1976 • Sirkuksen tulevaisuus • The future of the circus

Olimme taikuri Jussi Jalkasen kanssa yhdessä Sirkustaiteen peruskurssilla Haminassa vuonna 1976. Jussi lähetti säästämänsä Kymen Sanomien 25.7.1976 lehtileikkeen, jossa kerrotaan sen hetkisistä ajatuksia sirkuksen tulevaisuudesta Suomessa. Aika pitä juttu, mutta kannattaa lukea. Kannattaa myös muistaa, että Sirkus Finlandia oli jo liikkeellä ensimmäistä vuottaan.

"Hikeä ja työtä tarvitaan:
Sirkuksella edessään 10 vuoden etsikkoaika.

Ihomaalin, työn ja hien, parfyymin, sahanpurun ja elefantinkakan omalaatuinen hajusekoitus, siinä sirkuksen ilmapiiri, "atmosfääri". Yritystä, erehdystä ja opetusta. Siinä filosofian maisteri Epi Varpilan luonnehdinta sirkuksen maailmasta. Puhtaasti suomalaisin voimin rakennettua sirkusta aitoine ilmapiireineen saadaa kuitenkin odotella vielä kymmenen vuotta.

Noita sirkuslaisuudelta vaadittuja yrityksiä, erehdyksiä ja opetuksia kokivat sirkuslaisiksi aikovat tilliäiset Haminan Puistotalolla useamman kerran takalistoissaan pallon päältä pyllähtäessään luonnon tuosta kuitenkaan lannistumatta. Sirkustaiteen peruskurssilla erehdykset ja epäonnistumiset kuuluivat asiaan ja olivat siksi pelkkää lystiä kaikille muille.

FM Epi Varpila pörriäisten kimpussa Haminassa 1976.

Lauantaina annettiin oppitunteja akrobaateille, jonglööreille ja taikureille, juteltiin sirkuksen historiasta ja sen eri elementeistä, keskusteltiin sirkuksen tulevaisuudesta ja luotiin luottavaisia silmäyksiä valtiovallan suhtautumiseen aallonpohjansa ohittaneeseen sirkustaiteeseen.

Sirkuksella on aallonharjalle noustakseen vastassaan koko joukko hankaluuksia. Yksi niistä on huvivero, toinen eläinten maahantuontia ja esiintymistä rajoittavat määräykset, kolmas sirkukselle jatkuvasti hallaa tekevä tivoli.

Tivoli sijoitetaan varsin halukkaasti pelitelttoineen ja minisirkuksineen mahdollisimman hämäriin syrjäkolkkiin, jottei sen kaikenpäiväinen mölinä pääsisi ihmisiä häiritsemään. Niinpä myös tivolin yleisö mukautuu hämäräperäiseen maastoon.

Sirkus sen sijaan todellisuudessa vastaa lähinnä teatteriesitystä, näytös kestää parisen tuntia. Sitä olisi siis kohdeltava sen mukaisesti. 

Viljo Korpela ja Solmu Mäkelä jongleeraavat. Timo Korpela 

neuvoo rola-bola taiteilijanalkua Haminassa 1976.

Sirkuksen kuolemaa suomalaisittain ei ole syytä ihmetellä. Sirkuksen ylläpidon kustannusarvio lähentelee pienen kaupungin budjettia, esimerkiksi Haminan. Huomattavaa suomalaista sirkusta saadaan näin ollen odotella vielä pitkään, kymmenisen vuotta niin esiintyjien kuin pääomankin saamiseksi sirkukselta vaadittavaan uskoon.

Sirkus on fil.maist. Varpilan mukaan tavattoman kallis. Yksi esiintyminen maksaa n. 10 000 markkaa, ja sirkuksen on kyettävä järjestämään n. 15 esiintymistä viikossa.

Suomessa olisi tällä hetkellä sirkuslaisia yksi sirkuksellinen. Taso olisi sen mukainen. Aloitteleva, horjuva. Etsikkoaikaansa suomalainen sirkus saa elää vielä useita vuosia. "Me olemme vielä aivan alussa, lattianraossa", kuvaa taiteilija Viljo Korpela.

Sirkustaiteen peruskurssi päätetään tänään, sunnuntaina. Päivä on klownien. Tehdään klowninumero, puvut, maski ja harjoitellaan ohjelmaa. Sirkuksesta ja julkisesta sanasta kertoo viimeisenä kurssipäivänä toimittaja Osmo Jokinen."

Sirkus Finlandian Calle Jernström ja toimittaja Osmo Jokinen 

lähes kymmenen vuotta myöhemmin 1985.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••
Törkeä kuvaus tivoleista. En ymmärrä,miten joku on voinut mollata alaamme tällä tavalla.
Tapio Sariola 
••••••••••••••••••••••••••••••
Tämä kurssi järjestyi kolmivuotisen Haminan teinisirkuksen kupeeseen. Solmu, Henrico ja Nokipojat olivat käyneet meitä opettamassa jo muutaman vuoden. Uskon että kurssi järjestettiin heinäkuun loppuun, jotta Teinisirkus saisi viimeiset viilaukset ennen Haminan elomarkkinoita.
Itse en ollut kurssilla. ”Karkasin” Sirkus Finlandian mukaan heinäkuuksi. Ohessa oleva lehtiartikkeli tuli siskoltani Helsingistä huhtikuussa. Sen nähtyäni oli pakko päästä pyörille. Claes ja Rita eivät vastaan panneet, mutta eivät he kyllä ymmärtäneet mihin minut päästivät...Kesä joka avarsi käsitykseni ihmisestä!
Kettil Cedercreutz

••••••••••••••••••••••••••••••
Oma taikurinurani alkoi Suomen tivolin Sirkus Royalista jossa vuonna 1972 esiintyi taikuri Peter Daniels eli Pekka Pekkonen esityksen nähtyäni minä päätin että minusta tulee taikuri. Vuonna 2019 on esiintyjänurani taikurina jatkunut 44 vuotta.
Klabbis

••••••••••••••••••••••••••••••
Luin tämän postauksen vasta nyt vaalipäivänä. Onneksi maailma on muuttunut ja suhde niin tivoliin kuin sirkukseenkin on muuttunut. Ehdin tutustua Eppi Varpilaan, mutta nämä ajatukset tuntuvat kyllä vierailta. Minulla on vastaava kurssitodistus vuodelta 1977. Muistan hyvin sen, kun käynnistimme ensimmäisiä sirkusleirejä Orivedellä ja Lahdessa. Muuan varttunut taikuri kritisoi, että me tehdään häikäilemätöntä bisnestä lasten kustannuksella. Ammattilaisilta menevät ne harvatkin keikat. Kun meidän leirit sitten saivat julkisuutta ja leirillä kävi ministerivieraita niin kävikin päinvastoin. Leirillä oli oppilaina tulevia kuntapäättäjiä ja samainen kritiikkiä esittänyt taikuri halusi myöhemmin päästä opettajaksi kyseisille leireille. Kaikkea hyvää alkaneeseen sesonkiin itse kullekin!
Markku Aulanko
••••••••••••••••••••••••••••••

.

1976 Sirkuskurssi • Circus Course

Ensimmäiset sirkustaiteen peruskurssit järjestettiin Haminassa 23.–25.7.1976. Järjestäjänä oli Suomen ensimmäinen nuorisosirkus Haminan teinisirkus. Osanottajat saivat yllä näkyvän diplomin, jossa oli sirkusaiheinen piirros vuodelta 1848. Piirros on Solmu Mäkelän kokoelmista. Opettajina olivat Solmu lisäksi Viljo ja Timo Korpela, Epi Varpila, Jukka Santanen, Timo Kulmakko, Osmo Jokinen..... Sirkuksen arvostuksen pohjamudissa oli käyty ja suunta oli ylöspäin. Uskallettiin käyttää jopa sanaa "sirkustaide". Taikuri Jussi Jalkanenkin on edelleen yhtä innostunut sirkuksesta kuin silloin.

.

Viljo Korpela ja muita Nokipoikia

Viljo Korpela (8.1.1925–20.7.2005) oli sirkustaiteilija ja keksijä. Nuorukaisena hän oli aktiivinen urheilija, jolla oli innostusta akrobatiaan. Ensimmäiset esiintymiset olivat jo 1939. Minä tutustuin Villeen ja hänen Timo-poikaansa 70-luvun alussa heidän esiintyessään Särkänniemessä nimellä Nokipoika ja Poika. Nopea laskutoimitus kertoo, että Viljo Korpela viihdytti suomalaisia melkein 50 vuotta. Siinä samalla myös ranskalaisia Pariisin Moulin Rougessa 1955 Matti Kaksosen kanssa. Sama kaksikko esiintyi aikanaan lähes 30 eri maassa.

Yritin selvittää itselleni millaisissa kokoonpanoissa ja millä taiteilijanimillä Korpela esiintyi uransa aikana. Tällaisen listan sain aikaiseksi. Paljon siitä vielä puuttuu. Listaan oli pakko ottaa muitakin artisteja mukaan, sillä kokoonpanot elivät aika paljon. Samat artistit esiintyivät useissa eri ryhmissä. Vanhin löytämäni tieto oli vuodelta 1948 kun ruotsalainen Zoo Cirkus Trolle Rhodin vieraili jouluna Helsingin Hippodromissa. En kuitenkaan tiedä oliko Korpela jo tuossa 3 Powers Iloiset Nokipojat kokoonpanossa.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••
1) Powersissa oli jossain vaiheessa myös henkilö nimellä Eino Paju.
2) Korpelan kirjassa lukee: “Sotamies Kaksonen kannatteli jaloillaan kersantteja Hannula ja Malinen”. Joku Hannula on siis ollut mukana Karhumäen aikaan.
3) Wealdo kirjoitetaan tuplaveellä, eli ryhmän nimi on 2 Wealdo.
4) Vesa Salon kertoman mukaan vuonna 1949 oli Zoo-sirkuksessa Iloiset Nokipojat eli Kaksonen ja Korpela. Vesa ja Rake kävivät katsomassa mallia telineistä. Olikohan niin, että kun tekijöitä oli kaksi, niin käytettiin nimeä “Iloiset Nokipojat”, mutta jos ryhmässä oli kolmas, niin käytettiin nimeä Powers.
5) Ville Korpelan CiVa-lehteen kirjoittaman jutun perusteella he (siis Iloiset Nokipojat) olivat vuonna 1955 ensin Blackpoolissa Englannissa ja siirtyivät sieltä Pariisin Punaiseen Myllyyn.
6) Vesa Salo ja Alpo Malinen käyttivät viimeisellä kiertueellaan nimitystä Duo Wealdo ja lisämääreenä ‘Maailman taitavimmat nokipojat’.
 MA
••••••••••••••••••••••••••••
Edellisessä kommentissa Karhumäen Tivolin kohdalla mainittu kersantti Hannula oli nimeltään Taisto Hannula, synt. 12.5.1915.
MA
••••••••••••••••••••••••••••

Tom Hertell -kirjaa tehdessäni kertoi Timo Korpela, että Nokipojat-nimen keksi Tom Hertell. Matti Kaksonen ja kumppanit olivat aikaisemmin käyttäneet nimeä Amigos tai Powers. Nimissä oli heijastunut pyrkimys kansainvälisyyteen. Numerossaan miehet käyttävät tikkaita. 

Tom oli ehdottanut, että ottakaa suomalainen nimi, joka viittaa kiipeämiseen, esimerkiksi Nokipojat. Jotta katsojat sadaan hyvälle tuulelle, niin pistäkää nimeksi Iloiset Nokipojat. Björn Gammalsin arkistossa on kortti, missä akrobaatit ovat kattoympäristössä ja kortissa lukee 3 POWERS, ja sen alla The three Smiling Soot Boys. 

MA 

••••••••••••••••••••••••••••



.

Sammunut tähti

Minun artistiurani päättyi tähän yläkuvaan, jossa Tampereen Mini-Sirkuksen Heli toimi partnerinani. Taiteeni oli ehkä liikaa aikaansa edellä. Sanomani oli hyvin vakava ja kantaaottava, mutta kaikki vain nauroivat. Egoni ei kestänyt sitä. Siirryin katsomon puolelle ja olen siellä edelleen. Kukaan ei ole tullut tarjoamaan esiintymissopimusta.

Markku Aulangon (alakuvassa) sirkusura nousikin myöhemmin korkeammalle kuin minun ja tähti tuikkii edelleen. Markku on esiintynyt, opettanut, kirjoittanut ja kerännyt. Hän toimii nykyään kävelevänä sirkustietokirjana.

Tämä kaikki tapahtui kesällä 1977. Jyväskylän Kesässä järjestettiin Syrjälän koululla sirkustaiteen kurssi, joka oli tarkoitettu niin vasta-alkajille kuin oppia aikaisemminkin saaneille. Kurssin vetäjinä olivat mm. Viljo ja Timo Korpela sekä Solmu Mäkelä. Jyväskylän Yliopiston juhlasalissa vietettiin myös suurta Sirkusiltaa 1.7.1977. Alimmaisessa kuvassa osa kurssin opettajia ja oppilaita.

Kommentit:

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Älä nyt heitä vielä kirvestä kaivoon. Onhan Finlandiassa ollut vuosien varrella useita jo eläkkeelle jääneitä taiteilijoita esiintymässä.

Kalle

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kaiken lisäksi olen tällainen eloisa, latino-tyyppinen.

Kari

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Nokipojan poika

Kuva 1970-luvun lopulta. Timo Korpela opettaa Tampereen Mini-Sirkuksen nuorille yksipyöräisellä ajoa Sorin Nuorisotalossa Tampereella.

Timon isä Viljo Korpela (1925–2005) oli viihdetaiteilija, akrobaatti, järjestöaktiivi ja keksijä. Hän esiintyi ahkerasti jo 1939. Vuonna 1949 Viljo kiinnitettiin 3 Amigos -akrobaattiryhmään. Viisikymmenluvulla hän kuului Iloiset Nokipojat ja Nokipojat -akrobaattiryhmiin. Edellisessä kavereina olivat Matti Kaksonen ja Allan Rask, jälkimmäisessä Matti Kaksonen. Vuosina 1957–88 hän esiintyi poikansa Timon kanssa nimellä Nokipoika ja Poika. Aina Tampereella poiketessaan he kävivät tervehtimässä myös Tampereen Mini-Sirkusta.