Cedercreutzien sukuvika • Runs in the Cedercreutz family

Ensimmäisen suomalaisen sirkuskirjan kirjoitti Emil Cedercreutz (1879-1949). Kirjan nimi oli Cirkusliv i Norden ja se ilmestyi vuonna 1946.  Emil Cedercreutz oli kuvanveistäjä ja siluettitaiteilija. Kirja on kuvitettu Emilin tekemillä silueteilla ja muutamilla Emilin tekemistä veistoksista otetuilla valokuvilla.

Sirkushevospatsas, Emil Cedercreutzin Museo. 

Vuonna 1946 Emil Cedercreutz teki myös suurikokoisen Sirkushevosta esittävän patsaan.  Sirkushevosen siitä tekee päässä ja selässä olevat sirkushevoselle tyypilliset koristeet. Patsaan kipsiluonnos  on Cedercreutzin museon veistossalissa ja siitä on tehty kaksi pronssivalosta. Ensimmäisen valoksen Emil Cedercreutzin säätiö teetti vuonna 2009 ja se lahjoitettiin Rauman kaupungille. Toinen valos tehtiin vuonna 2017 ja se pystytettiin  Harjavallassa sijaitsevan Emil Cedercreutzin museon veistospihalle.  Se on sopiva käyntikohde kaikille sirkuksesta kiinnostuneille.

Vuonna 1919 ilmestynyt kirja Typer II  ja sen takakansi.

Cirkusliv i Norden ei suinkaan ollut ei Emil Cedercreutzin ensimmäinen kirja. Vuonna 1919 ilmestyneen kirjan Typer II. Okända. takakannessa on luettelo siihen mennessä ilmestyneistä kirjoista. Siitä käy ilmi, että hän teki ensimmäisen julkaisunsa jo vuonna 1900.

Vuonna 1986 Haminan Teinisirkus ideoi itselleen pöytäviirin.  Numero 1 luovutettiin Claes Cedercreutzille ja viirin luovutti silloinen puheenjohtaja Leo Riiheläinen. Takarivistä pilkistää Katja Uusikangas, joka sittemmin kokosi Teinisirkuksen historiikin.

Emil Cedercreutzin veljenpoika Claes Cedercreutz (1917-1991) oli haminalainen kirurgi ja Suomen ensimmäisen nuorisosirkuksen eli Haminan Teinisirkuksen perustaja. Hänen mottonsa oli, että ”parempi heilua nuoralla kuin kadunkulmassa”.  Claes kulki sirkusnuorten kanssa esiintymässä muuallakin kuin Haminan elomarkkinoilla.  Claes oli opiskeluaikana ansainnut itse opiskelurahoja taikatemppuja tekemällä ja hän oli Taikapiiri ry:n jäsen.  Hänen oli sen vuoksi helppo saada Haminassa pidetylle sirkusleirille arvostetut opettajat kuten taikurimestari Solmu Mäkelän ja akrobaatti Viljo Korpelan.  Sirkusasioiden lisäksi tämä kirurgi oli kiinnostunut myös hypnoosista. Hän opiskeli alaa ja aloitti Suomessa hypnoosihoidot. Hän oli siis kokeilija.

Katja Toivosen kokoama Haminan Teinisirkuksen  juhlakirja.

Kun Haminan Teinisirkus täytti 35 vuotta, sen toiminnasta julkaistiin kirja, jonka kokosi nuoruutensa sirkuskerhossa  viettänyt Katja Toivonen (os. Uusikangas).  Kirjassa Claesin poika Kettil kertoo hyvin isänsä tarinan.

Kettil hallitsi lassonpyörityksen. Kuva Iiro Ylismaa.

Kettil Cedercreutz (1959) teki Teinisirkuksessa taikatemppuja ja lassotemppuja.  Hän oli mukana Sirkus Finlandian kiertueella vuonna 1976 kun sirkus aloitti toimintansa. Erilaisten ongelmien ratkominen on ollut suvulle tyypillistä. Kettil on tehnyt siitä itselleen ammatin. Hän siirtyi 1995 University of Cincinnatiin professoriksi. Vuodet 2001–2017 hän johti yliopiston kokeellista oppimista apulaisprovostina.

Teksti ja kuvat: Markku Aulanko


.

1952 Koskinen Sirkus Sariolasta

Sirkus Sariolan vuoden 1952 Olympia Sirkuksen kesäkiertueella työskennellyt Koskinen kuorma-auton ohjaamossa 1.7.1952. Koskinen poseeraa repsikan paikalla. Sirkuksen logo oven kyljessä on kirjoitettu tyylitellyillä kirjaimilla. Pyöreä, kaunis liikemerkki sen alla muistuttaa kovasti Emil Cedercreutzin leikkaamia siluetteja. Oliskohan?

Väinö Kemppainen, siluetinleikkaaja • Silhouette cutter

Väinö Kemppainen Särkänniemessä 2017.

Siluetinleikkaaja Väinö Kemppainen käyttää itse vanhempaa silhuetti-sanaa. Kemppainen on vuodesta 1983 lähtien leikellyt huvipuistokävijöiden siluetteja Särkänniemessä. Siluettia voi verrata varjokuvaan tai ääriviivapiirrokseen. Siluetti esittää yleensä jotain henkilöä tai hahmoa. Sivukasvokuvat ovat suosittuja siluetin aiheita. Yleensä kuvio on musta valkoisella pohjalla. Myös värikkäässä auringonlaskukuvassa saattaa näkyä maiseman luomia siluetteja. Taitava siluettitaiteilija leikkaa henkilön muotokuvan saksilla. Siluetin voi tehdä myös esimerkiksi repimällä, tussilla, valottamalla valokuvauspaperia ja sille asetettuja esineitä tai vaikkapa käsittelemällä valokuvaa kuvankäsittelyohjelmalla. Kerrotaan, että sana siluetti tulee Ranskan Ludvig XV:n aikaisesta rahastonhoitaja Étienne de Silhouettesta (1709–1767), joka määräsi korkeat verot ylellisyystuotteille, kuten muotokuvat. Halvat pahvista leikellyt profiilikuvat tulivat muotiin, ja nimi lainattiin herra Silhouettelta.

Tamperelainen siluettitaiteilija Väinö Kemppainen on yksi harvoista, jotka ovat pystyneet tekemään nykymaailmassa silueteista itselleen ammatin. Hän kertoo leikanneensa siluetteja koko ikänsä, niin kauan kun sakset ovat kädessä pysyneet. Kummitäti osti hänelle nelivuotispäiväksi omat sakset, jotka olivatkin sen jälkeen ahkerassa käytössä. Kemppainen leikkasi siluetteja vuosikaudet jo 1970-luvun lopulla muun muassa Pikku Kakkosen Sukkelat sakset -ohjelmassa. Hän on Suomen Siluettiseura ry:n perustajajäsen.

Eero Manninen Linnanmäellä joskus 70-luvun alussa.

Linnanmäen huvipuistossa on sen perustamisesta lähtien leikattu varjokuvia:
Onni Pursiainen vuodesta 1950 lähtien,
Eero Manninen (1914–1999) jatkoi hänen perinnettään vuosina 1955–1992,
Mannisen työtä jatkoi hänen tyttärensä  Sirkka Lekman 1988 lähtien.

Emil Cedercreutzin tekemä siluetti Rosa Madiganista.

Kirjasta Cirkusliv i Norden, 1946.

Tunnetuin suomalainen siluetinleikkaaja on kuvanveistäjä Emil Cedercreutz (1879–1949). Hän oli myös sirkus-friikki. Cedercreutz on kirjoittanut teoksen Cirkusliv i Norden vuonna 1946. Teosta pidetään yhä tänäänkin arvokkaana sirkusalan tietolähteenä. Kirjaa kuvitettiin taidokkailla silueteilla. Valtava määrä niitä löytyy tänäänkin Emil Cedercreutzin museosta Harjavallassa.

Kommentit:

Tiedoksi, että Eero Mannisen leikkaamat tuhannet siluetit ovat myös Cedercreutzin museossa Harjavallassa. Manninen otti joskus kuuluisilta kohteiltaan nimikirjoituksen hänelle itselleen jääneeseen kappaleeseen. Sirkka Lekman julkaisi vuonna 2014 Siluetti-nimisen kirjan, missä on kerrottu suomalaisista siluetinleikkaajista.
MA

.

Claës Cedercreutz

Hän on Suomen nuorisosirkusten isä. Claës Cedercreutz (1.4.1917–2.7.1991) opiskeli Ranskassa käsikirurgiksi. Hän oli kiinostunut hypnoosista monien muiden asioiden lisäksi. Pari rakkainta harrastusta oli taikatemput ja sirkus. Haminalaiset nimittivät häntä Reutsiksi. Nyt hänen tarinansa on Henrik Huldénin kirjoittamassa kirjassa Claës Cedercreutz – Kirurgen som kunde trolla. Julkaisija on Svenska folkskolans vänner. Harmi, että oma ruotsinkielen taitoni on niin surkea, mutta pikkuhiljaa aion tuon kirjan lukea. Kerron siitä lisää myöhemmin.

Rita ja Claës Cedercreutz sekä texasilainen anestesialääkäri Raymond Curtain kipukongressissa Philadelphiassa 1976.

Claës Cedercreutzin sirkusharrastus oli suvun perintöä. Ensimmäisen kerran hän kävi sirkuksessa jo 3-vuotiaana. Hänen setänsä Emil Cedercreutz oli tunnettu kuvataiteilija, tunnetuin hän lienee hevosveistoksistaan ja silhueteistaan. Hän kirjoitti myös kirjan Cirkusliv i Norden.

Kettil Cedercreutz oli aikanaan ainoa suomalainen lassonpyörittäjä. Taitaa olla vieläkin.

Claesin poika Kettil Cedercreutz pitää sirkuskipinää edelleen hehkuvana. Kettilin sanoin oli lähes psykedeelistä syntyä perheeseen, jossa ei tiennyt, mitä on tulossa ja mistä tuulee. Esiintymiskokemustakin on runsaasti, vaikka elämä kuljettikin miehen muihin ympyröihin. Nykyisin Kettil toimii kokeellisen oppimisen professorina USA:ssa.

Claës, stetson ja rusetti.

Claës Cedercreutz oli Suomen Taikapiirin jäsen vuosina 1945–52. Suomen ensimmäisen nuorisosirkuksen, Haminan Teinisirkuksen hän perusti 1973. Teinisirkuksen ensiesiintyminen oli Haminan Elomarkkinoilla, kesäpuistossa vuonna 1974. Sirkukselle tehtiin esiintymispaikka aivan ankkalammen tuntumaan, missä on edelleenkin pieni asfaltointi. Kettil kumppaneineen hoiti esiintymispuolen, Claesin vaimo Rita ompeli esiintymisasut ja Hannu Sundberg rakensi Villin Lännen -tyyliset vankkurit. Kanttori Urpo Elomaan johtama orkesteri Bronco Busters soitti musiikin. Pontevan tytöt tanssivat. Claesin haave Villin Lännen sirkuksesta toteutui. Stetsonista tulikin Claesin tavaramerkki. Minun muistikuvissani hänellä oli aina myös rusetti kaulassaan.

Kommentit:


•••••••••••••••••••••••••••••

Kirja ilmestyy pian myös suomeksi nimellä Reutsi - Kymenlaakson hypnotisoiva kirurgi. 

Terv. Henrik Huldén

•••••••••••••••••••••••••••••

Itse asiassa tuosta rusetista havaitsee että kyseessä olikin oikeastaan Doctor Who! Jausaa! 

•••••••••••••••••••••••••••••

.