Matti Anttila • Klovni • Clown

Hän oli ilmeisesti Suomen ensimmäinen sirkusklovni. Oulusta kotoisin oleva Matti Anttila oli 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa suosittu klovni, notkeustaiteilija ja trapetsivoimistelija. Veikkaan, että hän tunsi hyvin myös oululaisten Westerlundin veljesten sirkusesitykset. Hän esiintyi mm. Kalle Farinin sirkuksessa 1895, Varietee Seura Farinissa ja notkeustaiteilijana Suomalaisessa Varieté-seurueessa 1896 ja Anselm Hynnisen Kotimaisen sirkusseurueessa 1904.  Hän käytti usein taiteilijanimeä Martin.
Anttila oli arvostettu myös isommissa sirkuksissa. Ruotsalaisen Knut Lindbergin Sirkus Nationalin ohjelmassa vuonna 1906 hän nyrkkeili pukkien kanssa, jotka pukkailivat häntä kumoon. Turussa 1907 Anttila sai huonot arvostelut Nouveau Cirque'n näytöksessä. Turun Sanomat kirjoitti:  ”suomalainen kansanluonne ei kelpaa sirkusareenalle". Tampereella ja Porissa hän sai loistavan vastaanoton. Trapetsilla Anttila esiintyi usein ryhmässä johon kuuluivat hänen lisäkseen myös Fransen, Nybacka ja Kronman. Vuonna 1911 Anttila oli Helsingin Hippodromilla suomalais-ruotsalaisessa klovniryhmässä Anttila, Alex ja Tommy. Viimeisin tieto Anttilasta taitaa olla se, että vuonna 1938 hän asui Uruguayn Montevideossa.

Tämän jutun kuvat eivät esitä Matti Anttilaa.

Summary:

He was apparently Finland's first circus clown. Originally from Oulu, Matti Anttila was a popular clown at the turn of the 19th and 20th centuries, a ploy artist and a trapeze gymnast.
The pictures in this story do not represent Matti Anttila.

.

1905 • Nouveau Cirque • Hubert Cooke

Nouveau Cirque'n englantilainen sirkustirehtööri Hubert Cooke Sr. 

Siltasaaren maneesin pihalla 1905.

Alla oleva ilmoitus oli Helsingin Sanomissa 24.3.1905. Ranskalainen paininta oli yksi sirkusten suosituimmista ohjelmanumeroista. Myöhemmin sitä alettiin nimittää kreikkalais-roomalaiseksi painiksi ja esitykset siirtyivät pikku hiljaa urheilutiloihin. Painin lisäksi sirkus ja tivolit toivat Suomeen myös elokuvat aikoinaan.

Ilmoitus Tuomo Koiviston arkistosta.

Nouveau Cirque'n näytökset pidettiin Helsingin Siltasaaren maneesissa Sirkuskatu 2–4 (nyk. Paasivuorenkatu 2). Ylimmässä kuvassa Nouveau Cirque'n englantilainen sirkustirehtööri Hubert Cooke Senior poseeraa Siltasaaren maneesin pihalla 1905. Kuvaaja on mahdollisesti kenraali Babtshenko.

Tyylikäs painiasu sata vuotta sitten.

Hubert Cooke Sr. oli yksi aikansa kuuluisimmista taitoratsastajista. Hän vieraili Helsingissä vuosina 1886, 1905 ja 1907. Vuonna 1886 hän esiintyi ravintola ja tivoli Hesperiassa  Schumannin seurueen kanssa. Hesperia oli toiminnassa Helsingissä 1872–1891. Hubert Cooke Junior esitti myös taitoratsastusta Helsingin Hippodromissa 1910 ja 1913.

Painiotteita joskus muinoin.

Nimeä Nouveau Cirque käytti useampikin sirkus 1900-luvun alussa. Esimerkiksi 1907 Nouveau Cirque'n johtajana näkyy olleen Harry Althoff (1868–1930). Siltasaaren Maneesin johtaja Carl Ducander käytti myös joskus omissa näytöksissään nimeä Nouveau Cirque.


.

1917 Kaksi Finlandiaa • Two Finlandia

Ovatkohan nämä molemmat ilmoitukset kesällä 1917 yhtä ja samaa Sirkus Finlandiaa? Ilmeisesti. Nuo oululaiset ihmesiskot valokuvassa ovat Oskar Hildenin lapset Sylvia ja Aune.

Sata vuotta sitten keisarilliseen Venäjään kuuluneessa Suomen autonomisessa suuriruhtinaskunnassa oli jännät paikat näihin aikoihin.  Suomen eduskunta hyväksyi esityksen Suomen julistautumisesta itsenäiseksi Venäjästä 6. joulukuuta 1917. Suomen sisällissota käytiin Suomen senaatin eli hallituksen (valkoiset) ja sitä vastustavan Suomen kansanvaltuuskunnan (punaiset) välillä 27. tammikuuta – 15. toukokuuta 1918.

Mainitaan nyt vielä, että Tampereella tapahtui paljonkin noiden yllämainittujen lisäksi 1917:
Pikku Teodor seurueineen antoi näytöksen 21.2.1917.
4.5.1917 Sirkus Varietee vieraili Lempäälässä.
Ensiluokan sirkustaiteilijat antoivat loistonäytännön 8.5.1917.
Kesäkuun alussa 1917 Sirkus Empire antoi näytöksiä.
Barnum Berle Eläintarha ja Sirkus saapui 11.8.1917.
14.8.1917 nimettömällä sirkuksella oli jäähyväisnäytäntö.
Nouveau Cirque saapui 23.9.1917.
16.10.1917 Herrat Reinhols & Alexander antoivat Waudeville näytännön.

.

1907 Nouveau Cirque

Nimestään huolimatta nyt ei ole kyse "uuden sirkuksen" esityksestä. Nimeä Nouveau Cirque käytti useampikin sirkus 1900-luvun alussa. Tämä ilmoitus oli Työmies-lehdessä 23.9.1907. Johtajaksi on merkitty Harry Althoff (1868–1930). Samana vuonna eräässä toisessa lehdessä mainittiin William Judgen kesyt merileijonat Siltasaaren maneesissa. Olisiko hänen vaimonsa etunimi Juliette? Eli Harry Althoffin sirkus esiintyi Helsingissa Siltasaaren kiinteässä maneesirakennuksessa? Esityspaikkaa ei mainita ilmoituksessa. Maneesin johtaja Carl Ducander käytti myös omissa näytöksissään nimeä Nouveau Cirque.

Sirkussuku Althoff on yksi maailman vanhimmista ja tunnetuimmista sirkusdynastioista. Esiintyjiä, näyttelijöitä, akrobaatteja ja eläintenkouluttajia suvussa löytyy todistettavasti 1660-luvulta lähtien. Alkuaan nimi on ollut Aldenhoven, mutta ainakin 1770 lähtien se oli muuttunut Althoffiksi. Yksi suvun haara ulottuu Suomeen asti. Sirkustaiteilija Edith Kleinbarthin (s. 1931) äiti Elise (1897–1958) oli omaa sukua Althoff. Perhe saapui Suomeen 1950 ja tänne jäivät. Edith kertoo kirjassaan Ballerina hevosen selässä, että 1967 Suomessa poikkesivat Leny Althoff ja Hans Kossmayer eläinnäyttelynsä ja kahden pienen sirkusteltan kera. Mukana oli myös Lenyn serkku Ady Althoff vaimonsa Johannan ja lastensa Adolfin ja Sylvian kanssa.

Siltasaaren maneesi • Siltasaari Manège, Helsinki

Tein hienon löydön Helsingin kaupunginmuseon Finna palvelusta. Tämä valokuva on nimetty: Sirkus Ducander, sisäkuva, Siltasaari. Kuvaaja on ollut F.A.V. Hjertzell, mutta vuosiluvusta ei ole tietoa. Valokuva on kovin huonotasoinen, mutta selvästi siinä näkyy pyöreä maneesi ja jyrkästi nouseva katsomo kahdessa eri kerroksessa. Yläkerta on melkein täynnä yleisöä, alakerrassa on melkein puolet tyhjää (kalliimmat paikat). Maneesin reunallakin on penkkejä. Oikeassa reunassa näkyy parvi, jossa katsojia seisomassa. Päivänvalo tulvii sisälle. Katossa roikkuu isot lamput sekä havu- ja kangasnauhakoristeita. Sama kuva löytyy myös Sven Hirnin kirjasta Sirkus kiertää Suomea.

Tanskalaiset veljekset Carl Nilsson Ducander (1858–1943) ja John Nilsson Ducander (1860–?) perustivat Sirkus Ducanderin Terijoella 1896. Sieltä siirryttiin teltan kanssa Turkuun, Tampereelle ja Vaasaan. Kiertue jatkui Helsinkiin, jossa näytöspaikaksi saatiin Siltasaaren maneesi. Siellä oltiin vuoden 1897 alkuun asti. Helmikuussa Sirkus Ducander siirtyi Tallinnaan, josta John Ducander lähti kiertämään sirkuksella ulkomaita ja Carl Ducander palasi Helsinkiin johtamaan Siltasaaren maneesia. Sirkus Ducander ja John jäivät sille tielleen. Sirkus ajautui konkurssiin 1899.

Jos tuo kuva esittää Sirkus Ducanderia, se on otettu 1896 tai 1897. Carl Ducanderin johdolla Siltasaaren maneesi kukoisti suosittuna ratsastuskeskuksena. Ratsastusnäytöksiä oli usein. Siellä järjestettiin myös painiotteluita. Maneesissa vieraili useita sirkuksia ulkomaita myöten. Kaikessa oli Carl Ducanderin sormet vahvasti mukana. Omissa sirkusnäytöksissään hän käytti nimeä Nouveau Cirque. Hän oli yksi sen ajan julkkiksista. Siispä tuo kuva saattaa olla myöhemmältäkin ajalta, sillä "Ducanderin sirkushan se oli", vaikka sen nimi ei ollut enää Sirkus Ducander.

Alunperin rakennus oli 1886–1887 rakennettu Rieksin tapettitehdas. Myöhemmin se muutettiin maneesiksi.  Katsomoon mahtui 1175 henkeä.  Paloturvallisuussyistä toiminta loppui 1907. Siltasaaren maneesi purettiin 1912. Uusi ratsastuskeidas rakennettiin 1910. Hippodrom-rakennus sijaitsi nykyisen Töölön kisahallin pohjoisosan paikalla. Maneesin katsomossa oli tilaa tuhannelle hengelle ja tallitilaa 40 hevoselle. Hippodrom purettiin 1940-luvun lopulla. Carl Ducander oli toiminnassa mukana aina vuoteen 1926 asti.

Siltasaaren maneesin pihaa 1904 tai 1905. Englantilainen sirkustirehtööri Hubert Cook Sr sirkushevosen 

selässä. Hän oli aikansa kuuluisin taitoratsastaja. Vieraili Helsingissä vuosina 1886, 1905 ja 1907. 

Kuvaaja mahdollisesti kenraali Babtshenko.

.

Vikellys | Vaulting

Siltasaaren sirkusmaneesin pihaa. Nouveau Cirquen englantilainen sirkustirehtööri 

Hubert Cook sirkushevosen selässä Helsingissä, Paasivuorenkatu 2. Hän oli 

yksi aikansa kuuluisimpia taitoratsastajia. Hubert Cook vieraili Helsingissä 

vuosina 1886, 1905 ja 1907.

Vikellys on akrobatiaa laukkaavan hevosen selässä. Hevonen laukkaa kilpailussa ympyrällä. Ympyrän keskellä oleva juoksuttaja säätelee hevosen liikkeitä liinan, juoksutuspiiskan ja ääniapujen avulla. Vikellystä harrastettiin jo antiikin aikana. 1800-luvulla sekä 1900-luvun alussa vikellys oli tärkeä osa ratsuväen harjoittelua. Nykyään vikellys on vaativa kilpaurheilulaji mutta myös erinomainen tapa parantaa notkeuttaan, tasapainoaan ja koordinaatiokykyään.

Eläinkouluttaja Amadeo Folcon tytär ja Anna Jernström kehittivät yhdessä 

vauhdikkaan kasakkanumeron 1986.

Hevonen laukkaa halkaisijaltaan vähintään 15-metrisellä ympyrällä vastapäivään, ja ympyrän keskellä oleva juoksuttaja antaa merkkejä hevoselle ääniapujen, juoksutusraipan sekä juoksutusliinan avulla. Vikeltäjät hyppäävät vauhdissa hevosen selkään ja suorittavat siellä erilaisia voimisteluliikkeitä.  Vikeltämistä harjoitellaan laukan lisäksi myös käynnissä, harvoin ravissa. Sirkuksen pyöreä maneesi on halkaisijaltaan noin 13 metriä (14 jaardia tai 42 jalkaa = 12,8 metriä). Pienempiäkin on, mutta niissä vikeltäminen on vaikeampaa.

Taitoratsastusta Sirkus Finlandiassa 1984. Onkohan kyseessä The Florians eli osa 

Jarzin ryhmästä? He tekivät saltomortalen hevoselta toiselle täydessä laukassa.

Ainakaan suomalaisissa sirkuksissa ei käytetä vikellys-sanaa. Sen sijaan käytetään termejä jockey-, kasakka- tai taitoratsastus. Niissä on ehkä paremmin sirkukseen sopivaa hohtoa.

Sirkus Finlandian nykyinen sirkustirehtööri Carl Johan Jernström eli Pikku-Kalle vuonna 1993 

12-vuotissyntymäpäivälahjaksi saamansa Pigi-hevosen kanssa.

.

Circus Elfi Althoff-Jacobi

Tein omasta mielestäni hienon löydön Sirkus Finlandian kuorma-auton lavalta. Huomioni kiinnittyi vanhaan, rähjäisen näköiseen saaviin. Se kyljessä luki komeasti Circus Elfi Althoff-Jakobi. Miten se on Itävallasta tänne pohjoiseen tullut, on varmaan oma tarinansa. Elfi Althoff-Jacobi (1914–1995) oli Rudi ja Carl Althoffin sisar. Hän johti 1973 perustettua nimeään kantavaa sirkusta vuoteen 1993 saakka. He käyttivät myös nimeä Österreichischer Nationalzirkus.

Sirkusperhe Althoff on yksi maailman vanhimmista ja tunnetuimmista sirkusdynastioista. Esiintyjiä, näyttelijöitä, akrobaatteja ja eläintenkouluttajia suvussa löytyy todistettavasti 1660-luvulle saakka. Alkuaan nimi on ollut Aldenhoven, mutta ainakin 1770 lähtien se oli muuttunut Althoffiksi. Helsingin Siltasaaren maneesissa vieraili syyskuussa 1907 hyvänä ratsastajana tunnetun Harry Althoffin (1868–1930)  johtama Nouveau Cirque.

Yksi suvun haara ulottuu Suomeen asti. Sirkustaiteilija Edith Kleinbarthin (s. 1931) äiti Elise (1897–1958) oli omaa sukua Althoff. Perhe saapui Suomeen 1950 ja tänne jäivät. Edith kertoo kirjassaan Ballerina hevosen selässä, että 1967 Suomessa poikkesivat Leny Althoff ja Hans Kossmayer eläinnäyttelynsä ja kahden pienen sirkusteltan kera. Mukana oli myös Lenyn serkku Ady Althoff vaimonsa Johannan ja lastensa Adolfin ja Sylvian kanssa. Kossmayer olikin vanha Suomen kävijä. Hän esiintyi eläinten kanssa Linnanmäellä vuosina 1961, 1962 ja 1963.

Kommentit:

Sirkus Finlandiaan sieltä tuli vuosia sitten useampi vaunu, toiset olivat parempi kuntoisia toiset taas sitten ei niin hyviä...! Sieltä saapui myös keittiövaunu missä tämäkin saavi Suomeen saapui. Keittiövaunun erikoisuus oli se, että jääkaapissa oli vielä ketsupitkin odottamassa käyttäjiään. Vaunuissa oli myös mukana paljon erilaisia sirkuksen mukeja, tarroja ym. mainosmateriaalia. Nyt nämä hienot vanhanajan vaunut ovat Pohjassa.
Kalle

.