1905 • Nouveau Cirque • Hubert Cooke

Nouveau Cirque'n englantilainen sirkustirehtööri Hubert Cooke Sr. 

Siltasaaren maneesin pihalla 1905.

Alla oleva ilmoitus oli Helsingin Sanomissa 24.3.1905. Ranskalainen paininta oli yksi sirkusten suosituimmista ohjelmanumeroista. Myöhemmin sitä alettiin nimittää kreikkalais-roomalaiseksi painiksi ja esitykset siirtyivät pikku hiljaa urheilutiloihin. Painin lisäksi sirkus ja tivolit toivat Suomeen myös elokuvat aikoinaan.

Ilmoitus Tuomo Koiviston arkistosta.

Nouveau Cirque'n näytökset pidettiin Helsingin Siltasaaren maneesissa Sirkuskatu 2–4 (nyk. Paasivuorenkatu 2). Ylimmässä kuvassa Nouveau Cirque'n englantilainen sirkustirehtööri Hubert Cooke Senior poseeraa Siltasaaren maneesin pihalla 1905. Kuvaaja on mahdollisesti kenraali Babtshenko.

Tyylikäs painiasu sata vuotta sitten.

Hubert Cooke Sr. oli yksi aikansa kuuluisimmista taitoratsastajista. Hän vieraili Helsingissä vuosina 1886, 1905 ja 1907. Vuonna 1886 hän esiintyi ravintola ja tivoli Hesperiassa  Schumannin seurueen kanssa. Hesperia oli toiminnassa Helsingissä 1872–1891. Hubert Cooke Junior esitti myös taitoratsastusta Helsingin Hippodromissa 1910 ja 1913.

Painiotteita joskus muinoin.

Nimeä Nouveau Cirque käytti useampikin sirkus 1900-luvun alussa. Esimerkiksi 1907 Nouveau Cirque'n johtajana näkyy olleen Harry Althoff (1868–1930). Siltasaaren Maneesin johtaja Carl Ducander käytti myös joskus omissa näytöksissään nimeä Nouveau Cirque.


.

1911 Gladiatori-Seurue • Gladiator Troupe

Ilmoitus tamperelaisessa Kansan Lehdessä 15.4.1911:
Gladiatori-Seurue on saapunut mukanaan villiä ja kesytettyjä Leijonia ja antaa ensimäiset suuret näytäntönsä 2:na Pääsiäispäivänä klo 2, 4, 6 ja 8 j.p. uudessa Hippodromissa Aleksanterin torilla.
HUOM.! Gladiatori-seurue ei ole mikään sirkus, eikä pidä sekottaa sitä kuljeksiviin akrobaattiseurueihin. Gladiaattori-seurue on 1:si luokkainen ja kuuluu siihen ainoastaan valittuja kykyjä.
Gladiatori-nainen, nainen jolla on leijonan voimat, Europan voimakkain nainen.
Gladiatori-nainen jättiläiskäärmeineen boa cinstrictor.
Sitäpaitsi hyvä, korkeamman koulun urheilu- ja voimisteluohjelma.
Huom.! Karhuja, susia, apinoita y.m. Oma soittokunta, johtaa kapellimestari Leeh Danzigista.
Sisäänpääsy: 1:nen paikka 1:50, 2:nen paikka 1:-  3:s -:75 ja seisojat 50 penniä.
Huom:! Seuraava näytäntö Tiistaina 18 pnä klo 8 j.pp. sekä keskiviikkona 19 p:nä klo puoli 8 j.pp

Aleksanterin torille eli nykyisen Pyynikintorille pystytettiin Hippodromi eikä mikään sirkusteltta. Tämähän ei ollut sirkusta. Ei missään nimessä. Tämä oli urheilua, joka parhaimmillaan on taidetta.
Näin varmaan kerrottiin nimismiehelle, joka päätti huviveron suuruudesta.

.

Siltasaaren maneesi • Siltasaari Manège, Helsinki

Tein hienon löydön Helsingin kaupunginmuseon Finna palvelusta. Tämä valokuva on nimetty: Sirkus Ducander, sisäkuva, Siltasaari. Kuvaaja on ollut F.A.V. Hjertzell, mutta vuosiluvusta ei ole tietoa. Valokuva on kovin huonotasoinen, mutta selvästi siinä näkyy pyöreä maneesi ja jyrkästi nouseva katsomo kahdessa eri kerroksessa. Yläkerta on melkein täynnä yleisöä, alakerrassa on melkein puolet tyhjää (kalliimmat paikat). Maneesin reunallakin on penkkejä. Oikeassa reunassa näkyy parvi, jossa katsojia seisomassa. Päivänvalo tulvii sisälle. Katossa roikkuu isot lamput sekä havu- ja kangasnauhakoristeita. Sama kuva löytyy myös Sven Hirnin kirjasta Sirkus kiertää Suomea.

Tanskalaiset veljekset Carl Nilsson Ducander (1858–1943) ja John Nilsson Ducander (1860–?) perustivat Sirkus Ducanderin Terijoella 1896. Sieltä siirryttiin teltan kanssa Turkuun, Tampereelle ja Vaasaan. Kiertue jatkui Helsinkiin, jossa näytöspaikaksi saatiin Siltasaaren maneesi. Siellä oltiin vuoden 1897 alkuun asti. Helmikuussa Sirkus Ducander siirtyi Tallinnaan, josta John Ducander lähti kiertämään sirkuksella ulkomaita ja Carl Ducander palasi Helsinkiin johtamaan Siltasaaren maneesia. Sirkus Ducander ja John jäivät sille tielleen. Sirkus ajautui konkurssiin 1899.

Jos tuo kuva esittää Sirkus Ducanderia, se on otettu 1896 tai 1897. Carl Ducanderin johdolla Siltasaaren maneesi kukoisti suosittuna ratsastuskeskuksena. Ratsastusnäytöksiä oli usein. Siellä järjestettiin myös painiotteluita. Maneesissa vieraili useita sirkuksia ulkomaita myöten. Kaikessa oli Carl Ducanderin sormet vahvasti mukana. Omissa sirkusnäytöksissään hän käytti nimeä Nouveau Cirque. Hän oli yksi sen ajan julkkiksista. Siispä tuo kuva saattaa olla myöhemmältäkin ajalta, sillä "Ducanderin sirkushan se oli", vaikka sen nimi ei ollut enää Sirkus Ducander.

Alunperin rakennus oli 1886–1887 rakennettu Rieksin tapettitehdas. Myöhemmin se muutettiin maneesiksi.  Katsomoon mahtui 1175 henkeä.  Paloturvallisuussyistä toiminta loppui 1907. Siltasaaren maneesi purettiin 1912. Uusi ratsastuskeidas rakennettiin 1910. Hippodrom-rakennus sijaitsi nykyisen Töölön kisahallin pohjoisosan paikalla. Maneesin katsomossa oli tilaa tuhannelle hengelle ja tallitilaa 40 hevoselle. Hippodrom purettiin 1940-luvun lopulla. Carl Ducander oli toiminnassa mukana aina vuoteen 1926 asti.

Siltasaaren maneesin pihaa 1904 tai 1905. Englantilainen sirkustirehtööri Hubert Cook Sr sirkushevosen 

selässä. Hän oli aikansa kuuluisin taitoratsastaja. Vieraili Helsingissä vuosina 1886, 1905 ja 1907. 

Kuvaaja mahdollisesti kenraali Babtshenko.

.

Viljo Korpela ja muita Nokipoikia

Viljo Korpela (8.1.1925–20.7.2005) oli sirkustaiteilija ja keksijä. Nuorukaisena hän oli aktiivinen urheilija, jolla oli innostusta akrobatiaan. Ensimmäiset esiintymiset olivat jo 1939. Minä tutustuin Villeen ja hänen Timo-poikaansa 70-luvun alussa heidän esiintyessään Särkänniemessä nimellä Nokipoika ja Poika. Nopea laskutoimitus kertoo, että Viljo Korpela viihdytti suomalaisia melkein 50 vuotta. Siinä samalla myös ranskalaisia Pariisin Moulin Rougessa 1955 Matti Kaksosen kanssa. Sama kaksikko esiintyi aikanaan lähes 30 eri maassa.

Yritin selvittää itselleni millaisissa kokoonpanoissa ja millä taiteilijanimillä Korpela esiintyi uransa aikana. Tällaisen listan sain aikaiseksi. Paljon siitä vielä puuttuu. Listaan oli pakko ottaa muitakin artisteja mukaan, sillä kokoonpanot elivät aika paljon. Samat artistit esiintyivät useissa eri ryhmissä. Vanhin löytämäni tieto oli vuodelta 1948 kun ruotsalainen Zoo Cirkus Trolle Rhodin vieraili jouluna Helsingin Hippodromissa. En kuitenkaan tiedä oliko Korpela jo tuossa 3 Powers Iloiset Nokipojat kokoonpanossa.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••
1) Powersissa oli jossain vaiheessa myös henkilö nimellä Eino Paju.
2) Korpelan kirjassa lukee: “Sotamies Kaksonen kannatteli jaloillaan kersantteja Hannula ja Malinen”. Joku Hannula on siis ollut mukana Karhumäen aikaan.
3) Wealdo kirjoitetaan tuplaveellä, eli ryhmän nimi on 2 Wealdo.
4) Vesa Salon kertoman mukaan vuonna 1949 oli Zoo-sirkuksessa Iloiset Nokipojat eli Kaksonen ja Korpela. Vesa ja Rake kävivät katsomassa mallia telineistä. Olikohan niin, että kun tekijöitä oli kaksi, niin käytettiin nimeä “Iloiset Nokipojat”, mutta jos ryhmässä oli kolmas, niin käytettiin nimeä Powers.
5) Ville Korpelan CiVa-lehteen kirjoittaman jutun perusteella he (siis Iloiset Nokipojat) olivat vuonna 1955 ensin Blackpoolissa Englannissa ja siirtyivät sieltä Pariisin Punaiseen Myllyyn.
6) Vesa Salo ja Alpo Malinen käyttivät viimeisellä kiertueellaan nimitystä Duo Wealdo ja lisämääreenä ‘Maailman taitavimmat nokipojat’.
 MA
••••••••••••••••••••••••••••
Edellisessä kommentissa Karhumäen Tivolin kohdalla mainittu kersantti Hannula oli nimeltään Taisto Hannula, synt. 12.5.1915.
MA
••••••••••••••••••••••••••••

Tom Hertell -kirjaa tehdessäni kertoi Timo Korpela, että Nokipojat-nimen keksi Tom Hertell. Matti Kaksonen ja kumppanit olivat aikaisemmin käyttäneet nimeä Amigos tai Powers. Nimissä oli heijastunut pyrkimys kansainvälisyyteen. Numerossaan miehet käyttävät tikkaita. 

Tom oli ehdottanut, että ottakaa suomalainen nimi, joka viittaa kiipeämiseen, esimerkiksi Nokipojat. Jotta katsojat sadaan hyvälle tuulelle, niin pistäkää nimeksi Iloiset Nokipojat. Björn Gammalsin arkistossa on kortti, missä akrobaatit ovat kattoympäristössä ja kortissa lukee 3 POWERS, ja sen alla The three Smiling Soot Boys. 

MA 

••••••••••••••••••••••••••••



.

2 Lavallée

Viikko sitten näytin tässä blogissa outoja sirkustaiteilijoiden mainospostikortteja ja kyselin niiden perään. Björn Gammals iski silmänsä klovnipariin 2 Lavallée ja pienen penkomisen jälkeen löysi omasta arkistostaan toisenlaisen kortin samoista artisteista. Hyvin todennäköisesti he ovat esiintyneet Helsingin Hippodromin sirkuksessa vuonna 1917. Mutta mistä maasta herrat tulevat?

Villiä Länttä Ruotsisssa

Vuonna 1963 Trolle Rhodin Zoo-Cirkuksen teemana oli Villi Länsi. Aiempien vuosien kokeilut kolmella maneesilla, jäärevyyllä yms. olivat takana ja nyt jatkettiin perinteisellä eurooppalaisella sirkuksella amerikkalaisin maustein. Ilmeisesti he eivät käyneet Suomessa vuonna 1963?

Kaksi kolmasosaa esityksestä on normaalia klassista sirkusta. Ohjelman päättää Buffalo Bill's Wild West Show, jossa nähdään paljon inkkareita ja lehmipoikia. Ohjelmalehden kuvituksessa ovat sulassa sovussa niin merileijonat, norsut ja valkoiset lehmät kuin postivaunutkin.

Ohjelmalehden alkusivuilla on lyhyt historia Trolle Rhodinin Zoo Cirkuksesta.Siinä mainitaan, että ensimmäisen kerran he vierailivat Suomessa Helsingin Hippodromissa 1947. Björn Gammals pistää kuitenkin päänsä melkein pantiksi, että oikea vuosiluku on 1948. Tuntien Gammalsin muistiinpanojen tarkkuuden, taidan uskon häntä.

Muuten – kerrottakoon tässä myös nykypäivän uutiset: Carmen ja Trolle Rhodinin parikymppinen poika Max Rhodin ampui itsensä muutama viikko sitten. Hän oli hyvin lupaava jonglööri Cirkus Brazil Jackissa Ruotsissa.

Kommentit:

Muistaakseni Rhodinin sirkus kävi Suomessa vuonna 1963. Kiertue oli lyhyt. Suomessa sirkus vieraili käsittääkseni vain joissakin länsirannikon maaseutukaupungeissa.

Ohjelma oli mittava. Trolle Rhodinin muistelmien mukaan lopun kuvaelmassa oli samanaikaisesti mukana maneesissa 35 taiteilijaa. Klovniryhmiä ohjelmassa oli kaksi. Eläimistä mainittakoon että sirkuksella oli mukanaan mm. amerikkalainen biisoni. Norsuja oli mukana vain yksi intialainen norsunpoikanen. Sitä koulutti ja sen kanssa esiintyi Banda Vidane joka myöhemmin oli vuosia vastuussa saksalaisen sirkus Kronen suuresta norsuryhmästä. Petoeläimiä ei tällä kiertueella nähty. Ylimääräisenä ohjelmanumerona nähtiin Suomessa Jack Rhodinin simpanssit. Ruotsissa simpanssinumeroa ei Ruotsin lainsäädännön johdosta voitu esittää.

Minulla on hämärä muistikuva että myös vuonna 1963 mukana olisi ollut käärmeenlumooja. Hufvudstadsbladet noteerasi asian yhden palstan uutisessaan jossa mainittiin että käärmeet kuolivat Pohjanmaalla kylmyyteen ja käärmeenlumooja joutuu nyt tekemään kalliin matkan Marokkoon asti hankkiakseen uusia eläimiä.

Suomen TV taltioi käsittääkseni koko sirkusesityksen ja koko seuraavan talven tästä nauhoituksesta esitettiin valikoituja pätkiä Sirkus Papukaija nimisessä ohjelmassa. Erityisesti on mieleeni jäänyt nopeatempoinen taitava todennäköisesti jugoslavialainen jonglööripariskunta sekä Banda Vidane jolla oli maneesissa samanaikaisesti norsu ja hevonen.

Onkohan tätä taltiointia muuten tallella missään ?

Peter Lindfors

.

Herrar Direktörer

Näin lähestyi Trolle Rhodinin Zoo Cirkus Helsingin herroja lehti-ilmoituksella joulun lähestyessä 1948. Valtavan huviveron välttääkseen sirkus keräsi näytöksillään varoja myös hyväntekeväisyyteen. Osa markoista annettiin Lasten Päivälle ja sirkus nimettiin Lasten Päivän Talvisirkukseksi. Tänään sirkus tunnetaan nimellä Brazil Jack.

Sen ajan tavan mukaan sirkus oli asettunut Helsingin Hippodromiin. Töölön Messuhallin paikalla oli vielä puutaloja. B-hallin kohdalla oli 1910 ratsastushalliksi rakennettu Hippodrom. Rakennuksessa oli tallitilaa 40 hevoselle ja katsomoon mahtui 1000 henkeä. Sirkusten lisäksi siellä nähtiin myös usein painikilpailuja ja nyrkkeilyotteluja. Hippodrom purettiin 1949.

Ohjelmassa oli suomalaisiakin artisteja: tasapainotaituri ja jonglööri Seppo Leivo sekä 3 Powers eli Iloiset Nokipojat. Kaksitoista jääkarhua, 5 berberileijonaa ja norsut taisivat olla mielenkiintoisimpia nähtäviä. Ohjelmalehdessä varoiteltiin, että petoeläinnumeroiden aikana on yleisön liikehtiminen kielletty. Sehän lisäsi vielä enemmän jännitystä.

Trolle Rhodin esitti täysveriset hevoset, Jack Rhodin opetetut simpanssit ja Ingeborg Goutier norjalaishevoset ja shetlanninponit.

Aiemmin samana vuonna Suomessa vieraili myös tanskalainen Cirkus Brdr. Schmidt, josta kerroin edelliskuussa.