Ensimmäisen suomalaisen sirkuskirjan kirjoitti Emil Cedercreutz (1879-1949). Kirjan nimi oli Cirkusliv i Norden ja se ilmestyi vuonna 1946. Emil Cedercreutz oli kuvanveistäjä ja siluettitaiteilija. Kirja on kuvitettu Emilin tekemillä silueteilla ja muutamilla Emilin tekemistä veistoksista otetuilla valokuvilla.
Sirkushevospatsas, Emil Cedercreutzin Museo.
Vuonna 1946 Emil Cedercreutz teki myös suurikokoisen Sirkushevosta esittävän patsaan. Sirkushevosen siitä tekee päässä ja selässä olevat sirkushevoselle tyypilliset koristeet. Patsaan kipsiluonnos on Cedercreutzin museon veistossalissa ja siitä on tehty kaksi pronssivalosta. Ensimmäisen valoksen Emil Cedercreutzin säätiö teetti vuonna 2009 ja se lahjoitettiin Rauman kaupungille. Toinen valos tehtiin vuonna 2017 ja se pystytettiin Harjavallassa sijaitsevan Emil Cedercreutzin museon veistospihalle. Se on sopiva käyntikohde kaikille sirkuksesta kiinnostuneille.
Vuonna 1919 ilmestynyt kirja Typer II ja sen takakansi.
Cirkusliv i Norden ei suinkaan ollut ei Emil Cedercreutzin ensimmäinen kirja. Vuonna 1919 ilmestyneen kirjan Typer II. Okända. takakannessa on luettelo siihen mennessä ilmestyneistä kirjoista. Siitä käy ilmi, että hän teki ensimmäisen julkaisunsa jo vuonna 1900.
Vuonna 1986 Haminan Teinisirkus ideoi itselleen pöytäviirin. Numero 1 luovutettiin Claes Cedercreutzille ja viirin luovutti silloinen puheenjohtaja Leo Riiheläinen. Takarivistä pilkistää Katja Uusikangas, joka sittemmin kokosi Teinisirkuksen historiikin.
Emil Cedercreutzin veljenpoika Claes Cedercreutz (1917-1991) oli haminalainen kirurgi ja Suomen ensimmäisen nuorisosirkuksen eli Haminan Teinisirkuksen perustaja. Hänen mottonsa oli, että ”parempi heilua nuoralla kuin kadunkulmassa”. Claes kulki sirkusnuorten kanssa esiintymässä muuallakin kuin Haminan elomarkkinoilla. Claes oli opiskeluaikana ansainnut itse opiskelurahoja taikatemppuja tekemällä ja hän oli Taikapiiri ry:n jäsen. Hänen oli sen vuoksi helppo saada Haminassa pidetylle sirkusleirille arvostetut opettajat kuten taikurimestari Solmu Mäkelän ja akrobaatti Viljo Korpelan. Sirkusasioiden lisäksi tämä kirurgi oli kiinnostunut myös hypnoosista. Hän opiskeli alaa ja aloitti Suomessa hypnoosihoidot. Hän oli siis kokeilija.
Katja Toivosen kokoama Haminan Teinisirkuksen juhlakirja.
Kun Haminan Teinisirkus täytti 35 vuotta, sen toiminnasta julkaistiin kirja, jonka kokosi nuoruutensa sirkuskerhossa viettänyt Katja Toivonen (os. Uusikangas). Kirjassa Claesin poika Kettil kertoo hyvin isänsä tarinan.
Kettil hallitsi lassonpyörityksen. Kuva Iiro Ylismaa.
Kettil Cedercreutz (1959) teki Teinisirkuksessa taikatemppuja ja lassotemppuja. Hän oli mukana Sirkus Finlandian kiertueella vuonna 1976 kun sirkus aloitti toimintansa. Erilaisten ongelmien ratkominen on ollut suvulle tyypillistä. Kettil on tehnyt siitä itselleen ammatin. Hän siirtyi 1995 University of Cincinnatiin professoriksi. Vuodet 2001–2017 hän johti yliopiston kokeellista oppimista apulaisprovostina.
Teksti ja kuvat: Markku Aulanko
.
No comments:
Post a Comment