1984–2002 • CiVa-Uutiset • CiVa-News

Kansikuvassa Matti Kaksonen ja Viljo Korpela eli Iloiset Nokipojat.

Huhtikuussa 1983 perustettiin Helsingin kulttuuriasiankeskuksen auditoriossa Sirkus- ja Varieteetaiteen Ystävät ry CiVa. Kokouksessa olivat paikalla edustajat kaikista silloin toimineista sirkuksista, huvipuistoista ja tivoleista. Mukana olivat edustettuna myös alan taiteilijayhdistykset ja tutkijat ja alasta kiinnostuneet toimittajat. Perusidea oli Helsingin Sanomain toimittajan Osmo Jokisen. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin television Sirkus Papukaija -ohjelmasta tuttu Onni-Klovni ei Onni Gideon Tervonen ja varapuheenjohtajaksi fil.tri Sven Hirn. Käytännön asioita pyörittävän hallituksen lisäksi yhdistyksellä oli arvovaltainen Sirkusneuvosto. Sen ensimmäinen puheenjohtaja oli professori Erkki Salonen.

Yhdistyksen tarkoitukseksi määriteltiin sääntöjen pykälässä 2:
• koota ja levittää tietoa sirkus- ja varieteetaiteen eri muodoista
• kehittää ja syventää kriittistä tuntemusta sirkustaiteen ja siihen liittyvien ilmiöiden synnystä, leviämisestä ja vastaanottamisesta
• tukea erityisesti kotimaisen sirkus- ja varieteetaiteen laadullista kehittämistä sekä edistää näiden kulttuurialojen piiriin kuuluvien luovien ja esittävien henkilöiden ammatillista taitoa ja parantaa heidän arvostustaan
Yhdistys oli siis aatteellinen, ei ammatillinen. Sen tarkoitus ei ollut tuottaa voittoa. Yhdistys ei saanut missään vaiheessa säännöllistä taloudellista tukea vaan se toimi pelkästään jäsenmaksujen varassa.

Alusta lähtien päätettiin julkaista omaa A4-kokoista lehteä. CiVan logon ja lehden kannen suunnitteli taiteilija Nipa Niemi. Nipa kokeili eri vaihtoehtoja. Logo muistutti sirkustelttaa. Ensimmäinen kansivaihtoehto kuvasi Suomen kansallisklovnia eli Pelle Jalia. Sitten Nipa otti malliksi tinaisen sirkusklovnipatsaan ja niin syntyi lopullinen malli viulua soittavasta klovnista ja sen edessä pallon päällä taiteilevasta koirasta. Kannet painettiin sellaiseksi, että niihin stanssattiin reikä. Näin voitiin samaa kantta käyttää useammassa numerossa. Sisus tehtiin monistuskoneella ja lehti koottiin käsin toimittajan olohuoneen lattialla. Näin toimittiin parin vuoden ajan. Mallia lehden tekemiseen haettiin muiden maiden vastaavista yhdistyksistä. Erityisenä esimerkkinä oli Ruotsissa ilmestynyt julkaisu Cirkulära Notiser.

Vuodesta 1986 lähtien lehden asemointi, painaminen ja nitominen tuli karjapainon tehtäväksi, joten he painoivat myös kannen. Samaa klovnikuvaa käytettiin vuoden 1990 lopulle saakka. Numerosta 5/1990 alkaen kansi tehtiin numerokohtaisesti. Vuosittain ilmestyvien numeroiden määrä vaihteli sen mukaan, miten saatiin juttuja. Kirjapaino suunnitteli taiton ja joskus tuli kirjapainosta soitto pari päivää ennen painamista, että sisällöstä puuttuu materiaalia parin sivun verran. Silloin toimittaja meni oman kirjahyllynsä viereen ja kehitteli sieltä lisää tekstiä. Alussa juttujen saanti oli suhteellisen helppoa, mutta ajan myötä tilanne vaikeni. Kaikkihan tekivät CiVa-lehteä oman päivätyönsä ohella.

Lehti ilmestyi suhteellisen säännöllisesti numeroon 2/1996 saakka. Se numero oli bibliografia Suomessa ilmestyneestä sirkus-, tivoli- ja taikatemppukirjallisuudesta vuosilta 1945-1994. Materiaalin kokosivat informaatikot Eeva-Liisa Lehtonen ja Erkki Vaisto Helsingin Yliopiston kirjaston kokoelmista. Apua antoivat Markku Aulanko, Kari Siiki ja Solmu Mäkelä omista kokoelmistaan. Johdantotekstin kirjoitti prof. Sven Hirn.

Vuonna 2002 vietettiin Suomessa sirkustaiteen Suomeen rantautumisen 200-vuotisjuhlia. Suomessa oli monia aiheeseen liittyviä tapahtumia. Päätapahtumana voitaneen pitää Turun Linnan sirkusaiheista näyttelyä ajalla 26.4.02–31.1.2003.  Sen nimenä oli Yhtä Sirkusta! – Muistoja sirkuksesta. Se tehtiin yhteistyössä Ruotsin sirkusakatemian ja Pietarin Sirkusmuseon kanssa. Näyttelystä tehtiin saman niminen julkaisu, jonka teksti painettiin kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi. Julkaisun alussa oli Tasavallan Presidentti Tarja Halosen tervehdys. CiVa-lehdestä tehtiin kaksi erikoisnumeroa, joista toinen oli samalla Björn Gammalsin vanhoista postikorteista Turun Taideakatemian Köysiratagalleriaan kokoaman näyttelyn luettelo ja toinen yhteenveto juhlavuoden tapahtumista! Yhteenveto Civa-lehdessä olleista artikkeleista on tehty excel-taulukon muotoon.


.

1976 • Sirkuksen tulevaisuus • The future of the circus

Olimme taikuri Jussi Jalkasen kanssa yhdessä Sirkustaiteen peruskurssilla Haminassa vuonna 1976. Jussi lähetti säästämänsä Kymen Sanomien 25.7.1976 lehtileikkeen, jossa kerrotaan sen hetkisistä ajatuksia sirkuksen tulevaisuudesta Suomessa. Aika pitä juttu, mutta kannattaa lukea. Kannattaa myös muistaa, että Sirkus Finlandia oli jo liikkeellä ensimmäistä vuottaan.

"Hikeä ja työtä tarvitaan:
Sirkuksella edessään 10 vuoden etsikkoaika.

Ihomaalin, työn ja hien, parfyymin, sahanpurun ja elefantinkakan omalaatuinen hajusekoitus, siinä sirkuksen ilmapiiri, "atmosfääri". Yritystä, erehdystä ja opetusta. Siinä filosofian maisteri Epi Varpilan luonnehdinta sirkuksen maailmasta. Puhtaasti suomalaisin voimin rakennettua sirkusta aitoine ilmapiireineen saadaa kuitenkin odotella vielä kymmenen vuotta.

Noita sirkuslaisuudelta vaadittuja yrityksiä, erehdyksiä ja opetuksia kokivat sirkuslaisiksi aikovat tilliäiset Haminan Puistotalolla useamman kerran takalistoissaan pallon päältä pyllähtäessään luonnon tuosta kuitenkaan lannistumatta. Sirkustaiteen peruskurssilla erehdykset ja epäonnistumiset kuuluivat asiaan ja olivat siksi pelkkää lystiä kaikille muille.

FM Epi Varpila pörriäisten kimpussa Haminassa 1976.

Lauantaina annettiin oppitunteja akrobaateille, jonglööreille ja taikureille, juteltiin sirkuksen historiasta ja sen eri elementeistä, keskusteltiin sirkuksen tulevaisuudesta ja luotiin luottavaisia silmäyksiä valtiovallan suhtautumiseen aallonpohjansa ohittaneeseen sirkustaiteeseen.

Sirkuksella on aallonharjalle noustakseen vastassaan koko joukko hankaluuksia. Yksi niistä on huvivero, toinen eläinten maahantuontia ja esiintymistä rajoittavat määräykset, kolmas sirkukselle jatkuvasti hallaa tekevä tivoli.

Tivoli sijoitetaan varsin halukkaasti pelitelttoineen ja minisirkuksineen mahdollisimman hämäriin syrjäkolkkiin, jottei sen kaikenpäiväinen mölinä pääsisi ihmisiä häiritsemään. Niinpä myös tivolin yleisö mukautuu hämäräperäiseen maastoon.

Sirkus sen sijaan todellisuudessa vastaa lähinnä teatteriesitystä, näytös kestää parisen tuntia. Sitä olisi siis kohdeltava sen mukaisesti. 

Viljo Korpela ja Solmu Mäkelä jongleeraavat. Timo Korpela 

neuvoo rola-bola taiteilijanalkua Haminassa 1976.

Sirkuksen kuolemaa suomalaisittain ei ole syytä ihmetellä. Sirkuksen ylläpidon kustannusarvio lähentelee pienen kaupungin budjettia, esimerkiksi Haminan. Huomattavaa suomalaista sirkusta saadaan näin ollen odotella vielä pitkään, kymmenisen vuotta niin esiintyjien kuin pääomankin saamiseksi sirkukselta vaadittavaan uskoon.

Sirkus on fil.maist. Varpilan mukaan tavattoman kallis. Yksi esiintyminen maksaa n. 10 000 markkaa, ja sirkuksen on kyettävä järjestämään n. 15 esiintymistä viikossa.

Suomessa olisi tällä hetkellä sirkuslaisia yksi sirkuksellinen. Taso olisi sen mukainen. Aloitteleva, horjuva. Etsikkoaikaansa suomalainen sirkus saa elää vielä useita vuosia. "Me olemme vielä aivan alussa, lattianraossa", kuvaa taiteilija Viljo Korpela.

Sirkustaiteen peruskurssi päätetään tänään, sunnuntaina. Päivä on klownien. Tehdään klowninumero, puvut, maski ja harjoitellaan ohjelmaa. Sirkuksesta ja julkisesta sanasta kertoo viimeisenä kurssipäivänä toimittaja Osmo Jokinen."

Sirkus Finlandian Calle Jernström ja toimittaja Osmo Jokinen 

lähes kymmenen vuotta myöhemmin 1985.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••
Törkeä kuvaus tivoleista. En ymmärrä,miten joku on voinut mollata alaamme tällä tavalla.
Tapio Sariola 
••••••••••••••••••••••••••••••
Tämä kurssi järjestyi kolmivuotisen Haminan teinisirkuksen kupeeseen. Solmu, Henrico ja Nokipojat olivat käyneet meitä opettamassa jo muutaman vuoden. Uskon että kurssi järjestettiin heinäkuun loppuun, jotta Teinisirkus saisi viimeiset viilaukset ennen Haminan elomarkkinoita.
Itse en ollut kurssilla. ”Karkasin” Sirkus Finlandian mukaan heinäkuuksi. Ohessa oleva lehtiartikkeli tuli siskoltani Helsingistä huhtikuussa. Sen nähtyäni oli pakko päästä pyörille. Claes ja Rita eivät vastaan panneet, mutta eivät he kyllä ymmärtäneet mihin minut päästivät...Kesä joka avarsi käsitykseni ihmisestä!
Kettil Cedercreutz

••••••••••••••••••••••••••••••
Oma taikurinurani alkoi Suomen tivolin Sirkus Royalista jossa vuonna 1972 esiintyi taikuri Peter Daniels eli Pekka Pekkonen esityksen nähtyäni minä päätin että minusta tulee taikuri. Vuonna 2019 on esiintyjänurani taikurina jatkunut 44 vuotta.
Klabbis

••••••••••••••••••••••••••••••
Luin tämän postauksen vasta nyt vaalipäivänä. Onneksi maailma on muuttunut ja suhde niin tivoliin kuin sirkukseenkin on muuttunut. Ehdin tutustua Eppi Varpilaan, mutta nämä ajatukset tuntuvat kyllä vierailta. Minulla on vastaava kurssitodistus vuodelta 1977. Muistan hyvin sen, kun käynnistimme ensimmäisiä sirkusleirejä Orivedellä ja Lahdessa. Muuan varttunut taikuri kritisoi, että me tehdään häikäilemätöntä bisnestä lasten kustannuksella. Ammattilaisilta menevät ne harvatkin keikat. Kun meidän leirit sitten saivat julkisuutta ja leirillä kävi ministerivieraita niin kävikin päinvastoin. Leirillä oli oppilaina tulevia kuntapäättäjiä ja samainen kritiikkiä esittänyt taikuri halusi myöhemmin päästä opettajaksi kyseisille leireille. Kaikkea hyvää alkaneeseen sesonkiin itse kullekin!
Markku Aulanko
••••••••••••••••••••••••••••••

.

Sirkus-Exlibris • Circus Bookplates

Exlibris on kirjan ensiölehdelle liimattava kirjanomistajamerkki. Merkin oikeaoppinen paikka on kirjan etusisäkannessa, sen vasemmassa yläkulmassa, mutta sääntö ei ole enää tiukka.

Exlibrikset ovat parhaimmillaan pienoistaidetta, joita aikaisemmin saivat suunnitella vain tietyt taiteilijat. Siinä yhdistyvät kaksi taidelajia, kuvataide ja kirjallisuus. Vammalan Vanhan kirjan päivillä on aina ollut oma osastonsa kirjanomistajamerkeille. Aihe merkkiin tulee aina kirjan haltijan mukaan eli se yleensä symboloi asioita, jotka ovat merkin omistajan elämässä tärkeitä, kuten ammattia, harrastuksia, kotiseutua, sukua, arvoja tai muita merkin omistajaan liittyviä asioita.

Norjalainen Borge Nees julkaisi vuonna 1981 niteen, mihin oli koottu sirkusaiheisia ex libriksiä. Se oli ensimmäinen Borge Neesin neljästä sirkusaiheisesta julkaisusta. Muut olivat norjan kieliset sirkusaiheiset runot Cirkus Digte (1982), norjankielinen sirkusalan tietosanakirja Cirkus Leksikon (1983) ja sirkusaiheiset puupiirrokset Cirkus Traesnit (1983).  Ohessa muutama näyte kyseisestä ex-libris -kirjasta sekä pari kotimaista aiheeseen liittyvää kirjanomistajamerkkiä.

Osmo Jokinen oli lehti- ja radiotoimittaja ja kirjailija. Hän saattoi samana päivänä raportoida Kirkolliskokouksesta tai Kouvolan Taikapäivistä ja molemmista yhtä suurella asiantuntemuksella. Osmo oli aikanaan ideoimassa Sirkus- ja Varieteetaiteen Ystävät ry:tä eli CiVa. Ne, jotka Osmon tunsivat, muistavat hänen silmälasinsa. Merkin tekijä ei ole tiedossa.

Kaarlo Kortelaisen piirtämä Markku Aulangon ex libris on monitasoinen. Siihen on mahdutettu koko elämäntarina.

Lähde: Wikipedia ja MA
Kuvat: Markku Aulangon arkisto


.

Naurettavan hauska El Seppo • Laughable funny El Seppo

El Sepon privaattishow Sirkus Finlandiassa 20.9.2014.

Taikuri El Sepon esiintymisessä on villiä menoa ja vaarallisia tilanteita. Osa tempuista menee aina pieleen niin tyylikkäästi, että on pakko nauraa. Mutta kyllä hän hallitsee hommat totisenakin. Ja onhan Seppo esiintynyt juontajanakin paljon, esimerkiksi Sirkus Finlandiassa juontajana ja taikurina 1983–1986. Ainakin vuodenvaihteen 86–87 hän taikoi vielä Finlandian Joulusirkuksessa Sally Albatross -laivalla.  Televisioesiintymisiäkin oli aikoinaan paljon. El Seppo eli Seppo Puolakka on syntynyt 1941, mutta ikä ei haittaa esiintymisvauhtia. Alla pari kuvaa, jotka Seppo lähetti nykyhahmoistaan.

Tässä alla vielä mielenkiintoinen kuva suomalaiseen sirkushistoriaan vahvasti vaikuttaneista henkilöistä. Kuva on otettu Kouvolan Taikapäivillä 1985. Vasemmalta Jukka Santanen, Solmu Mäkelä, Leksa Knuutinen, Seppo Puolakka, Carl-Gustaf Jernström ja Osmo Jokinen.

Kommentit:

Seppo on sellainen kaima, jonka energiaa, menoa ja verbaalista komediaa on aina saanut ihailla!
Klovni Sebastian

.

1976 Sirkuskurssi • Circus Course

Ensimmäiset sirkustaiteen peruskurssit järjestettiin Haminassa 23.–25.7.1976. Järjestäjänä oli Suomen ensimmäinen nuorisosirkus Haminan teinisirkus. Osanottajat saivat yllä näkyvän diplomin, jossa oli sirkusaiheinen piirros vuodelta 1848. Piirros on Solmu Mäkelän kokoelmista. Opettajina olivat Solmu lisäksi Viljo ja Timo Korpela, Epi Varpila, Jukka Santanen, Timo Kulmakko, Osmo Jokinen..... Sirkuksen arvostuksen pohjamudissa oli käyty ja suunta oli ylöspäin. Uskallettiin käyttää jopa sanaa "sirkustaide". Taikuri Jussi Jalkanenkin on edelleen yhtä innostunut sirkuksesta kuin silloin.

.

Sirkus- ja Varieteetaiteen ystävät ry CiVa

CiVa oli mukana järjestämässä Helsingissä Sirkuspäivää. Siihen kuului myös sirkusparaati. Paraatia veti CiVan puheenjohtaja Onni Gideon Tervonen vierellään myöhemmin puheenjohtajana toiminut Kari Siiki.  

Vuonna 1983 perustettiin Helsingin Kulttuurikeskuksessa Sirkus- ja Varieteetaiteen ystävät ry. Yhdistys otti myöhemmin käyttöön lyhenteen CiVa. Yksi idean isistä oli Helsingin Sanomien toimittaja Osmo Jokinen. Hänellä oli ajatus, että kevyen viihteen edustajat voisivat järjestäytyä kukin tykönään, sen jälkeen liittoutua yhteen ja ajaa yhdessä omia etujaan suhteessa valtiovaltaan, ym.  Osmo Jokinen olikin perustamassa Suomen Dekkariseuraa, Suomen Sarjakuvaseuraa ja Sirkus- ja Varieteetaiteen Ystävät ry:tä.

CiVan perustavassa kokouksessa olivat läsnä niin sirkusalan tekijät kuin kokijat. Tarkoituksena oli luoda foorumi, missä erilaiset sirkusalasta kiinnostuneet ryhmät voisivat tehdä yhteistyötä. Edustettuina olivat sirkukset (Sirkus Finlandia ja Kansallissirkus), huvipuistot (Linnanmäki ja Särkänniemi), nuorisosirkukset (Nuokun Sirkus, Linnanmäen sirkuskoulu  ja Hesan Minicirkus) alan tutkijat, esiintyvät taiteilijat kuten taikurit, jonglöörit, huuliharpun soittajat sekä joukko muita alan ystäviä. Yhdistyksen perustavaa kokousta johti Heikki Jokinen ja sihteerinä toimi Markku Aulanko.

Yksi Civan suuria projekteja on ollut pysyvän sirkusarkiston saanti Suomeen. Yksi etappi oli sirkusnäyttelyn rakentaminen Keravan Klondyke-talon yhteyteen. Näyttely vihittiin 19.3.1994. Kuvassa näyttelyn avaaja opetusministeriön kansliapäällikkö Jaakko Numminen vierellään CiVan silloinen puheenjohtaja taiteilija Ransu Alhoniemi (vas.) ja toiminnanjohtaja Markku Aulanko. Jaakko Numminen totesi vihkimispuheessa, että ”Harvoin saa olla vihkimässä unelmaa”. 

Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Onni Gideon Tervonen eli kaikkien tuntema Onni-Klovni.  Ensimmäisessä hallituksessa olivat mukana ohjelmapäällikkö Anita Ahtiainen Linnanmäeltä, osastopäällikkö Kari Nieminen Särkänniemestä, taikuri Jouko Alho Nuokun Sirkuksesta, rouva Disa Bergman Hesan Minicirkuksesta, professori Sven Hirn Helsingin kaupunginkirjastosta, taiteilija Björn Gammals Sirkus Finlandiasta, johtaja Raimo Tamminen Kansallissirkuksesta ja näyttelijä Jyrki Nousiainen Helsingin Kaupunginteatterista.

Hallituksen tukena oli 12 hengen Sirkus- ja Varieteeneuvosto. Siihen kuuluivat tri Claes Cedercreutz Haminan Teinisirkuksesta, toimitusjohtaja Bo Ekelund Linnanmäeltä, ohjelmapäällikkö Sara Ekelund Linnanmäeltä, johtaja Carl-Gustaf Jernström Sirkus Finlandiasta, taiteilijat Viljo Korpela, Solmu Mäkelä ja Jukka Santanen Esiintyvät Taiteilijat ry:stä,  johtaja Ailakki Sariola Suomen Tivolista, johtaja Matti Sariola Tivoli Matti Sariolasta ja johtaja Lauri Seiterä Huvipuisto Seiterästä  sekä akateemisen maailman edustajina professorit Erkki Salonen ja Matti Kuusi.

CiVa julkaisi omaa lehteä CiVa-uutiset  vuosina 1984–1996.

Sirkuskabinetin  avajaisissa poseeraavat Onni-Klovnin kuvan edessä professori Sven Hirn (vas.), toiminnanjohtaja Markku Aulanko, silloinen puheenjohtaja Ransu Alhoniemi ja edellinen puheenjohtaja Markus Packalén.

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••••••

Onko kyseinen järjestö vielä olemassa nettisivuineen? Olen ollut kyseisen ry:n jäsen vuosikymmeniä sitten. Pitäisikö järjestö herättää henkiin uusilla jäsenillä?

Jari Kärkkäinen

•••••••••••••••••••••••••••

Sirkus- ja Varieteetaiteen ystävät ry on vielä hengissä, jos olen oikein asiat ymmärtänyt. Otapa suora yhteys Markku Aulankoon markku.aulanko@kolumbus.fi 

Kari

•••••••••••••••••••••••••••

.

Simsalabim-lehti

Simsalabim on Suomen Taikapiiri ry:n äänenkannattaja, joka ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa. Niin kauan kuin minä muistan, lehti on ollut A5-kokoinen. Viimeisin lehti oli  järjestyksessä nro 209, kauttaaltaan värillinen ja 36-sivuinen. Harmi, että sitä ei yhdistyksen ulkopuoliset voi tilata.

Suomen Taikapiiri perustettiin 16.1.1945 yhdistämään suomalaisia taikureita. Ensimmäinen Simsalabim-lehti ilmestyi heti samana vuonna elokuun ensimmäisenä päivänä. Päätoimittajana 1945–1959 toimi Börje Stenman. Esikuvina Stenman piti norjalaista Magikern- sekä tanskalaista Magi-lehteä.  Stenman toimi pitkään radiotoimittajana Yleisradiossa. Ruotsinkielisellä puolella hän tuli tunnetuksi tietokilpailujen pitäjänä. Hänen harrastuksensa oli myös sanaristikoiden laatiminen. Niitä julkaistiin vuosien varrella useissa lehdissä. Myöhemmin Stenman toimi Valtiokonttorin toimistopäällikkönä. Stenman toimitti ruotsinkielisen Litet Trollerilexicon`in 1953. Se herätti heti ilmestyttyään laajaa kansainvälistä huomiota taikurien parissa. Omakustanne myytiin hetkessä loppuun.

Stenmanin jälkeen lehti vietti muutaman vuoden hiljaiseloa ja se alkoi ilmestyä uudestaan vuonna 1963 Solmu Mäkelän toimittamana. Solmu Mäkelän päätoimittajakausi oli 1963–1997. Neljä lehteä tuona ajanjaksona teetettiin myös Osmo Jokisella, Arvi Rädyllä ja Timo Kulmakolla. Vuosina 1998–2004 päätoimittajana oli Kimmo Viskari. Päätoimittajina sittemmin olivat Heikki Nevala (2008–2011) ja Timo Kulmakko (2005–2007 ja 2012).