun odotukseen. Otamme osaa.
t. Perhe Tampereelta
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Kalevi kyyditti monet kerrat meidän lapsia ja vanhempiakin karusellissa. Ilolla voi muistella! Voimia ja lohtua omaisille!
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Minun muistoissani on Kalevin tumma kuulutusääni Särkänniemessä. Sain tuntea hänet Särkänniemen alkuvuosista lähtien. Olin silloin Särkänniemessä töissä Linnanmäen osastossa ja pyöritin onnenpyörää. Yksi omien kokoelmieni startti on Kalevilta saamani Tivoli Sariolan juliste vuodelta 1962.
Markku A
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<

.

Ulla Tikka

Ulla Tikka (s. 1978) kulkee samoja polkuja kuin isosiskonsa Laura. Ullalla kireä vaijeri, Lauralla löysä vaijeri. Ullan CV vilisee maita ja kaupunkeja ympäri maailman. Nämä pari kuvaa ovat vuodelta 1999 – ylimmäinen Särkänniemen ulkoilmanäyttämöltä.

Ulla Tikka oli Sorin Sirkuksessa 1989–1996. Aluksi hevosen takapäänä ja siitä sitten hevosen kouluttajaksi. Kaikki mahdolliset lajit hän kävi läpi nuoraa lukuunottamatta. Sitä ei nimittäin aluksi Sorilla ollut. Berliinin sirkuskoulun jälkeen Ulla pääsi töihin Sirkus Finlandian kiertueelle vuonna 2000. Nykyään ei Ullaa kovin usein Suomessa näe. Työmahdollisuudet keskemmällä Eurooppa ovat tietenkin paljon paremmat.

.

40 hauskaa vuotta Tampereella – 40 amusing years in Tampere

Tältä se näytti koko komeus 40 vuotta sitten. Särkänniemen huvipuisto avasi porttinsa 1975. Portilla komeat lippusalot,  oikealla puolella sosiaalirakennus, vasemmalla Onnen-Kasino ja sen jatkona ainoa kivirakennus, yleisö-WC. Ensimmäisellä torilla iso Metkula-rakennus, joka tänä vuonna purettiin pois. Sen vieressä Malmisen grilli. Metkulan itäpuolella Pelihalli ja Peilisali-Sokkelo. Metkulan pohjoispuolella Mini-Avion ja siitä rantaan päin Kesoil-rata ja Tintamareski aivan rannassa. Ulkoilmanäyttämön alapuolella Troika, Calypso ja aivan rannassa Autorata. Siinä kaikki. Ja hauskaa oli.

Troika on vanhin edelleen toiminnassa oleva ajolaite. Se ostettiin Hussin tehtaalta Saksasta jo 1974. Ensimmäisen vuoden se pyöri Linnanmäellä. Lintsin kanssa oli paljon yhteistoimintaa. Valtaosa laitteista tuli alkuvuosina Helsingistä.

Tässä kuvassa esiintyy akrobaattipari Maria & Ben eli Maria ja Pentti Heinonen vuonna 1977. Ensimmäisinä vuosina oli runsaasti ilmaista ohjelmaa ulkoilmanäyttämöllä. Esiintyjinä oli pääasiassa suomalaisia sirkustaiteilijoiita. Sitten alettiin säästää ja lavaa vuokrattiin muuhun käyttöön, pidettiin tanssilavana, kahvilan ulkotarjoilualueena jne. Nykyään tilanne on taas toisin. Erllistä aidattua huvipuistoakaan ei enää ole, vaan koko Särkänniemen aluetta kutsutaan elämyspuistoksi.

Kööpenhaminan Tivoli, Copenhagen

Yläkuvassa pari huvipuistoihmistä 70-luvun lopulla Kööpenhaminan Tivolissa. Vasemmanpuoleinen on vanha upseeri Georg Carstensen (1812–1857), joka perusti Kööpenhaminan Tivolin 1843. Vatsakkaampi tivolihemmo on Tampereen Särkänniemen silloinen osastopäällikkö Kari Nieminen. Nuo farkun lahkeet olivat melko leveät, mutta niin muodikkaat. Alhaalla pari kuvaa tivolin pääsisäänkäynnistä. Toinen on 70-luvulta ja toinen aika paljon aiemmin.

Kööpenhaminan Tivolissa käy vuosittain yli neljä miljoonaa kävijää. Täältä on suomenkieleenkin tullut termi Tivoli. Aluksi puisto oli nimeltään Tivoli & Vauxhall. Nimen loppuosa poistettiin vasta vuonna 2004. Köpiksen Tivoli on maailman toiseksi vanhin huvipuisto. Vanhin on lähellä samaa kaupunkia sijaitseva Dyrehavsbakken eli Bakken, joka perustettiin 1583 toriksi kuninkaallisen eläinpuiston viereen.

.

Fakiiri Benhard

Tutustuin Fakiiri Benhardiin eli Pentti Tanskaseen 70-luvun loppupuolella Särkänniemessä, mutta sen jälkeen ei miehestä ole kuulunut mitään. Osaako joku kertoa hänestä lisää? Alakuvassa  fakiiri Benhard on ulkoparaatissa taikuri Peter Danielsin kanssa Surmanajotivolissa 1979.

Kommentit:

Tuttu kaveri;  oli joskus kaverina vappuna ja markkinoilla.
Markku Purho

.