Väinö Kemppainen, siluetinleikkaaja • Silhouette cutter

Väinö Kemppainen Särkänniemessä 2017.

Siluetinleikkaaja Väinö Kemppainen käyttää itse vanhempaa silhuetti-sanaa. Kemppainen on vuodesta 1983 lähtien leikellyt huvipuistokävijöiden siluetteja Särkänniemessä. Siluettia voi verrata varjokuvaan tai ääriviivapiirrokseen. Siluetti esittää yleensä jotain henkilöä tai hahmoa. Sivukasvokuvat ovat suosittuja siluetin aiheita. Yleensä kuvio on musta valkoisella pohjalla. Myös värikkäässä auringonlaskukuvassa saattaa näkyä maiseman luomia siluetteja. Taitava siluettitaiteilija leikkaa henkilön muotokuvan saksilla. Siluetin voi tehdä myös esimerkiksi repimällä, tussilla, valottamalla valokuvauspaperia ja sille asetettuja esineitä tai vaikkapa käsittelemällä valokuvaa kuvankäsittelyohjelmalla. Kerrotaan, että sana siluetti tulee Ranskan Ludvig XV:n aikaisesta rahastonhoitaja Étienne de Silhouettesta (1709–1767), joka määräsi korkeat verot ylellisyystuotteille, kuten muotokuvat. Halvat pahvista leikellyt profiilikuvat tulivat muotiin, ja nimi lainattiin herra Silhouettelta.

Tamperelainen siluettitaiteilija Väinö Kemppainen on yksi harvoista, jotka ovat pystyneet tekemään nykymaailmassa silueteista itselleen ammatin. Hän kertoo leikanneensa siluetteja koko ikänsä, niin kauan kun sakset ovat kädessä pysyneet. Kummitäti osti hänelle nelivuotispäiväksi omat sakset, jotka olivatkin sen jälkeen ahkerassa käytössä. Kemppainen leikkasi siluetteja vuosikaudet jo 1970-luvun lopulla muun muassa Pikku Kakkosen Sukkelat sakset -ohjelmassa. Hän on Suomen Siluettiseura ry:n perustajajäsen.

Eero Manninen Linnanmäellä joskus 70-luvun alussa.

Linnanmäen huvipuistossa on sen perustamisesta lähtien leikattu varjokuvia:
Onni Pursiainen vuodesta 1950 lähtien,
Eero Manninen (1914–1999) jatkoi hänen perinnettään vuosina 1955–1992,
Mannisen työtä jatkoi hänen tyttärensä  Sirkka Lekman 1988 lähtien.

Emil Cedercreutzin tekemä siluetti Rosa Madiganista.

Kirjasta Cirkusliv i Norden, 1946.

Tunnetuin suomalainen siluetinleikkaaja on kuvanveistäjä Emil Cedercreutz (1879–1949). Hän oli myös sirkus-friikki. Cedercreutz on kirjoittanut teoksen Cirkusliv i Norden vuonna 1946. Teosta pidetään yhä tänäänkin arvokkaana sirkusalan tietolähteenä. Kirjaa kuvitettiin taidokkailla silueteilla. Valtava määrä niitä löytyy tänäänkin Emil Cedercreutzin museosta Harjavallassa.

Kommentit:

Tiedoksi, että Eero Mannisen leikkaamat tuhannet siluetit ovat myös Cedercreutzin museossa Harjavallassa. Manninen otti joskus kuuluisilta kohteiltaan nimikirjoituksen hänelle itselleen jääneeseen kappaleeseen. Sirkka Lekman julkaisi vuonna 2014 Siluetti-nimisen kirjan, missä on kerrottu suomalaisista siluetinleikkaajista.
MA

.