Raimo Sirkiä 1931–2018

Huuliharpputaiteilija Raimo Sirkiä.

Muusikko ja viihdetaiteilija Raimo Armas Sirkiä kuoli 31.3.2018 Helsingissä. Raimo syntyi Mikkelissä 28.3.1931. Raimo Sirkiän soitin oli huuliharppu. Hän voitti huuliharpun soiton Suomen mestaruuden vuosina 1953 ja 1954. Euroopan mestaruuden hän voitti Saksassa pidetyissä kilpailuissa vuonna 1956. Kaikki huuliharppusarjan kilpailijat olivat Sirkiän ohjaamia ja innoittamia. Sirkiä soitti huuliharpulla myös elokuvamusiikkia.  Hänen munnarinsa soi mm. elokuvissa Se alkoi sateessa, Muuan sulhasmies ja Rintamapiirtäjä.  Raimo Sirkiä esiintyi usein Harry Bergströmin, George de Godzinskyn, Niilo Tarvajärven ja Georg Malmstenin radio- ja televisio-ohjelmissa.

Helsingissä kokoontui 1970-luvulla jonglöörikerho. Kuvassa vasemmalta munnarimies 

Raimo Sirkiä, sitten jonglööri Henrico, taikuri Rami Raita, näyttelijä Jyrki Nousiainen 

ja hänen takanaan Kari Virtanen ja oikealla Jaakko Saariluoma. Kuva Markku Aulanko.

Sirkiä perusti Suomen ensimmäisen huuliharppuyhtyeen vuonna 1954. Vuonna 1990 yhtye konsertoi Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla.  Myös Linnanmäen huvipuiston eri estradit tulivat Raimo Sirkiän yhtyeelle tutuiksi. Hän esiintyi kahdeksana vuonna ulkoilmanäyttämöllä ensin huuliharppuduona ja myöhemmin huuliharppuyhtyeensä kanssa.  Raimo esiintyi myös Peacock-teatterin Vihreällä Oksalla.

Kun valmiita välineitä ei ollut saatavissa, niin ne piti tehdä itse. Heittokeilat tehtiin 

alussa muovipulloista pistämällä niihin puuvarret. Heittopussit tehtiin myös itse 

kankaasta ompelemalla. Henrico näyttää keskellä mallia renkailla. Keiloja kokeilee 

vasemmalla tasapainoilija Teuvo Juuti, heittopusseilla harjoittelevat huuliharppumies  

Raimo Sirkiä, näyttelijä Jyrki Nousiainen ja atk-mies Markku Aulanko. 

Kun huuliharppuvirtuoosi Raimo Sirkiä kohtasi steppitaituri Lidia Korpisalon, niin se oli menoa. He menivät naimisiin vuonna 1950, poika Raimo syntyi vuonna 1951 ja tytär Paula 1954. Molemmat ovat levyttäneitä taiteilijoita. Raimo Sirkiä oli monialainen taiteilija. Hän esiintyi 1950-luvun puolivälissä myös taikurina. Hän oli Suomen Taikapiiri ry:n jäsen ja osallistui moniin taikurikongresseihin sekä Suomessa että ulkomailla.  Raimo opetteli myös uusia taitoja. Kun Helsingin Pasilassa alkoi kokoontua jonglöörikerho, niin Raimo oli mukana. Raimo Sirkiä toimi aktiivisesti myös Esiintyvät Taiteilijat  ry:ssä ollen  useana vuonna sen hallituksessa ja työvaliokunnan vetäjänä. Siviilityönsä hän teki Postin palveluksessa toimien Helsingissä arkistonhoitajana.

Raimo Sirkiän talteenottamana on säilynyt myös 

Veikko Hurstin tekemä Cirkus 4000-juliste.

Raimo Sirkiä on tehnyt kulttuurihistoriallisesti arvokkaan työn säilyttämällä vanhoja  iltamajulisteita. Hänen kokoamansa ja kehystämänsä julisteet ovat tätä kirjoitettaessa Markku Aulangon arkistossa Tampereella. Raimo Sirkiä on saanut Valkoisen ruusun ritarikunnan 1. luokan mitalin vuonna 1984 ja valtion virka-ansiomerkin 30 vuoden palvelusta vuonna 1979.


.

Veli Giovanni

Taikatemppujen lumoissa vasemmalta laivanvarustaja 

Matti Nurminen, Veli Giovanni ja Georg de Godzinsky.

Hillari Johannes Viherjuuri (19.2.1889–22.9.1949) tunnettiin paremmin nimellä Veli Giovanni. Vuoteen 1906 asti hänen sukunimensä oli ollut Grönroth. Viherjuuren veli oli Suomen Kuvalehden päätoimittaja. Siitä johdettiin nimi Veli Giovanni eli Veli Johannes. Hän oli Suomen Taikapiirin perustajajäsen. Giovanni toi Suomeen ns. biljardipallotempun ja myi niitä. Giovannin taikatemput ovat Leikkikalumuseossa ja muu jäämistö Design-museossa.

Veli Giovanni piti Suomen Kuvalehdessä Ajanvietesivuja, joissa oli taikatemppuja, pulmia ja pähkinöitä. Hän julkaisi lapsille Suomen itsenäistyessä kirjoja suomeksi. Työskennellessään Otavan mainosjohtajana 1918–1936 hänen julkaisujensa määrä kasvoi mittavaksi: lukuisia kuvakirjoja, askartelukirjoja ja vitsikokoelmia, sarjakuvia jne. Ne ilmestyivät yleensä nimimerkillä Veli Giovanni. Hän julkaisi Lasten oma kirja ja Poikien oma kirja -sarjoja. Kirjat olivat niin suosittuja, että nuoret oppivat temppunsa ja leikkinsä juuri näistä kirjoista. Hänen tyttärensä Irmeli jatkoi Poikien oman kirjan julkaisemista Giovanni kuoltua nimellä Giovanna.

Muuten – 1920 ja -30 -luvuilla maailman sirkuksia ja varietee-teattereita valloitti myös Dr. Giovanni. Hän oli unkarilaissyntyinen taskuvaras. Oikeata nimeään en löytänyt mistään.

Kommentit:

Vaikuttaa, että kyseessä on Taikariiri ry.n kokous 70 vuotta sitten. Taikapiirin marssin säveltäjä oikealla.
Jorma Airaksinen


.

Claës Cedercreutz

Haminan Teinisirkuksen Juhlanäytös perustajansa Claës Cedercreutzin kunniaksi 1.4.2017 Haminan Liikuntahallissa klo 13 ja 16.

Claës Cedercreutz (1917–1991) syntyi aprillipäivänä 100 vuotta sitten. Sitä kannattaa siis juhlia. Tohtori Claës Cedercreutz on suomalaisten nuorisosirkusten isähahmo. Hän perusti Haminan Teinisirkuksen 1973. Se oli Suomen ensimmäinen laatuaan. Sen jälkeen niitä syntyi kuin sieniä sateella. Tällä hetkellä Suomen Nuorisosirkusliitossa on 45 vähän virallisempaa jäsenyhteisöä. Tämä paljolti "Reutsin" ansiosta. Sitä kannattaisi jo liputtaa. Liputetaan samalla Aprillipäivää vaikka Suomessa sitä ei ole merkitty edes kalenteriin.

Ylilääkäri Claës Cedercreutz oli eräs Suomen tunnetuimmista hypnoosin asiantuntijoista ja Haminan kaupunginsairaalan pitkäaikainen ylilääkäri. Claës Cedercreutz oli kiinnostunut sirkustaiteista pienestä pitäen. Hän osasi jo nuorena useita sirkuslaisten temppuja. Mielenkiintoisimmaksi vuosien varrella kehittyi taikatemput. Jatkosodan aikana nuori lääkintäluutnantti Cedercreutz pyrki viihdyttämään JR4:n sotilaita Karhumäessä ja Syvärillä. Sielut tarvitsivat huoltoa, joten nuoruudessa opituille taikatempuille oli sosiaalinen tilaus. Suomen Taikapiiriin hän liittyi 1945. Nostan hattua miehelle, joka pystyi luomaan loistavan uran lääketieteessä, jaksoi innostaa nuoria hyviin harrasteisiin vapaa-aikoinaan ja ehti hoitaa vielä kotinsa ja perheensä vaatimat tehtävät.

Sirkustirehtööri Katriina Kilpi ja Claës Cedercreutz seuraavat Haminan Nuorisosirkuksen harjoittelua.

.

Finn Aspen

Kansainvälisesti tunnettu suomalainen taikuripari Jorma ja Aino Airaksinen aka Finn Aspen jatkaa edelleen uraansa esiintymällä omassa Illuusioteatteri Taikavuoressa Nilsiässä. Tilauksesta he esiintyvät toki muuallakin. Taikuripari on työskennellyt  lähes 50 vuotta  yhteisessä ammatissaan. He ovat voittaneet neljä kertaa taikurien Pohjoismaiden mestaruuden vuosina 1974, 1975, 1976 ja 1986 sekä FISM:n maailmanmestaruuskilpailujen kolmas palkinto yleisessä näyttämösarjassa 1976. He esiintyivät neljä vuotta yhtäjaksoisesti Euroopan parhaissa ja tavotelluimmissa esiintymispaikoissa 1979–1983 mm. Hampurin Hansa-teatterissa, Madridin Florida Parkissa ja Budabestin Maxim Varieteessa.  Televisioesiintymisiä heillä oli mm. Pohjois-Koreassa, Unkarissa, Espanjassa, Turkissa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa.

Kim Il Sungin oikealla puolella Jorma Airaksinen. Vaino Aino

ylärivissä kolmas vasemmalta.

Esiinnyttyään Pohjois-Koreassa 1987  Kim Il Sungin 75-vuotispäivillä,  presidentti kätteli Jorman ja  pyysi viereensä kunniapaikalle sirkustaiteilijoiden yhteiseen kuvaan. Esiintyessään kaksi kuukautta Maxim Varieteessa Budabestissa mm. Itä-Euroopan pääministereille, yleisössä oli paljon tunnettuja valtiomiehiä. Unkarin televisio tuli paikalle ja nauhoitti koko varieteesta vain Finn Aspen näytöksen.  Jormaan teki tässä varieteessa kuitenkin suurimman vaikutuksen kun tunnettu saksalaissyntyinen näyttelijä Gurd Jurgens nousi heidän näytöksensä lopussa seisomaan antaen äänekkäät suosionosoitukset. Kansainvälinen ura päättyi Jormalle tehtyyn sydänsiirtoon 1993. Suomessa ura on jatkunut katkotta sen jälkeen.

Sirkus Finlandiassa 1996.

Taikuripari järjesti taikuriopetusta nuorille Opetusministeriön apurahan innoittamana parisenkymmentä vuotta eri paikkakunnilla. He järjestivät Nilsiän kaupungin kanssa valtakunnallista sirkusleiriä yli kymmenen sirkusalan opettajan voimin 12 kesänä 1988–1999.  Oppilaina oli nykyisin tunnettuja sirkustaiteilijoita esim. Iiro Seppänen, Kalle Nio Hakkarainen, Joni Pakanen, Janne Raudaskoski. Jani Suihkonen, Tatu Tyni, Timo Tiikkainen, Jyrki Jay Niemi ja Markku Marko Karvo.

Vuonna 2005 Jorma ja Aino  perustivat Nilsiään Suomen ja Pohjoismaiden ainoan jatkuvasti toimivan Illuusioteatteri Taikavuoren. Heillä on ollut siellä 12 vuoden aikana  yli 550 näytöstä. Lisäksi he vierailevat edelleen näytöksineen eri paikkakunnilla.  Jorma Airaksinen on tehnyt myös merkittänän uran Suomen eri teattereissa suunnittelemalla ja ohjaamalla taikatemppuihin perustuvia erikoistehosteita ja näytöksiä. Suomen vanhin taikuriyhdistys, 1945 perustettu Suomen Taikapiiri valitsi Jorma Airaksisen Vuoden Taikuriksi vuonna 2001 sekä Suomen Taikapiirin kunniajäseneksi vuonna 2006.  Esiintyvät taiteilijat ry myönsi  2008 Jorma ja Aino Airaksiselle arvonimen Viihdetaiteen mestari. Jorma ja Aino Airaksinen ovat molemmat saaneet Opetusministeriön myöntämän taiteilijaeläkkeen täysimääräisenä.

Sirkus Finlandiassa 2001.

Suomen Taikapiiri 70 vuotta – Finnish Magic Circle 70 years

Suomen Taikapiiri perustettiin 16. tammikuuta vuonna 1945 Karjalan Kerholla Helsingissä. Perustajajäsenet olivat  Julius Sundman, Börje Stenman, laivanvarustaja Matti Nurminen, Heikki Marttila sekä H.J. Viherjuuri. Taikapiirin säännöt rekisteröitiin 2. maaliskuuta 1946, jäsenmäärä päätettiin aluksi rajoittaa maagiseen lukuun 21, rajoituksesta luovuttiin sittemmin 1960-luvulla, eikä se enää päde. Yhdistyksen ensimmäiseksi presidentiksi eli puheenjohtajaksi valittiin taikurimestari Julius Sundman. Tänään puheenjohtajan nuijaa heiluttaa Timo Kulmakko.

Taikapiirin 70-vuotisjuhlassa 11.1.2015 Karhusaaren Taidekeskuksessa palkittiin taikureita ja julistettiin titteleitä. Minua lähinnä lämmitti tämän blogin ahkeran avustajan ja tietolähteen Henricon eli Björn Gammalsin nimittäminen Taikapiirin kunniajäseneksi. Kuvassa vasemmalla Henkka ja oikealla Timo Kulmakko.

Solmu Mäkelä -mitali

Taikurimestari Solmu Mäkelän 75 -vuotisjuhlavuoden kunniaksi 1997 professori, kuvanveistäjä Kimmo Pyykkö suunnitteli ja muotoili Solmu Mäkelä mitalin. Siitä lyötiin Rahapaja Oy:ssä hopeinen ja pronssinen mitali. Suomen Taikapiiri myöntää vuosittain Vuoden Taikuri -arvonimen. Vuoden Taikuri -palkintoa on jaettu vuodesta 1996 lähtien ja vuodesta 1997 lähtien palkintona on ollut tämä mitali. Arvonimen myöntää ja valitsee Suomen Taikapiirin hallitus ja sen ovat saaneet seuraavat henkilöt:

2013 Janne Raudaskoski
2012 Marko Karvo
2011 Miika Pelkonen
2010 Markku Purho
2009 Kristian Nivala
2008 Marko Karvo
2007 Kristian Nivala
2006 Jyrki Niemi
2005 Timo Kulmakko
2004 Markku Karvo
2003 Jarmo Luttinen
2002 Robert Jägerhorn
2001 Jorma Airaksinen
2000 Markku Purho
1999 Markku Karvo
1998 Timo Kulmakko
1997 Simo Aalto
1996 Iiro Seppänen ja Markku Karvo

Timo Aaltonen

Timo Aaltonen onnittelee Esiintyvät Taiteilijat ry:n puolesta 25-vuotiaan Sirkus Finlandian tirehtööriä 

Carl-Gustaf Jernströmiä vuonna 2001. Callen vieressä istuu Tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Timo Aaltonen on toiminut vuosikymmenet monen eri alan taustalla eräänlaisena paperijonglöörinä ja puuhamiehenä, alkuunpanijana, tilaisuuksien ja tapahtumien toteuttajana. Sirkus- ja viihdetaide yleensä ovat aina olleet lähellä sydäntä. Hän on työskennellyt toimittajana, tiedottajana, julkaisusihteerinä ja vuorovaikutuskouluttajana. Luottamustoimissa hän on ollut mm. Lahden kaupungin kulttuurilautakunnan jäsenenä ja puheenjohtajana, Hämeen aluetaidetoimikunnan jäsenenä kaksi kolmivuotiskautta sekä Taiteen keskustoimikunnan Sirkus- ja estradijaoston jäsenenä. Hän on toiminut CiVa:ssa,  Esiintyvät taiteilijat ry:ssä, Suomen taikapiiri ry:ssä ja Voimaa ilosta ry:ssä. Markku Purhon kanssa hän on alusta alkaen ollut "taustatoimijana" tukemassa Kouvolan Taikapäiviä, niiden tukena ja infopuolella tekijänä.

Ensimmäinen kipinä sirkukseen syttyi Timon ollessa kansakoulun alaluokilla Huittisissa. Koulukavereina olivat mm. Tarmo Vilén, Yrjö Niitlahti ja Ilkka Tamminen. Ja kaikki harrastivat monenmoista sirkustemppuilua. Yrjöllä oli myös kaksi veljeä ja kolmistaan Niitlahdet esiintyivät usein Lauttakylän palokunnantalolla.

Ilkan veli Raimo "Rake" Tamminen oli vähän isompi poika, mutta tuli tutuksi myös. Rakella oli Vesa Salo -niminen kaveri, jonka kanssa he harrastivat akrobatiaa. Vuosien ja taitojen karttuessa poikien vaimotkin tulivat esiintymään. Liisi Salo ja Airi Tamminen lauloivat sillä aikaa, kun pojat vaihtoivat välineitä tai vetivät henkeä. Kuinka voikin yhdelle paikkakunnalle kerääntyä näin paljon sirkustaitojen harrastajia. Vesa Salo toimi myös fasaadi- ja kulissimaalarina jopa niin ansiokkaasti, että lopulta siirtyi Tikkurilan Väritehtaan leipiin.

Vuosien myötä pojat harjoittelivat ahkerasti ja lopulta lähtivät esiintymään muuallekin. Tarmo ja Yrjö kulkivat kimpassa ja Ilkka pääsi Raken ja Vesan mukana esiintymisreissuille. Timo Aaltonen pysyi maan pinnalla ja kotona vaikka hallitsi jo aika taitavasti taikuuden. Välineet ja taidot ovat edelleen tallessa. Taika-alan kirjojakin on hyllykaupalla. Viihdetaiteilijaksi hän ei kuitenkaan koskaan ryhtynyt.

Timo Aaltonen ja Carl-Gustaf Jernström Sirkus Finlandian Tampereen vierailulla 2011.

Tähän loppuun vielä Timon elämän filosofiaa:

Onni on:

Köyhälle tonni

Rikkaalle milli

Ja mulle tunne villi

Veli Giovanni

Hillari Johannes Viherjuuri (19.2.1889–21.9.1949) tunnettiin paremmin nimellä Veli Giovanni. Hän kuului suomalaisen pilalehdistön, sarjakuvan ja lehtien ajanvietesivujen pioneereihin. Toimittajana Viherjuuri työskenteli mm. Uudessa Suomettaressa, Uudessa Suomessa ja Suomen Kuvalehdessä. Hän myös taisi venäjää ja toimi kielen opettajanakin. Hän oli ensimmäinen, joka käytti Suomessa sanaa ”sarjakuva”, vuonna 1922 Otavalainen-lehdessä. Myös kaikenlaiset pilailujutut ja ristisanatehtävät olivat miehen sydäntä lähellä.

Kuvan Pilajuttuja-lehtiä ilmestyi 178 kpl vuoteen 1950 saakka. Hänen tunnetuin kirjoittamansa sarjakuva oli Junnu, joka ilmestyi Suomen Kuvalehdessä 1927–1934. Junnulla oli monta eri piirtäjää: Alexander Tawitz, Poika Vesanto ja Arnold Tilgmann. Suomen Kuvalehdessä oli myös hänen toimittamansa Veli Giovannin Ajanvietesivu 1919–1936, joka sisälsi tehtäviä ja piirroksia. Viherjuuri toimi Otavan mainosjohtajana vuosina 1918–1936. Kaiken lisäksi Veli Giovanni oli intohimoinen saunan harrastaja ja teki suomalaista saunakulttuuria tunnetuksi ulkomaita myöten.

Vapaa-ajallaan hän viihdytti lähipiiriään ja vieraitaan mitä merkillisimmillä taikatempuillaan. Viherjuuri oli yksi viidestä Taikapiirin perustajajäsenestä. Muut perustajat olivat Julius Sundman, Börje Stenman, Matti Nurminen ja Heikki Marttila eli Arijoutsi.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Onpa Viherjuuri ollut monipuolinen herra. Tämä blogi on siitä loistava, että täällä on tuotu esiin useita viihdealan henkilöitä, joista ei niin usein kuule. Muistanko ihan oikein, että Veli Giovannin Ajanvietesivuilla opetettiin myös taikatemppuja? Olen muistaakseni joskus löytänyt tällaisen lehden. 
Klovni Sebastian
••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Olin vuonna 1970 juontajana eli tivolikuuluttajana Linnanmäen Kolibri-teatterissa. Siellä esiintyi silloin ruotsalainen fakiiri Mr Swing. Hän näki paljon aikaa ja vaivaa ohjelmansa eteen. Ohjelmassa oli myös illuusio "nainen ilman alaruumista". Se oli juuri tuon Veli Giovannin piirroksen mukainen. Pöydän päällä oli kolmella jalalla tarjotin ja sen päällä lepäsi naisen yläruumis. Kun pöydän edestä vedettiin verho pois, niin "yläruumis" katseli raukeasti yleisöä, heilautti kättään ja poltteli pitkän imukkeen varassa savuketta. Kerran eräs fiksu katsoja tuli ennen esitystä kysymään, että mistä te tiedätte, että se on "nainen ilman alaruumista", kun sillä ei kerran ole alaruumista. En muista, mitä vastasin! Tällä "yläruumiilla" oli kyllä selvästi havaittavat rinnat.
Markku A 

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

.

35 vuotta taikuutta

Taikuri Simo Aalto juhlii tänä vuonna 35-vuotista taiteilijauraansa. Jokeri Pokeri Box -taikashow on kiertänyt sen kunniaksi Suomea ristiin rastiin pitkin vuotta. Tarkka kiertuelista löytyy Simon nettisivuilta. Simo ja Kirsti-vaimo tarjoilevat ihmeitä eläinystävien Erkki-kanin, Pekka-koiran sekä Pablo ja Paloma -kyyhkysten kanssa. Rockin kuningas Elviskin nähdään ja luvassa on myös klassista taikuutta leijutuksineen ja renkaiden yhteen liittämisineen. Ja ilman lasten apua ja taikapuhalluksia ei tapahdu mitään.

Simo Aalto syntyi 19.3.1960 Oulussa, jonka ruotsinkielisestä koulusta hän kirjoitti ylioppilaaksi 1979. Innostus taikuuteen syntyi 9-vuotiaana saadusta taikavälinelaatikosta. Ensimmäinen julkinen taikuri-esiintyminen tapahtui oman koulun joulujuhlassa 16-vuotiaana. Asevelvollisuutensa hän suoritti Oulun Kasarmin soittokunnassa. Lastentarhaopettajaksi hän valmistui 1982 ja teki työnsä ohessa taikurikeikkaa.  Vuonna 1990 hän jättäytyi päätoimiseksi taikuriksi ja avioitui Kirstinsä kanssa 1993. Uusperheeseen kuuluu seitsemän lasta; yksi poika ja kuusi tytärtä.

Koko uransa ajan Aalto on osallistunut kilpailuihin sekä kotimaassa että ulkomailla. Hänen kilpailusarjansa on close-up eli lähitaikuus, jota pidetään vaativana lajina. Kilpailu-ura on ollut voittoisa: Suomen mestaruus, Pohjoismaiden mestaruus ja kirkkaimpana maailmanmestaruus Lissabonissa vuonna 2000. Mestaruus on ainoa laatuaan Pohjoismaissa. Aalto on palkittu kotimaassa sekä Vuoden Taikurina 1998 (Suomen Taikapiiri ry) että Vuoden Viihdetaiteilijana 2001 (Esiintyvät Taiteilijat ry). Lastenkulttuurin Valtionpalkinto hänelle on myönnetty vuonna 1988.

Taikuri, noita ja parturi Erik Arppe

Erik Reinhold Arppe syntyi Helsingissä 27.4.1892. Hän pääsi jo pikkupoikana katsomaan ulkomaalaisen taikurin esityksen ja mieltyi taikatemppuihin. Vuonna 1909 Arppe sai taikatemppuihin yksityisopetusta Tohtori Faustilta. Tämä oli tanskalaissyntyinen Christian Lind-Hansen, joka piti Helsingissä taikavälinekauppaa. Vuonna 1911 Arppe esiintyi ensimmäisen kerran helsinkiläisessä elokuvateatterissa.

Vuonna 1912 vieraili Helsingissä Maxim-elokuvateatterissa maailmankuulu illusionisti Chevalier Ernest Thorn, jolta Arppe sai monta hyvää ideaa ja temppua. Ensimmäisen maailmansodan vuosien jälkeen Arppe tunnettiin taiteilijanimellä Eric Reinhold. Ilmaan kohoavasta Phantom-nimisestä naisesta, tuli varsinainen kansanmenestys, ja sitä Arppe esitti vuosina 1924–1934.

Helsingistä vuonna 1924 Kemijärvelle muuttanut Arppe perusti paikkakunnan kolmannen parturiliikkeen. Erik Arppe avioitui vuonna 1926 romaniheimoon kuuluvan Fanni Flinkin kanssa. Fannilla oli oma kampaamotuoli liikkeen takaosassa. Vuonna 1934 Rovaniemellä mainosti palveluitaan kahdeksan parturiliikettä, joista ainakin kolmessa oli myös kampaamo. Yksi näistä oli E. R. Arppen Parturi ja kampaamo hotelli Lipposen alakerrassa. Ainakin kemijärveläiset pitivät Arppea taitavana parturina, ja häntä puhuteltiin parturimestariksi.

Arppe tuli tunnetuksi siitä, että hän esiintyi lavalla hienostuneesti frakkiin pukeutuneena. Hänen ohjelmistoaan aikalaiset pitivät monipuolisena ja ajankohtaisena ja temppuja nerokkaina ja loppuun asti hiottuina. Erik Arppen taikurivälineistö tuhoutui Lapin sodassa Kemijärvellä.

Tutustuminen Solmu Mäkelään 1950-luvun alussa sai Arppen liittymään Suomen Taikapiirin jäseneksi. Alan kansainvälisessä kongressissa Itävallassa elokuussa 1958 Arppe esitti taikatemppuja tyyliteltyyn lapinpukuun pukeutuneena. Vuoden 1967 kokouksessa Baden-Badenissa hänen sanotaan olleen tapahtuman kuvatuin  mies. Arppen on siis täytynyt hankkia uusia taikavälineitä 1950-luvulla. Tulipalo tuhosi Arppen omaisuutta myös kesällä 1970.

Erik Arppen harrastuksiin kuului näytteleminen ja torvisoitto Kemijärven VPK:ssa. Fanni Arppe kuoli vuoden 1970 lopulla, minkä jälkeen Erik Arppe muutti Turkuun. Sieltä hän oli 7. elokuuta 1977 tulossa käymään Kemijärvellä, mutta matkanteko keskeytyi Tampereelle. Mestari oli tullut tiensä päähän.

Lähde: Lapin maakuntamuseon Raito-lehti 2008. Päivi Rahikainen: Manipulaattorista Lapin Noidaksi – taikuri Erik Arppe.

.

Mr. Bluffman

Suomen Taikapiirin Simsalabim-lehden toisesta numerosta löytyi esittely helsinkiläisestä taikurista, jonka nimi on vähemmän pyörinyt alan julkaisuissa. Mr. Bluffman eli Karl-Gerhard Lindgren oli 1900-luvun alussa näyttelijä ja kuplettilaulaja, joka nähtyään esimerkiksi Clement de Lion ja Okiton esitykset, innostui itsekin taikomaan. Hän hankki runsaasti kirjallisuutta ja välineistöä sen ajan tavan mukaisesti Saksasta ja aloitti esiintymiset kabareteissa ja eri juhlissa. Hän piti myös omia kokoillan taikanäytöksiä. Myöhemmin hän siirtyi jälleen näyttelijäksi ja laulajaksi, mutta esitti kiertueillaan lisänumerona taikuriesityksiä. Hän esiintyi mm. kahdessa elokuvassa. Viimeiset vuotensa Lindgren elätti itsensä kirjansitojana. Hän kuoli 64-vuotiaana 10.1.1944. Ylläoleva kuva on Simsalabim-lehdestä nr 5.

Taikuri Oskar Wetzell

Taikuri Julius Sundman kirjoitti Suomen Taikapiirin Simsalabim-lehdessä nro 8 kollegastaan Oskar Wilhelm Wetzellistä seuraavasti:

Taikatemppuesitykset, hauskimmat kaikista ohjelmanumeroista, eivät koskaan ole eläneet loistoaikaa Suomessa. Suurimpana esteenä on ollut korkea huvivero, 40 % bruttotuloista, joka kohdistuu juuri taikuriesityksiin, revyyhyn, varieteehen ja sirkukseen. Mutta kuitenkin on myöskin Suomessa ollut miehiä, jotka kaikesta huolimatta ovat vihkineet elämänsä "kuningatar Majalle".
Tunnetuimpia taikureita oli helsinkiläinen Oskar Wilhelm Wetzell, synt. 5.12.1888. Kahden vuoden ikäisenä hän sairastui aivotulehdukseen ja oli kuuromykkä koko elämänsä ajan tämän seurauksena. Kuuromykkäin koulussa oppi hän kirjansitojan ammatin ja perusti oman kirjansitomon Helsinkiin. Noin kahdenkymmenen vuoden ikäisenä Oskar Wetzell tutustui turkulaiseen valokuvaajaan Hirniin, joka oli innokas taikatemppujen harrastaja ja häneltä nuori Wetzell oppi ensimmäiset alkeet taikurialalla. Myöhemmin osti hän itselleen paljon hyviä välineitä ja kirjallisuutta Saksasta, oppi uusia temppuja ja kehittyi hyväksi taikuriksi.
Ennen ja jälkeen edellistä maailmansotaa esiintyivät taiteilijat myös elokuvateattereissa ja näissä oli myös taikureilla hyvä "työmaa". Eniten esiintyi kuitenkin Oskar Wetzell VPK-juhlissa Helsingissä ja sen ympäristössä, sekä erilaisissa juhlissa, joissa annettiin arvoa tälle taiteilija-alalle. Hän teki myös omia kiertueita, etupäässä Pohjanmaalla ja esiintyi myös senaikaisissa cabaretteissa, kuten Fennia ja Pörssitalo. Wetzell oli lisäksi etevä uimahyppääjä ja osallistui m.m. kuuromykkäin Olympialaisiin. Hän kuoli 27.11.1928, siis 40 vuoden ikäisenä.

Sirkus Finlandian 2013 kuuluttaja

Taitaa olla niin, että lähes kaikki suomalaiset kolmekymppiset tietävät tasan tarkkaan mikä miehiään on Timo Taikuri. Ja tietävät heidän vanhempansakin, sillä iloista, hyvännäköistä ja hyväkäytöksistä nuorta miestä katseli televisiosta mielellään aikuisetkin. Timo Kulmakko esiintyi Timo Taikurina TV 2:ssa vuosina 1980–1992. Se oli pitkä keikka nuorelle miehelle, ehkä liiankin pitkä. Timo taisi katsojien silmissä  liikaakin leimautua rooliinsa. Siitä oli varmasti työlästä irrottautua, mutta se onnistui aika hyvin.

Timo Kulmakko on estradiviihteen monipuolinen taituri ja kaksinkertainen Vuoden Taikuri. Hänellä on takanaan lukematon määrä esityksiä yritystilaisuuksien suosittuna viihdyttäjänä sekä juontajana. Tuttu kaveri myös huvipuistoista ja koko perheelle suunnatuista ohjelmatilaisuuksista kautta maan. Kulmakolla on monen vuoden kokemus sekä arvostus Suomen Taikapiirin puheenjohtajana. Hän on järjestänyt useita ammmatillisia alan huipputapahtumia Suomessa. Timo on kansainvälisen Varietee MAGICA Shown tuottaja, toteuttaja ja ohjelmaisäntä vuodesta 2005 lähtien, niin myös tänäkin vuonna taas marras–joulukuussa.

Tämän kesän Timo Kulmakko toimii Sirkus Finlandian kuuluttajana. Taikatemput taitavat jäädä vähemmälle tällä kiertueella. Malttamattomana odotan ensi-iltaa 7.4.2013 Karjaalla.

Alakuvassa Timo Kulmakko luennoi nuorille sirkusharrastajille Jyväskylän Sirkuspäivillä 1970-luvun lopulla.

   

.

Taikapiirin palkitut 2012

Suomen Taikapiiri (perustettu 1945) nimesi vuosikokouksessaan 17.2.2013 Marko Karvon Vuoden Taikuriksi 2012. Karvo avustajansa Vanessan kanssa (kuvassa) voitti viime vuonna Estraditaikuuden Maailmanmestaruuden näyttävällä lintuohjelmallaan. Vuoden taikuri-palkintona oli ensi kertaa professori Kimmo Pyykön viime vuonna muotoilema pronssinen Solmu Mäkelä 90 vuotta -reliefi. Emeritus Reijo Salminen trofeella palkittiin turkulainen mielentaikuri Pete Poskiparta ja lahtelainen Jarmo Luttinen sai Timo Tuomivaara -kiertopalkinnon. Elämäntyö-palkinto ojennettiin Seppo Puolakalle ja Raataja-patsaan sai Arto Airaksinen. Yhteistyöstä palkittiin Tykkimäen huvipuisto.
Suomen Taikapiiriin kuuluu tätä nykyä 49 jäsentä ja puheenjohtajana toimii Timo Kulmakko. Muita hallituksen jäseniä ovat Markku Purho, Risto Leppänen, Joni Pakanen ja Björn Gammals. Yhdistys järjestää vuonna 2015 Suomessa Pohjoismaiset taikurikilpailut.

Simsalabim-lehti

Simsalabim on Suomen Taikapiiri ry:n äänenkannattaja, joka ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa. Niin kauan kuin minä muistan, lehti on ollut A5-kokoinen. Viimeisin lehti oli  järjestyksessä nro 209, kauttaaltaan värillinen ja 36-sivuinen. Harmi, että sitä ei yhdistyksen ulkopuoliset voi tilata.

Suomen Taikapiiri perustettiin 16.1.1945 yhdistämään suomalaisia taikureita. Ensimmäinen Simsalabim-lehti ilmestyi heti samana vuonna elokuun ensimmäisenä päivänä. Päätoimittajana 1945–1959 toimi Börje Stenman. Esikuvina Stenman piti norjalaista Magikern- sekä tanskalaista Magi-lehteä.  Stenman toimi pitkään radiotoimittajana Yleisradiossa. Ruotsinkielisellä puolella hän tuli tunnetuksi tietokilpailujen pitäjänä. Hänen harrastuksensa oli myös sanaristikoiden laatiminen. Niitä julkaistiin vuosien varrella useissa lehdissä. Myöhemmin Stenman toimi Valtiokonttorin toimistopäällikkönä. Stenman toimitti ruotsinkielisen Litet Trollerilexicon`in 1953. Se herätti heti ilmestyttyään laajaa kansainvälistä huomiota taikurien parissa. Omakustanne myytiin hetkessä loppuun.

Stenmanin jälkeen lehti vietti muutaman vuoden hiljaiseloa ja se alkoi ilmestyä uudestaan vuonna 1963 Solmu Mäkelän toimittamana. Solmu Mäkelän päätoimittajakausi oli 1963–1997. Neljä lehteä tuona ajanjaksona teetettiin myös Osmo Jokisella, Arvi Rädyllä ja Timo Kulmakolla. Vuosina 1998–2004 päätoimittajana oli Kimmo Viskari. Päätoimittajina sittemmin olivat Heikki Nevala (2008–2011) ja Timo Kulmakko (2005–2007 ja 2012).

Taikurimestari Jorma Airaksinen 70 vuotta

Yksi Suomen kaikkien aikojen merkittävimmistä taikureista täyttää 70 vuotta. Jorma Airaksinen aloitti taikuuden harrastamisen jo koulupoikana ja opiskeli teatteriohjaajaksi. Hän perusti vuonna 1970 Viihdetaikurit-yhdistyksen Tampereelle. Avioituessaan Ainonsa kanssa urakehitys jatkui vahvana ja ammattimaisena. Se johti useisiin Pohjoismaisiin estraditaikuuden Grand Prix- mestaruuksiin.

Airaksiset esiintyivät ulkomailla usein Finn Aspen -nimellä. Ohjelmassa yhdistyi kokonaisvaltainen teatraalisuus sekä käsittämättömät kyyhkys- ja villakoiranumerot musiikin myötäilemänä. He olivat ensimmäisiä suomalaisia, jotka saavuttivat MM-mitalin taikurien maailmanmestaruuskilpailuissa, pronssimitalin estraditaikuudessa 1976 Wienissä Itävallassa. Ovatpa he esiintyneet Pohjois-Korean silloisen johtajan Kim Il Sungin juhlavilla 75-vuotisjuhlillakin vuonna 1987.

Nilsiän Lusperinkujalla sijaitsee Airaksisten koti ja Suomen ainoa taikateatteri Illuusioteatteri Taikavuori. Airaksiset antavat jatkuvasti viikottain näytöksiä tilaustöiden ohella ja ”Tuhat ja Yksi Ihmettä” -ohjelma tarjoaa upean ja ikimuistoisen noin tunnin pituisen ohjelmakokonaisuuden viihtyisässä teatterissa kaikenikäisille. Savossa tunnettiin muinoin Lusperi-niminen noita. Siitä tuo katuosoite on syntynyt.

Suomen Taikapiiri juhlii Taikurimestari Jorma Airaksista järjestämällä hänen kunniakseen ohjelmallisen yleisötilaisuuden sunnuntaina 7.10. klo 16 Mantun juhlatalolla Nilsiässä. Ohjelmassa esiintyy Suomen huipputaikureita mm. MM-pronssimitalisti Robert Jägerhorn, tv:stä tuttu Taikuri Luttinen, Markku Purho ja Sir Richard eli Risto Pajunen. Monipuolisessa kaikenikäisiä viihdyttävässä ohjelmassa esiintyy myös taidokas jonglööri Jani Suihkonen sekä Rautavaaran Nuorisosirkuksen pyöräakrobaatit. Ohjelma kestää tunnin ja vartin. Lipun hinta on viisitoista euroa ja se sisältää myös kakkukahvit. Lippuja on myynnissä Nilsiän kaupungin palvelupisteessä, Artomarketissa sekä Nilsiän S-marketissa.

Yläkuva on Sirkus Finlandian kiertueelta 2001, jossa Finn Aspen oli mukana. Alakuvassa samana vuonna Tampereella sirkustirehtööri Carl-Gustaf Jernströmin ja Jorma Airaksisen välissä Kalevi Sariola.

Pelle Jali ei aina pelleillyt

Tämä kuva on Suomen Taikapiirin julkaisemasta Simsalabim-lehdestä 20.11.1972.  Kuvateksti kuului näin: Pelle Jali, Valto Aulamo, esiintyi viime kesänä Huvipuisto Seiterässä. Teltassaan "Sarkofagin salaisuus" Jali esitti elävän naisen pään. Pylvään päässä oli laatikko, jonka kannen Jali aukaisi ja katselijat näkivät nukkuvan naisen pään. Jali herätti Sibyllan, joksi hän tätä kutsui, ja esitti kysymyksiä, joihin Sibylla hiljaisella äänellä vastasi. Jalin jäätyä syksyllä kiertueelta pois tuli hänen tilalleen Sibyllan esittäjäksi Valkoinen sheikki, Louis Billing.

Esitys tapahtui siis tivolin side show -teltassa eikä varmaan montaa minuuttia kestänyt. Valto Aulamo toimi Seiterällä monessa tehtävässä. Yksi niistä oli maneesimestarin työ. Siinä tehtävässään hän kävi aina välillä esittelemässä Sibyllaa yleisölle.

Henrico, Björn Gammals muistaa hyvin, että teltan kyltissä luki Fata Morgana, Sarkofagin salaisuus, nainen ilman alaruumista. Timo Puonti muisti Aulamon esittelemää kuulutustekstiäkin: Sibylla, nainen ilman alaruumista, joka eli vuosituhansia sitten Egyptissä, häneltä kävivät neuvoja kysymässä faaraotkin... on nyt herätetty henkiin. Alakuvassa Seiterän lehti-ilmoitus Tampereelta vuodelta 1972, jossa mainostetaan myös Fata Morganaa.

Ihan aikuisten oikeesti – Fata Morgana on epätavallinen kangastusilmiö. Se sai nimensä eteläisen Italian rannikoiden kangastuksista, joiden ajateltiin johtuvan kuningas Arthurin tarustoissa esiintyvän velhotar Morgan le Fayn taioista.

Solmu Mäkelän juhlat

Taikurimestari Solmu Mäkelän 90-vuotisjuhlat järjestettiin Helsingin Kalastajatorpalla 18.6.2012. Upean juhlan alkupuolella, heti Heidi Kontolan tulkitsemien herkkien ja kauniiden laulujen jälkeen Taikurimestari Solmu Mäkelä palkittiin Sirkus Finlandian Kultaisella Pro Sirkus Finlandia -mitalilla. Juhlallisen ja arvokkaan luovutuksen yli satapäisen juhlayleisön edessä suoritti suomeksi ja englanniksi Sirkus Finlandian puolesta Henrico Björn Gammals ja mitali koristi kansallistaikurimme rintapieltä koko juhlaillan. Illan aikana kolmen ruokalajin menun väliajoilla esiintyivät korkeatasoiset esiintyjät mm. mentalisti Pete Poskiparta, Lennart Green Ruotsista, norjalainen Euroopan eliittitaikuri Finn Jon sekä Saksassa yli toistakymmentä vuotta asunut Jay Niemi. Lämminhenkisen juhlan osaavana tunnelmanluojana sekä seremoniamestarina toimi Klaus Thomasson. Videoterveiset saatiin Las Vegasista Norm & Lupe Nielseniltä ja Nielsenin tilaustyönä valmistama toista metriä korkea Solmu Mäkelä -juliste koristi estradia tilaisuuden loppuun asti. Professori kuvanveistäjä Kimmo Pyykkö oli puolestaan itse paikalla luovuttamassa suunnittelemaansa ja toteuttamaansa upeaa Solmu Mäkelä 90 v -pronssista reliefiä. Taiteellisti tyylikästä reliefiä on valmistettu 90 numeroitua kappaletta ja numeron 1 sai Kalastajatorpan ainutlaatuisessa ja viihtyisässä miljöössä tietysti juhlittu syntymäpäiväsankari Solmu Mäkelä. Erittäin ikimuistoisen ja onnistuneen tilaisuuden juhlajärjestelyistä vastasivat Suomen Taikapiiri ja Sirkus Finlandia yhteisvoimin.

Marko Karvo ensi vuonna Finlandiassa

Yksi tämän hetken kirkkaimmin loistavista kansainvälisistä taikureistamme on Marko Karvo. Hän on yksi Sirkus Finlandian vetonauloista ensi vuonna.

Mikki Hiiren taikakirjasta lähti harrastus, joka johti 13-vuotiaan Markon ensiesiintymiseen Utajärven koulujuhlassa Napapiirin tuntumassa. Vuonna 1983 hän voitti Suomen Junioritaikurin tittelin ja vuonna 1985 Skandinavian mestaruuden. Siitä lähti ura mutkittelemaan ympäri maailmaa yhä arvostetuimmille areenoille. Yksi loisteliaimmista esiintymispaikoista on Pariisin Lido, jossa Marko oli kuusi vuotta. Hän on yhä Lidon historian pisimpään esiitynyt taikuri. Hän on häikäissyt arviolta 2,5 miljoonaa katsojaa yli 3 500 esityksessä. Suomen Taikapiiri on valinnut hänet vuoden taikuriksi peräti neljä kertaa – vuosina 1996, 1999, 2004 ja 2008.

Kuvassa Marko Karvo ja Carl-Gustaf Jernström vuonna 2005.

www.markokarvo.com
www.sirkusfinlandia.fi