1768 • Patty Astley • First Lady of the Circus

Sirkus-patsas Minskin keskustassa Valko-Venäjällä.

Monihan sen tietää, että klassisen sirkusnäytöksen keksijä on englantilainen Philip Astley (8.1.1742–20.10.1814). Hänellä oli menestyvä ratsastuskoulu, joka esittti myös ratsastusnäytöksiä. Me vanhemmat miehet olemme kuitenkin jo oppineet, että aika usein kaiken takana on nainen. Niin nytkin. Historian kirjoituksessa on kuitenkin vähemmälle huomiolle jäänyt Astleyn vaimo Patty, syntyjään Martha Mary Polly Jones (s. 1741). Heidät vihittiin Lontoossa 8.7.1765. Pattyn varhaisemmista vaiheista en löytänyt tietoa. Pariskunnan ainoa lapsi John Conway Astley syntyi 15.4.1767.

Philip Astley antoi ensimmäisen sirkusnäytöksen vuonna 1768 Lontoossa. Patty Astley oli siis sirkuksen ensimmäinen nainen. Hän oli lahjakas hevosurheilija. Hän esiintyi näytöksissä hevosensa Gibralttarin kanssa hurmaten yleisön kerta toisensa jälkeen. Esitykset olivat akrobatiaa hevosella. Onkohan vikellys lähellä oikeaa termiä? Pyöreän ratsastusmaneesin lisäksi ratsastusnäytksessä oli uutta numeroiden väliin sijoitetut klovnien ja erilaisten katutaiteilijoiden esitykset. Pääpaino esityksissä pysyi kuitenkin hevosissa ja taitoratsastuksessa. Moni itseppäinen klassisen sirkuksen harrastaja on edelleen sitä mieltä, että show ei ole sirkusta, jos siinä ei ole hevosia.

Maria Cordwell-Ignatovan numero Sirkus Finlandiassa 2018 oli loistava näyte siitä mitä Patty Astley esitti maailman ensimmäisessä sirkusnäytöksessä. Hevosen käynnin varmisti isä Ignat Ignatov ja taustamusiikista vastasi Ester Viljanen.

Kommentit:


Itseppäisenä klassisen sirkuksen ystävänä olen ehdottomasti sitä mieltä että sirkus ilman hevosnumeroita ei ole aitoa sirkusta. Mieluiten klassisen sirkuksen ensimmäisen numeron pitäisi olla hevosnumero. Ainakin perhe Quaiser painottavat tätä.
Vikellys on juurikin akrobatiaa hevosen selässä. Karjaalla sijaitsevalla Gran- tallilla opetetaan vikellystä ja järjestetään joka syksy kansalliset vikellyskiplailut. Lajissa on myös MM kisat, vielä ei taida olla olympialaji (?).
Yrsa Helles



.

Sirkusasut • Circus Clothings

Sirkus Finlandian maneesimestari Heikki Leppävuori 

maneesipoikiensa kanssa 2017. Kuva: Jukka Nuutinen.

Hyvin usein sirkusten henkilökunta ympäri maailmaa pukeutuu ns. luurankotakkiin. Nimitys tulee takin etuosassa vaakatasossa olevista raidoista, jotka muistuttavat kylkiluita. Tällaisia asuja ovat käyttäneen monen maan hevosilla liikkuvat sotajoukot. Mutta miksi sirkuslaiset pitävät niin paljon armeijan ratsuväen tunnuksista. Suurin syy löytyy klassisen sirkuksen syntymästä täsmälleen 251 vuotta sitten.

Näytöksen aiheena Napoleonin ratsuväki.

Englantilaisen Philip Astleyn ratsastuskoulu Lontoossa esitti 9.1.1768 aivan uuden tyyppisen ratsastusnäytöksen, jota myöhemmin alettiin kutsua sirkukseksi. Ratsastusnumeroiden välissä esiintyi klovneja, akrobaatteja jne. Moni vannoutunut perinteisen sirkuksen kannattaja onkin edelleen sitä mieltä. että sirkus ei ole sirkus ellei siinä ole hevosia ja ratsastusnumeroita.

Philip Astley pukeutuneena 15th Light Dragoons joukko-osaston vääpelin virka-asuun. Takissa näkyy selvästi luuranko-koristelu rinnassa. Kuva Karl Shaw'n kirjasta The First Showman.

Philip Astley liittyi 17-vuotiaana rakuunarykmenttiin ja kohosi urallaan vääpeliksi. Siviiliin siirryttyään hän perusti ratsastuskoulun. Uusi pyöreän muotoinen maneesi ja ratsastajien kanssa esiintyvät muut taiteilijat tekivät hänen ratsastusnäytöksistään maailmankuuluja. Varmaankin tästä johtuu sirkuslaisten mieltymys ratsastusaiheiseen pukeutumiseen. Varsinkin luurankotakin eri versiot ovat hyvin suosittuja. Mutta pukiko jo Astley maneesipoikansa luurankotakkeihin? Todennäköisesti. Yksi poikkeus näissä on – maneesimestari eli maneesipoikien pomo pukeutuu aina mustaan pukuun tai smokkiin.

Luurankotakit tulivat Uudenmaan rakuunarykmentille 15.7.1918. Asun luurangot ja housut olivat tosin ruskeat. Rakuunat alkoivat käyttää harmaata luurankotakkia 1922. Sen kanssa käytettiin punaisia keltaraitahousuja, joita nimitettiin hurmahousuiksi. Ne olivat malliltaan pussihousuja. Luonnollinen selitys housujen väreille voisi olla esimerkiksi Suomen vaakunan punakeltainen väritys. Asuun kuuluivat ehdottomasti saappaat. Hieman samantapaisia luurankosomisteita käyttivät aikoinaan myös Venäjän husaarit.

Sirkus Florentinon maneesipoika 2013.

Prof. Bluffo luurankotakkien piirittämänä Sirkus Tähdessä 2019.

.

1872 • Francois Hoffmann • Hevossirkus • Horse Circus

Hämäläinen -lehdessä julkaistiin 18.1.1872 F. Hoffmannin seurueen sirkusilmoitus sekä suomeksi että ruotsiksi (suomenkielessä käytettiin tupla-w -kirjainta, ruotsinkielessä ei).
Ratsasniekkain ratsukehä (Sirkus) Hämeenlinnassa. 
8 päiwän kuluessa aikoo allekirjoitettu seurue antaa muutamia suuria näytöksiä korkeammassa ratsastustaidossa ja hewoisopetuksessa y.m. Lähempiä tietoja antaa affissit.
Afrikalaista Norsua (Elefanttia) näytellään tulewalla wiikolla. Norsut ovat kaikista maaeläimistä suurimmat; täysikaswuisina he pääsewät 14 jalan korkeuteen ja yli 200 wuoden ikään.
F. Hoffmann

Herra Hoffmannin Hevoscirkus oli vieraillut Suomessa vuotta aiemminkin, silloinkin talviaikaan. Francois Carl Adolf Hoffmann kuului laajaan tanskalaiseen artistisukuun, jonka jäseniä liikkui useitakin 1800-luvun pohjoismaissa. Suomessa heitä tavataan 1830-luvulta lähtien. Francois Hoffmann kierteli Ruotsissa 1860-luvun lopussa seurueensa kanssa. Toisena osakkaana oli norjalainen Gunarius Halvorsen. Syksyllä 1871 seurue saapui Vaasaan ja koko talvi kierrettiin Suomea. Näytökset annettiin yksimastoisessa eli ns. amerikkalaisessa teltassa. Joissakin kaupungeissa päästiin ratsastusmaneeseihin. Suurin osa ohjelmasta oli taitoratsastusta. Tärkein nähtävyys oli kuitenkin afrikkalainen norsu Betzi. Helsinkiläiset olivat jo sellaisen nähneet, mutta ainakin meille tamperelaisille se oli ihan uutta. Nuo kaksi vuotta Suomessa jäivät ilmeisesti viimeisiksi Hoffmannille.

.

Paraati Tampereella • Parade in Tampere

Kolme vuosien runtelemaa kuvaa Sirkus Finlandian mainosparaatista Tampereella vuonna 1982 tai 1983. Se on harmi, että vanhoista paperikuvista häviää värit vuosien saatossa. Riippuu tietysti paljon kehitys- ja kiinnitysaineista ja niiden huuteluista sekä säilytystavoista.  Paraatin johtajan takana ratsastaa ponilla vaaleatukkainen tyttö, ilmeisesti Anna Jernström.

The Kaiser Troupe tai toiselta nimeltään Kaisers Dshigiter oli stunt-ratsastusryhmä, joka esitti kasakka-ratsastusta. Ryhmän jäsenet olivat etelä-afrikkalainen Paul Wentzel (oik.), suomalainen Jouni Aalto (kesk.) ja Michaela Kaiser (vas.), joka tuli Saksasta tai Ranskasta.  Wentzel eli PeeWee toimi myöhemmin useita vuosia Finlandian telttamestarina. Jouni Aalto on tänään Finlandian tiedottaja.

Klovni Pekka Aaretti eli Pekka Maukonen rautatien alikulun kohdalla Mustassalahdessa. Mainoskulkue kulki pitkin Kauppakatua Hämeenpuistoon ja sieltä Mustanlahden satamaan. Noihin aikoihin sirkuksilla ei ollut mitään asiaa Tampereelle Särkänniemen aukioloaikoina. Vierailut tapahtuivat syksyllä heti Särkän porttien sulkeuduttua. Satama oli kovin ahdas paikka, mutta mainonnallisesti erinomainen Paasikiventien varrella.

.

2017 Näitkö nämä? • Did you see these?

Sirkus Finlandia on jo talvileirissään. Kalustoa huolletaan ja korjaillaan, uusia rakennetaan ja suunnitellaan ensi vuoden ohjelmistoa. Nyt on hyvä aika muistella viime kesän kiertuetta. Matkan varrella tuli muutamia ohjelmamuutoksia ja -lisäyksiä. Kaikki kesän kävijät eivät ehkä nähneet ihan samoja ohjelmanumeroita. Tässä muutamia numeroita, joita nähtiin vain osassa kiertuetta tai erikoisnäytöksissä:

Latoya Donnert esitti kiertueen puoliväliin asti lehmät. Odotuksista poiketen ne osasivat yllättävän paljon eri liikesarjoja ja saivat hymyn kaikkien suupieliin.

Puje Boys tuli lehmien tilalle loppukiertueen ajaksi. Yllättävän helposti he saivat opetettua yleisöllekin Ikarisia leikkejä.

Troupe Puje oli harvinaisen monipuolinen artistiryhmä. Sen artisteista löytyi esimerkiksi jonglööriryhmä muutaman kerran. He käyttivät myös taiteilijanimeä Puje Boys.

Skating Senna eli Maria ja Samyr esiintyivät muutamassa erikoisnäytöksessä. Samyr oli yksi Diorios-surmanajoryhmän jäsenistä. Vauhti oli tässäkin henkeäsalpaavaa.

Jonglööri Mario Berousekin tytär Nicole saatiin muutaman kerran maneesille näyttämään taitojaan nauhanumerolla ja hula-hoop -vanteilla. Tunnettu sirkussuku voi hyvin ja jatkuu.

Maria Cordwell-Ignatova esitti muutamassa näytöksessä akrobatiaa liikkuvan hevosen selässä eli vikellystä. Baletinomaiset liikkeet ja kaunis asu toi väistämättä mieleen klassisen sirkuksen syntyhistorian. Juuri tällaista nähtiin 250 vuotta sitten Lontoossa. Loistava esitys.

Klovni Michelle Musserin hula-hoop -numero muuttui jo kiertueen alkupuoliskolla. Ensin Michelle esitti numeron kovan rokki-mimmin tavoin. Taustalla soi Lordin esittämä Hard Rock Hallelujah! En tiedä miksi numero muutettiin rauhallisemmaksi. Tuo rokkari-versio oli parempi.

.

Finlandian hevostallit • Horse stables of Finlandia

Tallin lisäksi hevoset tarvitsevat monta autoa ja useamman henkilön hoitamaan. 

Hevostallit ovat tärkeä osa sirkusleiriä. Usein se vie myös eniten tilaa kentällä. Sirkus Finlandian tallissa on tänä vuonna neljä hevosta. Kolme niistä on eläinkouluttaja Ignat Ignatovin käytössä ja yhdellä treenaa sirkustirehtööri Calle Jernström Jr. Tässä tallin asukkaat ja niiden rodut:

Frosty, Noriker eli noricuminhevonen (Norik), s. 10.4.2001,
Voltan, Schwarzwälder Kaltblut eli schwarzwaldinrautias (SchwK), s. 23.5.2002,
Mert, Schwarzwälder Kaltblut eli schwarzwaldinrautias (SchwK), s. 6.5.2014,
Poder, Pura Raza Española eli andalusianhevonen (PRE), s. 2.1.2005.

Tallit ovat nopeasti koottavia. Sirkus vaihtaa paikkakuntaa lähes päivittäin. Aina kun on mahdollisuus, hevoset ovat ulkosalla isommissa aitauksissa. Hevoset viettävät talvet Bulgariassa.

Frosty lääkärintarkastuksessa.

Mert ylpeilee palmikoillaan.

Voltan tykkää vähän rajummasta lookista.

Poder palaa esityksen jälkeen tallille.

.

2017 Ignat Ignatov

Ignat Ignatov poimittiin 14-vuotiaana voimistelukoulusta työskentelemään silloiseen Bulgarian valtionsirkukseen. Ignat päätyi Valdemar-nimisen hevosakrobaattiryhmän jäseneksi. Sirkuksissa hän on esiintynyt vuodesta 1985 lähtien lähinnä hevosakrobatiaan liittyvissä tehtävissä. Hänet on palkittu lukuisilla eri sirkusfestivaaleilla. Yksi arvostetuimmista palkinnoista on Troupe Ignatov'n jockey-numerosta ansaitttu Hopeinen Klovni Monte-Carlon sirkusfestivaaleilta 2005.

Ennen  asettumistaan Sirkus Finlandiaan 9 vuotta sitten Ignatov toimi vuosikausia legendaarisen Circus Barum'n pääeläintenkouluttajana. Siinä työssään hän sai vankat kokemukset niin villieläimistä kuin kesyimmistäkin. Hevoset ovat aina olleet lähellä Ignatovin sydäntä ja hänet onkin nähty useiden hevosnumeroiden kanssa maneesilla. Tämän vuoden näytöksessä Ignat esittää hevosensa Poder'n kanssa espanjalaistyylisen Garrocha-numeron. Tämän numeron näkee joskus hevosnäytöksissä, mutta sirkuksessa se on harvinaisuus. Numero osoittaa kuinka loistavaa voi ihmisen ja eläimen yhteistyö olla parhaimmillaan. Sykähdyttävä esitys. Ihan sisääntulosta lähtien.

Garrocha tarkoittaa varsinaisesti seivästä, jota ratsastaja kantaa mukanaan. Vuosisatoja sitten sitä käytettiin aseena sodissa. Espanjassa karjapaimenet (vaquero) käyttävät sitä karjan siirtämisessä. Härkätaisteluissa näemme myös ratsastajien käyttävän Carrocha'a.

.

Helsingin Kuvalehti 1917

Helsingin kuvalehti, 06.10.1917, nro 40, s. 3

http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/873016?page=3

Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

Itsenäisyytemme satavuotisjuhliin on vielä aikaa, mutta tämä liippaa niin läheltä sirkusaihetta, että on pakko julkaista jo nyt. Tässä on Helsingin Kuvalehden kolmossivu. Kaksi edellistä sivua olivat Kymin paperin mainoksia. Lehti on julkaistu tasan kaksi kuukautta ennen itsenäisyysjulistustamme 1917. Lehdessä oli parikymmentä sivua, mutta ei minkäänlaista juttua sirkuksesta.

Tämän sirkusaiheisen kuvan on tehnyt Verner Thomé (1878–1953). Thomé opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1898–1899 sekä Baijerin kuninkaallisessa taideakatemiassa Münchenissä 1901–1902. Hän debytoi Helsingissä vuonna 1903. Verner Thomé kuului Septem-ryhmään. Hän oli impressionistinen valomaalari, jonka maalausten aiheena olivat muun muassa rantanäkymät ja lapset. Hän kokeili myös pointillismia. Heraldikko Olof Eriksson oli Verner Thomén poika.

.

Louis Chiariny

Louis Chiariny oli Euroopassa tunnettu sirkustaiteilija 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Tämä hänen mainoslappunsa vuodellta 1788. Alkuperäinen on Solmu Mäkelän kokoelmassa, josta tämä postikortti on tehty. Louis Chiariny esiintyi ainakin vuonna 1814 Suomessakin. Sven Hirnin Sirkus kiertää Suomea -kirjan mukaan seurue tuli Pietarista ja esiintyi ainakin Helsingissä ja Turussa.

Kaunis mainos, mutta kovin hitaasti käy nykyihmiseltä tuo Fraktura-kirjaintyypin lukeminen. Sitä on käytetty Pohjois-Euroopassa aina 1500-luvulta lähtien. Jostain syystä varsinkin saksalaiset pitivät tästä kirjaintyypistä vielä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Jopa vielä toisen maailmansodan jälkeen ilmeni halua palata fraktuuraan.

Maria & Sofia Ignatova

Sirkus Finlandian tämän vuoden ohjelma oli loistava. Joku hehkutti sen jopa Finlandian 40-vuotisen historian parhaaksi. Nyt kun kuukausi on vierähtänyt kiertueen loppumisesta, ajattelin tehdä yhteenvetoa valitakseni kauden parhaan esiintyjän. Tuollaisesta joukosta ei kuitenkaan voi valita parasta. Niinpä kerronkin artistijoukon nuorimmista, jotka usein jäävät isojen tähtien varjoon.

Sisarukset Maria ja Sofia Ignatova esittivät isänsä ja sirkustirehtöörin kanssa yhdessä sellaista vikeltämistä, jollaista ei uskalla yrittääkään pelkällä hevosharrastuspohjalla. Kyseessä on hevosten selässä suoritettava akrobatianumero Pas de Deux, jossa miesakrobaatit nostavat naisakrobaatteja siten, että syntyy erilaisia muodostelmia. Olen useiden vuosien ajan päässyt sivusta seuraamaan tyttöjen opettelua ja voin sanoa, että se ei ole ollut helppoa. Eikä se varmaan jatkossakaan tule olemaan pelkkää verryttelyä.

16-vuotias Maria ja 14-vuotias Sofia selviytyivät erinomaisesti ensi-esiintymisestään ja ensimmäisestä kiertueestaan. Esiintymisessä ei ollut liikaa näkyvää kangertelua, empimistä tai arastelua. Kaiken lisäksi he hymyilivät  ja osoittivat nauttivansa esiintymisestään. Osa siitä oli tietysti näyttelemistä, mutta he osasivat sen hyvin. Noista pienistä palasista syntyy vuosien mittaan karisma, jota tarvitaan taitojen lisäksi. Jos vain tytöt jaksavat ahertaa edelleen. Vielä on liian aikaista tehdä pitäviä ammatinvalintoja.

Tyttöjen bulgarialainen isä Ignat Ignatov on jo pitkään hoitanut ja opettanut Finlandian eläimiä ja avustanut  Calle Junioria esiintymisissä. Ignatovilla on pitkäaikainen kokemus myös villieläinten kanssa esiintymisestä. Tyttöjen äiti Sandra Cordwell Sandow on sirkuslainen jo kahdeksannessa polvessa. Hän on puoleksi englantilainen ja puoleksi espanjalainen. Isoisä aikoinaan opetti hänet ilma-akrobaatiksi.

Sofian harjoitushetki 2014.

.

Hans Kossmayer

Dressööri Hans Kossmayer oli aikanaan hyvin tunnettu eläinkouluttaja. Varsinkin hänen musikaaliset norsunsa olivat kysyttyjä esiintyjiä 50-luvun Euroopassa. Veljensä Willyn kanssa heillä oli Circus Kossmayer Saksassa. Joissakin tiedoissa kerrotaan hänellä olleen myös Karl-niminen veli. 1950-luvulla Hansilla oli vaimonsa Helenen (os. Althoff) kanssa myös Circus Apollo. Vuonna 1959 hän esiintyi norsuineen Lisebergin huvipuistossa Göteborgissa. Hän vieraili Linnanmäellä 1961–1963. Linnanmäen Teatterihallissa oli 1963 Hans Kossmayerin pieneläinshow,  Edith Kleinbarth muistelee myös, että 1967 Suomessa poikkesivat Leny Althoff ja Hans Kossmayer eläinnäyttelynsä ja kahden pienen sirkusteltan kera.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Kossmayriltä isämme Matti osti Hummel virtahevon sekä pieniä soittavan sian ja ponin jolla apina ratsasti 60- luvulla.
Jukka Sariola 

••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Kortin takana maininta, että  olisi esiintynyt v. 1961 Peacockissa.
Terv. Sinikka Lehtinen

••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Hans Kossmayer esiintyi Berolina-norsun kanssa Peacockissa vuonna 1961. Teatterihallissa hänellä oli pienoiseläinsirkus sekä vuonna 1962 että vuonna 1963. Vuonna 1964 hänellä oli Lasten sirkus niminen yritys joka kiersi ympäri Suomea.Vuoden 1962 pienoiseläinsirkuksen eläimistä sika, vuohi ja ponihevonen esiintyivät vuoden 1963 Kuopion tammimarkkinoilla. Esitykset olivat osa Matti Sariolan eläinnäyttelyä joka tuolloin oli pystytettynä Kuopion torille. Eläinten ohjaajana toimi Arvo Kangasniemi.Näyttelyn kuulutuksissa painotettiin erityisesti sian osuutta. Sika soitti näytöksessä pianoa, vuohi tasapainoili kapealla lankulla ja hevonen juoksi ympäri maneesia.
Peter Lindfors

••••••••••••••••••••••••••••••••••••

.

Puolalaiset julisteet • Polish posters

Joskus kauan, kauan sitten sain kirjan Polnische Plakatkunst (Econ-Verlag 1962).Se oli hieno kuvakirja. Ihastuin valtavasti puolalaiseen julistetaiteeseen. Taisin ensimmäisen kerran tajuta, että julistekin voi olla taidetta vaikka sillä "vain" mainostetaan jotain arkista asiaa. Tässä pari sirkusjulistetta kirjasta. Ylhäällä Jerzy Srokowskin leijona-aiheinen juliste vuodelta 1962. Alhaalla Roman Cieslewiczin sirkusjuliste samalta vuodelta. Minkä sirkuksen julisteita nämä ovat? Näissä julisteissa ei ole päivämääriä eikä lippujen hintoja. Niissä lukee vain yksinkertaisesti "Sirkus". Ilmeisesti näiden viereen kiinnitettiin sitten muita tietoja sirkuksesta. Kuten seuraavassa postauksessa tulen näyttämään.

Vikellys | Vaulting

Siltasaaren sirkusmaneesin pihaa. Nouveau Cirquen englantilainen sirkustirehtööri 

Hubert Cook sirkushevosen selässä Helsingissä, Paasivuorenkatu 2. Hän oli 

yksi aikansa kuuluisimpia taitoratsastajia. Hubert Cook vieraili Helsingissä 

vuosina 1886, 1905 ja 1907.

Vikellys on akrobatiaa laukkaavan hevosen selässä. Hevonen laukkaa kilpailussa ympyrällä. Ympyrän keskellä oleva juoksuttaja säätelee hevosen liikkeitä liinan, juoksutuspiiskan ja ääniapujen avulla. Vikellystä harrastettiin jo antiikin aikana. 1800-luvulla sekä 1900-luvun alussa vikellys oli tärkeä osa ratsuväen harjoittelua. Nykyään vikellys on vaativa kilpaurheilulaji mutta myös erinomainen tapa parantaa notkeuttaan, tasapainoaan ja koordinaatiokykyään.

Eläinkouluttaja Amadeo Folcon tytär ja Anna Jernström kehittivät yhdessä 

vauhdikkaan kasakkanumeron 1986.

Hevonen laukkaa halkaisijaltaan vähintään 15-metrisellä ympyrällä vastapäivään, ja ympyrän keskellä oleva juoksuttaja antaa merkkejä hevoselle ääniapujen, juoksutusraipan sekä juoksutusliinan avulla. Vikeltäjät hyppäävät vauhdissa hevosen selkään ja suorittavat siellä erilaisia voimisteluliikkeitä.  Vikeltämistä harjoitellaan laukan lisäksi myös käynnissä, harvoin ravissa. Sirkuksen pyöreä maneesi on halkaisijaltaan noin 13 metriä (14 jaardia tai 42 jalkaa = 12,8 metriä). Pienempiäkin on, mutta niissä vikeltäminen on vaikeampaa.

Taitoratsastusta Sirkus Finlandiassa 1984. Onkohan kyseessä The Florians eli osa 

Jarzin ryhmästä? He tekivät saltomortalen hevoselta toiselle täydessä laukassa.

Ainakaan suomalaisissa sirkuksissa ei käytetä vikellys-sanaa. Sen sijaan käytetään termejä jockey-, kasakka- tai taitoratsastus. Niissä on ehkä paremmin sirkukseen sopivaa hohtoa.

Sirkus Finlandian nykyinen sirkustirehtööri Carl Johan Jernström eli Pikku-Kalle vuonna 1993 

12-vuotissyntymäpäivälahjaksi saamansa Pigi-hevosen kanssa.

.

Duo Urunov – Duo Dzen

Uzbekistanilaiset Elena ja Ruslan Urunov esiintyivät Sirkus Finlandiassa 2006. Nimellä Duo Dzen he esittivät hevos- ja vinttikoiranumeron. Heidän toinen numeronsa oli ilma-akrobatiaa, jonka he esittivät nimellä Duo Urunov. Sillä taiteilijanimellä heillä on myös quick change -numero, mutta sen olen nähnyt vain videolta. Siinä heidän vaatteensa vaihtuvat käsittämättömän nopeasti.

Varsinkin heidän tyylikäs hevos- ja koiranumeronsa on jäänyt mieleeni. Erikoista siinä oli hevosen vetämän vaunun rakenne. Hevonen pääsi kääntymään melkein ympäri vaunujen liikahtamatta.

Kommentit:

Minulla on muisto vuodelta 2006. Oulun esityksestä..
Tämä mies taiteiljan jalka jumittui tuohon renkaan "poikki"puuhun.. tai en tiedä oliko se kramppi tai joku.. mutta joku joutu tikapuitapitkin menemään ja avustamaan häntä (samat tikkaat, mitä itse esiintyjätkin käyttivät) :) 
kalle Kvick

.

Ratsastus

Sirkuskäyntiin kuuluu ehdottomasti myös ratsastus ponilla tai oikein isolla hevosella. Tätä mieltä ovat ainakin kaikki lapset. Vielä jännempää se on, jos voi ratsastaa kamelilla tai dromedaarilla.  Jos haluaa norsun selkään, pitää matkustaa ulkomaille. Kerran vuodessa niitä näkee myös Ahvenanmaalla. Vuodesta toiseen ratsastus kiehtoo yhtä paljon. Jonot vaan pitenevät aina väliajalla ja näytöksen lopussa. Joissakin sirkuksissa ratsastetaan teltan sisällä maneesissa, joissakin taas ulkona.