1978 Sirkus Finlandia

Neljä norsua olivat vuoden 1978 todellinen vetonaula. Bernhard Spindlerin elefantit olivat 12-, 8-, 6- ja 3-vuotiaita. Ohessa pari Jukka Nuutisen ottamaa kuvaa noista Sirkus Finlandian kaunottarista. Kertokaa kuka on tämä nuorimies. Ohjelmassa oli muitakin eläimiä – hevosia, poneja ja koira. Juontajana toimi vilkas nuorukainen Jouni Aalto.

Kiertue lähti matkaan Karjaalta 19.4. ja edessä oli silloin vielä 130 paikkakuntaa. Ohjelmanumeroita oli peräti 20. Niistä suomalaisia neljä: Airi ja Raimo Tamminen koiranumerollaan sekä akrobaatit Kati ja Tarmo Vilén. Tarmo teki myös Sleepy pellenumeron trapetsilla.

Henkilökuntaa oli noin 45 ja ajokalustona noin 35 autoa, traktoria ja vaunua. Telttaan mahtui noin tuhat henkeä. Paikka-anomuksissa haettiin noin 40 x 50 m kokoista kentää. Tienvarsimainokset olivat kooltaan 120 x 120 cm ja 250 x 120 cm. Niitä leviteltiin kullekin paikkakunnalle noin sata kappaletta.

Kommentit:

Elokuun alku 1978 toi Sirkus Finlandialle työtapaturmia. Nuorallatanssijan mustasukkaisuusdraama sai hänet lopettamaan kiertueen kesken. Tarmo Vilèn sairastui muutamaksi viikokosi. Jonglööri Rake Tamminen kompastui mikrofoninjohtoon ja repäisi polvikierukkansa. Kun monet artisteista vetivät kahta numeroa, oltiin helisemässä. Itse olin juuri kirjoittanut ylioppilaaksi, ja valmistauduin opintoihin Teknillisessä korkeakoulussa. Puhelin soi, ja pääsin taikuriksi ja lassonpyörittäjäksi kolmeksi viikoksi varsinaisten artistien tuuraajaksi ruotsinkielistä pohjanmaata kiertämään. Ai mikä kesäduuni!
Kettil Cedercreutz 


.

1954–1955 Sirkus Eurooppa

Ylhäällä Sirkus Euroopan lehti-ilmoituksia tamperelaisessa Hämeen Yhteistyössä 1954 ja 1955. Villipetoeläimiä mainostetaan molemmissa ilmoituksissa. Se taisi olla kova juttu, sillä muusta ohjelmasta ei puhuta mitään.

Sirkus Euroopan omistivat Elizabeth (ent. Romanoff) ja Lasse Patrikainen. Teltta ostettiin 1954 keväällä Linnanmäeltä ja siihen mahtui 750 henkeä. Alakuvassa esiripun edessä Kalle Nyman, Tarmo Vilén ja Yrjö Niitlahti. Poikien takana ylhäällä orkesterikorokkeella näkyy Sirkus Euroopan merkki. Vuonna 1956 sirkus myytiin Nelli ja Arvo Kangasniemelle ja se sai nimen Sirkus Panakos.

Kommentit:

Sirkus Eurooppa lähti kiertueelle Haminasta, (kaupunki oli palkanut kaupunginlääkärikseen isäni Claës Cedercreutzin).
Keväällä 1954 Claës joutui todistamaan taksinkuljettaja Anatol Romanoffin kuoleman. Anatolin oli ryyppyreissun päätteeksi ampunut hänen isäpuolensa yksijalkainen leijonankesyttäjä Lasse Patrikainen.
Patrikainen oli niin pahansisuinen, ettei häntä vastaan tahtonut perheen sisältä löytyä todistajia. Oikeus tuomitsi Lassen tahallisesta taposta kymmeneksi vuodeksi kuritushuoneeseen.
Tarmo Vileen kertoi Sirkus Finlandian kiertueella 1978 Lassen ei vain tunnustaneen tapon vaan todenneen oikeudessa, että "Jos en ois ampunu, niin ampuisin vieläkin!"
Kiertueelle lähtö myöhästyi tämän johdosta, mutta Sirkus pääsi lähtöön Helluntaipyhien jälkeen. Elisabet vei määrätietoisena johtajana 1954 kierueen päätökseen.
Kettil Cedercreutz

.

2 Tornados

Kolme minulle uutta valokuvaa maineikkaasta akrobaattiparista 2 Tornados. He käyttivät myös nimeä Flying Tornados. Tämän ryhmän muodostivat Tarmo Vilen ja Yrjö Niitlahti. Heillä oli myös toinen numero nimellä Iloiset Kulkurit (alin kuva). He olivat huipulla pitkään ja komeasti 1950- ja 1960-luvuilla. The 2 Tornados näkyy vielä Sirkus Finlandian ohjelmalehdessa 1978, mutta silloin parin muodostivat Tarmo ja Kati Vilén. Tarmo esiintyi silloin myös klovnina trapetsilla nimellä Sleepy. Joissakin lehtijutuissa taiteilijanimeksi oli laitetty Snoopy ja jossakin Sliipi.

Vuonna 1961 Suomessa vieraili ruotsalainen Trolle Rhodinin sirkus ja heidän ohjelmalehdessään mainitaan 2 Tornados, mutta se oli aivan jotain muuta kuin Tarmo ja Ykä.

.

Tivoli Sariola 1962

Tivoli Sariolan juliste vuodelta 1962. Kukahan Sariolan veljeksistä veti tätä osastoa? Toivo Sariola? Kaikki julisteen valokuvat liittyvät tivolin sirkukseen tai side show-telttoihin. Kuvat esittävät kouluratsastusta, akrobatiaa, koiranumeroita, krokotiilejä ja käärmeitä. Oikeassa alakulmassa kuvataan taikuri Spinozaa tv-kameralla.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Björn Gammals lähetti kuvan Toivo Sariolan Tivolin  lehti-ilmoituksesta  Borgåbladetissa vappuna 1962. Esiintyjiä oli runsaasti:
• 5 Schaumann Wild West Show
• Don Bertino, kouluratsastus
• Hillanos Pudel Show
• Tornado, trapetsi
• Pelle August ja Niklas Skrattbomber
• Koringa, ranskal. naisfakiiri, krokotiilit, jättiläiskäärmeet
• Spinoza, taikuri
• Eläinnäyttely, puuma, laama, apinat, trooppisia eläimiä
Alla vielä kuva kouluratsastaja Don Bertinosta.

Valokuva tivolista löytyy täältä.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Nuo ilmoituksessa mainitut puuma ja laama päätyivät myöhemmin Tampereen eläintarhaan, joka toimi vuosina 1964–1972 nykyisen Tampere-talon paikalla olleessa entisessä teurastamossa.
Don Bertino oli malmölainen keittiömestari, joka harrasti kouluratsastusta. Hänellä oli käytössään Ingeborg Rhodinin hevonen.
Saksalainen Hillanos siirtyi myöhemmin amerikkalaisen Ringling Bros and Barnum & Bailey -sirkuksen Euroopan asioiden hoitajaksi.
Julisteessa alhaalla keskellä näkyvä akrobaatti oli Tarmo Vilen.
Julisteen vasemmassa reunassa näkyvät Dominic Schumacherin lapset.
Koringaa avusti entinen olympia-painija Kemal. Yksi tai kaksi hänen yllättäin kuolleista krokotiileistaan toimitettiin Eläintieteelliseen museoon.
Kalevi Sariola
••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
.

The Show Must Go On

Tanskalainen Tommy Larsen menehtyi yleisönsä edessä vastaanottaessaan loppuaplodeja Linnanmäen Peacockissa elokuussa 1959. Seitsenhenkinen The Walgardis -akrobaattiryhmä (yläkuvassa) menetti yhden kantavista voimistaan. Vanhan sirkustavan mukaan esiintymistä Peacockissa jatkettiin. Ei ollut vielä edes elokuun puoliväli ja esiintymissopimus oli kuukauden loppuun asti. Osaako joku kertoa tästä ryhmästä lisää Peacockin jälkeen?

Alhaalla Peacockin elokuun ohjelma 1959. Siinä mainitun iranilaisen Teheranis-nimisen pärssiryhmän tilalla Peacockissa oli 2 Tornados eli Tarmo Vilén ja Yrjö Niitlahti. Muita suomalaisia näkyy olevan taikuri Laurex.

En mahda sille mitään, mutta tuo vanha sanonta The Show Must Go On tuo aina mieleen Freddie Mercuryn, joka kuoli vähän tuon samannimisen kappaleen julkaisemisen jälkeen vuonna 1991. Kaunista musiikkia ja loistava esiintyjä.

.

Huvipuisto Seiterä 1986

Suomalaisten kielenkäytössä nykyään huvipuistolla tarkoitetaan kiinteää huvittelukeskusta ja tivoli-sanaa käytetään puhuttaessa kiertävästä, liikkuvasta huvittelulaitoksesta. Niinpä puhumme tänään Tivoli Seiterästä.

Jo vuonna 1946 Lauri Seiterä oli mukana Lasten Päivän tapahtumissa. Oli siis selvää, että hän oli myös peleineen mukana kun Linnanmäen huvipuisto perustettiin 1950. Seuraavana vuonna Seiterä avasi Lintsillä Vedenneitohallin, josta puhui lähes jokainen suomalainen. Eläviä, pikku-bikineissä esiintyviä vedenneitoja heitettiin palloilla vesialtaaseen vuoden 1981 loppuun asti. Oman huvipuistonsa Seiterä aloitti 1966. Vaimo Johanna (os. Nuolioja) otti vastuulleen vedenneidot. Perheen poika Tuomo Seiterä vaimonsa Marin kanssa ottivat Huvipuisto Seiterän johdon käsiinsä 1991.

Nämä kuvat ovat vuodelta 1986. Ylhäällä yleiskuva huvipuistosta. Edessä pienoisautorata ja leppäkerttu-ajolaite. Takana Yrjö Niitlahden ampumateltta ja Round Up -ajolaite. Alhaalla Niitlahden ampumateltan julkisivu. Maalitauluseinästä löytyy nimikirjaimet LB. Fasadit on siis maalannut Lasse Berkovits.

Yrjö Niitlahti niitti aiemmin mainetta akrobaattina. Yhdessä Tarmo Vilénin kanssa he muodostivat ryhmän 2 Tornados, joka tunnettiin maamme rajojen ulkopuolellakin. He käyttivät myös nimeä Flying Tornados.

Fairground artisti Timo Kanerva

Fairground art tarkoittaa tivolien ja sirkusten käyttämien fasadien, kulisseiden, kylttien, julisteiden ja vastaavien suunnittelua ja valmistusta. Muistan vanhoista mestareista ainakin Lasse Berkovitsin, Tarmo Vilenin ja hyväntekijänä tunnetummaksi tulleen Veikko Hurstin. Uudemman ajan artisteista tulee mieleen Ari Backman ja Jarmo Lehto. Ja Kalevi Sariolankin liitän samaan listaan. Yksi ulkomailla mainetta niittänyt ja edelleen ahkerasti maalaava on Timo Kanerva, joka akrobaattiuransa katkettua jatkoi uraansa pensseli kädessä Euroopan sirkuksissa ja tivoleissa. Yläkuva on Timon viimeisestä näyttelystä. Timo esittelee taulua, jonka tilaaja tässä vaiheessa ilmoitti, että sirkuksen nimi onkin vaihtunut!
Näin Timo kertoi kuvataiteilijan urastaan nykyisessä kodissaan Tampereella:

Joskus ollessani varmaan 17 vuotias, minua pari vuotta vanhempi Tampereen Sisun jumppakaveri maalarinuorukainen Jarmo Lehto usutti minut hankkimaan öljyvärit. Siitä alkoi melko aktiivinen kuvaharrastus. Ollessani 24 vuotias kuvataiteilija ja kuvaamataidon opettaja Oiva Meriläinen ikäänkuin "löysi" minut ja otti oppilaakseen, ja Oiva oli seuraavat 6 vuotta mentorini kuvataiteissa ja täytyy sanoa, vähän koko elämässäkin. "Löytäminen" tapahtui siten, että kavereihini kuului eräs Outi Kalli, joka tunsi myös Oivan (Outista tuli myöhemmin Oivan vaimo). Hän nappasi minulla käydessään lähtiessään piirroksiani mukaansa sanoen näyttävänsä ne Oivalle. Jonkun ajan kuluttua tuli kutsu Oivan luo. Astuessani sisään Oivan asuntoon hän istui pöydän ääressä piippua poltellen piirrokseni edessään. Kun olin esitellyt itseni, huoneessa oli vähän aikaa hiljaista, vain Oivan piippu tuhisi. Sitten hän sanoi – Sää et osaa sitten yhtään mitään. Pysy mun luonani, mää opetan.

Alkutalvesta 1987 sattumalta kohdatessamme Jarmo Lehto ehdotti minulle töihin hakeutumista Särkänniemen huvipuiston koristemaalausostastolle. Jarmo Lehto oli siellä maalari-taiteilijana, ja joskus syksyllä osaston vastaava fairground artisti Ari Backman oli murtanut reitensä, joten Särkänniemen koristemaalausosasto tarvitsi vahvistusta. Olin silloin jo Thekla Quaiserin kanssa naimisissa oleva sirkusartisti, meillä oli jo yksi lapsi Tomi ja Thekla odotti tytärtämme Teaa. Sirkus Kalevan kiertuekin oli päättynyt, emmekä olleet suunnitelleet tulevan lapsen takia lähtevämme vuonna 1987 sirkuskiertueelle. 

Tein Särkänniemessä fairground art hommia muistaakseni loppukesään 1987, siihen asti, kun Ari Backman taas astui palvelukseen. Jarmo Lehto opetti minulle airbrushtekniikan ja hankin tarvittavat ruiskut ja muut välineet. Tajusin, että se työ on ihan oma maailmansa ja ammattinsa. Aloin suunnitella fairground artista leipäpuuta sen jälkeen, kun olisin liian vanha sirkusakrobaatiksi. Kun Thekla sitten halusi ehdottomasti muuttaa Saksaan komödianttiperheensä luo, tuli hatarista ajatuksistani realistisia. Päätin jatkaa sirkusartistiikkaa Theklan kanssa niin kauan kuin se on vaivoitta mahdollista, ja samalla siirtyä vähitellen Saksassa myös fairground artiin nimeä ja sen kautta työmahdolisuuksia saadakseni.

Asetuttuamme Saksaan aloinkin saamaan komödianttituttavilta fairground art töitä heidän sirkuksiinsa. 1988 keväällä sirkuksen ensi-illassa katkesi vasemman käden hauislihakseni. Keväällä 1989 sirkuksen ensi- illassa hajosi selkäni, ja se kausi oli taas siinä. Selkää ei saatu enää kuntoon, vaan tuli eteen ammatin vaihto. Otin käyttöön suunnitelma B:n. Maalaustyöt pitivät meitä kiikun kaakun leivässä. Halusin saada vielä lisää fairground art oppia. Appivanhempani tunsivat jostain fairground artistin Harry Knorrnin, johon otin yhteyttä. Hän tarvitsikin kisälliä ja siirryin hänen palvelukseensa 1990 joulun jälkeen. Harry Knorrn oli yksi johtavia Saksan fairground artisteja, kuulu myös Saksan rajojen yli, ja hänestä kerrottiin myö fairground art historiaa käsittelevässä kirjassa. Pääsin siis huipputekijän oppiin. Harry Knorrn ihmisenä oli hyvinkin originelli, ekstravagantti ja hyvinkin vaikea persoona. Fairground artistina hän oli ehdoton mestari. Kuvataiteiden puolella hänet tunnettiin nimellä Rudolf Harry, hän teki, kuten hän teoksiaan nimitti, objektitaidetta. Hänen palveluksessaan opin koko fairground artin skaalan ja sen tekemisen, fasadikuvista aina patsaisiin ja kaikkiin kuviteltavissa oleviin dekoraatioihin. Osallistuin myös hänen vapaan taiteen objektikuvien tekemiseen, nekin olivat hieman suurenlaisia. 

Fairground art tilaukset olivat useimmiten isojen Schaustellerlaitteiden malaamis- ja koristelutöitä. Suurin niistä oli Schausteller Renoldin valmistuttama vuoristorata pimeässä, jonka kokonaisbudjetti oli 13 miljoonaa DM. Fasadikuva oli 50 x 21 m, sen eteen tuli kolme vaunuasemaa koristeina paitsi maalaukset, myös patsaita ja muuta krääsä. Koristelimme sitä Baijerissa yhteensä n. 8 kk. 

Töitä oli "tivolirembrandtina", kiirettä niiden kanssa, ja haittana oli Schaustelerien ja komödianttien sanoisinko ei niin hyvä maksumoraali. Jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle 1996. Jatkoin kuitenkin maalaamista pyrkien saamaan jalansijaa työelämässä. 1997 tein viimeisen fairground art tilauksen Kreissparkasse Segebergille, koristelin ja maalasin heidän lastenjuhlien mainosvaunun Knaxburgin. Sen jälkeen lopetin ne hommat jatkaen vain vapaana kuvataiteliljana omaan tahtiini.

.

Timo Aaltonen

Timo Aaltonen onnittelee Esiintyvät Taiteilijat ry:n puolesta 25-vuotiaan Sirkus Finlandian tirehtööriä 

Carl-Gustaf Jernströmiä vuonna 2001. Callen vieressä istuu Tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Timo Aaltonen on toiminut vuosikymmenet monen eri alan taustalla eräänlaisena paperijonglöörinä ja puuhamiehenä, alkuunpanijana, tilaisuuksien ja tapahtumien toteuttajana. Sirkus- ja viihdetaide yleensä ovat aina olleet lähellä sydäntä. Hän on työskennellyt toimittajana, tiedottajana, julkaisusihteerinä ja vuorovaikutuskouluttajana. Luottamustoimissa hän on ollut mm. Lahden kaupungin kulttuurilautakunnan jäsenenä ja puheenjohtajana, Hämeen aluetaidetoimikunnan jäsenenä kaksi kolmivuotiskautta sekä Taiteen keskustoimikunnan Sirkus- ja estradijaoston jäsenenä. Hän on toiminut CiVa:ssa,  Esiintyvät taiteilijat ry:ssä, Suomen taikapiiri ry:ssä ja Voimaa ilosta ry:ssä. Markku Purhon kanssa hän on alusta alkaen ollut "taustatoimijana" tukemassa Kouvolan Taikapäiviä, niiden tukena ja infopuolella tekijänä.

Ensimmäinen kipinä sirkukseen syttyi Timon ollessa kansakoulun alaluokilla Huittisissa. Koulukavereina olivat mm. Tarmo Vilén, Yrjö Niitlahti ja Ilkka Tamminen. Ja kaikki harrastivat monenmoista sirkustemppuilua. Yrjöllä oli myös kaksi veljeä ja kolmistaan Niitlahdet esiintyivät usein Lauttakylän palokunnantalolla.

Ilkan veli Raimo "Rake" Tamminen oli vähän isompi poika, mutta tuli tutuksi myös. Rakella oli Vesa Salo -niminen kaveri, jonka kanssa he harrastivat akrobatiaa. Vuosien ja taitojen karttuessa poikien vaimotkin tulivat esiintymään. Liisi Salo ja Airi Tamminen lauloivat sillä aikaa, kun pojat vaihtoivat välineitä tai vetivät henkeä. Kuinka voikin yhdelle paikkakunnalle kerääntyä näin paljon sirkustaitojen harrastajia. Vesa Salo toimi myös fasaadi- ja kulissimaalarina jopa niin ansiokkaasti, että lopulta siirtyi Tikkurilan Väritehtaan leipiin.

Vuosien myötä pojat harjoittelivat ahkerasti ja lopulta lähtivät esiintymään muuallekin. Tarmo ja Yrjö kulkivat kimpassa ja Ilkka pääsi Raken ja Vesan mukana esiintymisreissuille. Timo Aaltonen pysyi maan pinnalla ja kotona vaikka hallitsi jo aika taitavasti taikuuden. Välineet ja taidot ovat edelleen tallessa. Taika-alan kirjojakin on hyllykaupalla. Viihdetaiteilijaksi hän ei kuitenkaan koskaan ryhtynyt.

Timo Aaltonen ja Carl-Gustaf Jernström Sirkus Finlandian Tampereen vierailulla 2011.

Tähän loppuun vielä Timon elämän filosofiaa:

Onni on:

Köyhälle tonni

Rikkaalle milli

Ja mulle tunne villi

Cirkus Mijares 1958

Vuonna 1958 ruotsalainen Cirkus Mijares vieraili Suomessa jo toista kertaa peräkkäin ja kävi peräti Oulussa asti, jossa Timo Tuomivaara nappasi siitä ylläolevan kuvan. Cirkus Mijaresin suomenvierailun teemana oli Fiesta Mexikossa. Ohjelma oli tällainen:

Ouverture, Sirkus Mijares’en orkesteri
Juhlan avaus meksikolaiseen tyyliin
Parfores, Senorita Dolores esittää ratsastusta
Los Marvos, akrobaattinen sinfonia
Juan Ramirez, 10 koiraa ja 1 hevonen
Bartona & asistentti, huimapää sirkuskupoolissa
Joht. Mijares lempihevosineen
Jytte Irena & Salvanos, Texasilainen laulu- ja musiikkisensaatio
Väliaika
Alkusoitto, Sirkusorkesteri
3 Bernhardia, amerikkalainen tasapainoesitys
Joht. Willy Holzmüller suurine kuuluisine elefantteineen
Calanu, ”laillinen” taskuvaras Mexiko Citystä
Tornados, Satakuntalaiset nuorukaiset ”lennossa” maailmanmaineeseen
Albert Schumann esittää klassillista sirkustaidetta
Rita Schumann korkeamman luokan kouluratsastuksessa
3 Riegeliä, Englannin etevimmät akrobaatit
Vuoden naurusensaatio: Hollywoodaasi Chico, kuka haluaa saa ratsastaa
Loppumarssi ja näkemiin
( Jytte Irena & Salvanos eivät tulleet Texasista vaan Tanskasta.)

Tässä kuvassa sirkus Mijaresin artisteja. Vasemmalta kolmas on taikuri-taskuvaras Calanu (lehtiartikkelissa Kalanu). Neljäs vasemmalta laulu- ja musiikkisensaatio Salvano. Oikealla Tornados eli Tarmo Vilén ja Yrjö Niitlahti.  Tässä alakuvassa vasemmalta jonglööri Henrico eli Björn Gammals, Calanu ja Salvano.

Manuel Mijares oli Ruotsin kansalainen, mutta syntynyt Meksikossa. Kuuleman mukaan hänen isänsä johti meksikolaissirkus Modelonia. Manuelin veli Chey Mijares solmi 1920-luvun alussa avioliiton kuuluisan ruotsalaisen ratsastajattaren Baptista Schreiberin kanssa. Vuonna 1927 aloittivat nämä kolme oman sirkusyrityksen, josta muodostui Cirkus Schreiber. En tunne ihan tarkkaan Ruotsin sirkushistoriaa, mutta ilmeisesti Cirkus Mijares oli niitä viimeisiä yrityksiä ennen tämän sirkustarinan loppua. Mijares kierteli Suomessa myös vuonna 1957.

Vuoden 1958 ohjelmalehdessä lueteltiin sirkuksen toimihenkilöt näin:
Johtaja ja tuottaja, Manuel Mijares
Taiteellinen johto, Chöppi Mijares
Toimitusjohtaja ja mainospäällikkö, Jean Schreiber
Kamreeri, Olov Sjöstrand
Sihteeri, O. Bergner
Ohjelmapäällikkö ja kuuluttajamestari, Ernest Carré
Sirkustoimittaja, Elsa Schreiber
Teknillinen neuvonta, W. Holzmüller
Kapellimestari E. Fagerström
Telttamestari P. Bunké
I Kassanhoitaja, H. Gaebler
Valaistusmestari, F. Scala-Schreiber
Exoottisen eläinosaston esimies, J. Bügler
Ravitoloitsija, E. Holzmüller
Kuljetuspäällikkö, C. Ernesto

Tarmo Vilén ja Yrjö Niitlahti

Tarmo Vilén ja Yrjö Niitlahti eli yläkuvassa 1958 esiintyvä 2 Tornados oli yksi tunnetuimmista akrobaattipareistamme. Tässä minun tietoni heidän keikoistaan vuosien varrella:

1951 Sirkus Bonn, 2 Tornados eli iloiset kulkurit
1955 Sirkus Eurooppa, ryhmässä Kalle Nyman, Vilén ja  Niitlahti
1957 Linnanmäen vapaanäyttämöllä Flying Tornados
1958 Ruotsalaisen Cirkus Manuel Mijaresin Suomen kiertueella
1959 Linnanmäen vapaanäyttämöllä
1961 Ruotsal. Trolle Rhodinin vesi- ja jääshowssa
1971–1972 Cirkus Löwe Norjassa, , The 2 Tornados, Tarmo & Kati Vilén
1977 Linnanmäen Peacock-varieteessa Tarmo Vilén ja Yrjö Niitlahti
1978 Sirkus Finlandia, The 2 Tornados, Tarmo & Kati Vilén

Tuossa Trolle Rhodinin Showssa ei ohjelmalehti kuulemma pitänyt kaikin osin paikkaansa, mutta Tornados-nimi siellä oli. Entä mihin meni Niitlahti, kun Vilén esiintyi vaimonsa kanssa? Alhaalla kuva Sirkus Euroopasta 1955. Oliko alamies Kalle Nyman mukana vain kuvaajan iloksi vai oliko hän mukana esityksessä? Ainakin esiintymisasu on erilainen. Orkesterikaan ei ole paikalla.

Tarmo Vilénin vei aikanaan leukemia ja Yrjö Niitlahti menehtyi 2005. Tuosta Cirkus Mijaresista lisää huomennna.

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••••••••••
Olen suoraan alenevassa polvessa sirkuslaisia ja luin Vilenin ja Niitlahden kiertuelistaa. Haluisin kuitenkin tiedoksi Sinulle jos et tiedä että kyseiset taiteilijat aloittelivat uransa Sariolan Tivolissa Sirkus Areenassa. En muista kuinka kauan he meillä olivat mutta sieltä se alkoi.
Riitta Soikkeli
•••••••••••••••••••••••••••••••
Pari lisäystä tähän ansiokkaaseen luetteloon. Vuonna 1959 Tornados oli ainakin elokuussa Tivoli Toivo Sariolan tivolisirkuksessa mutta jo aivan elokuun lopulla Peacockissa. Peacockissa he olivat Teheranis nimisen pärssiryhmän tilalla. Linnanmäen ulkoilmanäyttämöllä he olivat ainakin heti syyskuun alussa.
Miulla on sellainen käsitys että vuonna 1961 Rhodinilla olleet taiteilijat ovat eri henkilöitä.
Korjatkaa jos olen väärässä. 
PL
•••••••••••••••••••••••••••••••
Vuonna 1974 Kati ja Tarmo Vilén esiintyivät Tivoli Matti Sariolassa, tehden vapaaohjelman mastossa. Avustajana toimi Hannu Manninen. Lisäksi Tarmo teki klovni-numeron Sleepy. Katilla ja Tarmolla oli myös baarivaunu Sariolassa ja lisäksi Tarmo toimi työnjohtajana. Seuraavina vuosina he olivat mm. Huvipuisto Seiterän mukana, mutta eivät esiintyneet.
•••••••••••••••••••••••••••••••
Trolle Rhodinin Vesi- ja jääshown ohjelmalehdessä 1961 ruotsinkielisessä osassa on 2 Torandos, suomenkielisessä osassa 2 Tornados ja ohjelmalehden artistikuvan alla on nimi 2 Dorantos, joka on tämän "Hängeperch" numeron esittäneiden taiteilijoiden todennäköisesti oikea nimi.
Kyseessä eivät olleet Vilén ja Niitlahti.
BG 
•••••••••••••••••••••••••••••••
Itse asiassa kuultuna Kalle Nyman kertoi, että he eivät koskaan varsinaisesti tehneet mitään yhteistä numeroa Tarmon ja Ykän kanssa, mutta kokeilivat jonkin verran yhteisiä liikkeitä Sirkus Euroopassa ollessaan. Tarmo ja Ykä tekivät silloin trapetsinumeroa ja Kalle Nyman paini karhun kanssa.
MA
•••••••••••••••••••••••••••••••
Mulla on sama valokuva kuin ylhäällä + myös muutama erillainen ja kuvan takan lukee: Carl Nyman, Yrjö Niitlahti, Tarmo Vilén Sirkus Eurooppa 28.5.55 -13.10.55 + lehtileike
Kristiina
•••••••••••••••••••••••••••••••
.

Fasadi

Sirkuksissa ja tivoleissa fasadiksi sanotaan tavallista mainoskylttiä isompaa julkisivumainosta tai useimmista levyistä rakennettua sisäänkäynnin julkisivua, jolla houkutellaan asiakkaita. Usein sillä peitetään kätevästi likainen tai muuten rähjäinen teltta. Komealla fasaadilla saadaan risaisestakin pikkuteltasta komea palatsi. Virallisesti fasadi (ranskaksi façade = etusivu, kasvot) on rakennuksen pääjulkisivu, mutta sillä voidaan tarkoittaa myös muuta, erityisesti koristeellista rakennuksen julkisivua tai sen osaa. Suomalaisten suussa se saa usein ylimääräisen a-kirjaimenkin eli fasaadi.

Tässä kuvat yhdestä fasaadista joka on kiertänyt artistilta toiselle Suurosen Surmanajotivolissa. Ylempi kuva on Markku Purhon teltasta vuonna 1977. Vuonna 1975 Markku oli Surmanajotivolissa Leikaksen kanssa. Alakuvassa poseeraavat Peter Daniels eli Pekka Pekkonen ja Monica vuonna 1982. Vuonna 1985 fasaadissa luki Mestari Fa kiiri, mutta ei taiteilijan nimeä. Onkohan niin, että sama fasaadi oli Mr. Henryllä eli Heikki Oravamäellä hänen taikoessaan Suurosella 1960-luvun lopulla. Ennen Purhoa sitä käytti ainakin Alexander Casso. Entäs näinä viimeisinä aikoina?

Tämä fasaadi oli tivolin omaisuutta ja siinä vain vaihdettiin artistin nimeä. Kukahan sen on maalannut? Sen vieressä olevalla paraatikorokkeella näkyy ainakin Tarmo Vilenin signeeraus. Onkohan se tehty samaan aikaan sisäänkäyntifasaadin kanssa. Tarmo Vilen oli akrobaatti, joka uransa jälkeen piti vaimonsa Katin kanssa baarivaunua Suomen Tivolissa useana kesänä. Tarmo maalasi fasaadeja Lasse Berkovitsin jälkeen. Ennen Lassea niitä maalasi Veikko Hursti.

Kommentit:


••••••••••••••••••••••

Kun puhutaan sirkuksien, tivoleiden ja huvipuistojen fasadeista ja koristelusta, puhutaan omasta taiteenlajistaan, englanniksi "fairground art", eli tivolitaide. "Suuressa maailmassa" niiden suunnittelu ja tekeminen on oikea ammatti.
Timo Kanerva
••••••••••••••••••••••
Sisääntulo fasadin on maalannut Lasse Berkovitsch ja siinä on ollut myös Aleksander Casson nimi. Tuo fasadi oli tivolin omaisuutta. Paraatikoroke fasadin on maalannut Tarmo Vilen, antamani suunnitelman pohjalta. Tarmo oli tuolloin Huvipuisto Seiterän mukana 1976. Tarmo ja Kati Vilen olivat Tivoli Matti Sariolan mukana v.1974 pitämässä baarivaunua sekä heillä oli kaksi vapaaohjelmaa mastossa, The Tornados ja Klovni Slipi. Tuona kesänä minulla oli myös taikateltta Sariolassa. Samana kesänä polkupyöräili Lasse Berkovitsch turistina mukana ja asui teltassa. Hän maalasi silloin tuon paraatikorokkeen takana olevan television. Tuo näytösaika kello on itse tekemäni, kuin myös fasadin muu rakenne. Fasadi on siis omani. Suurosen vanhemman surmanajofasadin on maalannut Veikko Hursti ja se viimeisin on Lasse Berkovitschin maalaus.
Pekka Pekkonen
••••••••••••••••••••••
Markku Purholla ja Pekka Pekkosella käytössä ollut sama fasadi oli mahdollisesti fakiiri Pentti Tanskasella Mestari Fakiiri -tekstillä kun hän esiintyi Onni Suurosen Surmanajotivolissa vuonna1980. Tanskanen esiintyi Surmanajotivolin ohjelmateltassa fakiiriohjelmallaan, joka sisälsi mm. miekannielemistä, naulan työntämistä sieraimeen, piikkimatolla makaamista sekä kangasnauhan kuljettamista sieraimesta sisään ja suun kautta ulos.
Ylemmässä kuvassa Mestaritaikuri Markku Purhon fasadia kohti astelevat Nokialla vuonna 1977 Markku Aulanko ja Risto Pajunen, vasemmalla näkyy Purhon Volvo Amazon. Purho esiintyi Onni Suurosen tivolissa v 1975 Aimo Leikaksen kanssa ja vuonna 1977 yksin omilla näytöksillään.
Terv
Tk
••••••••••••••••••••••
Tietääkö kukaan teistä Tarmon akrobaatti kaverista nimeltä Yrjö Niitlahti mitään, heillä oli tietääkseni nimi The Tornados. 
Niina Niitlahti
••••••••••••••••••••••
Niin Purhon, kuin Peter Danielsinkin fasaadi oli myös minulla käytössä aiemmin, nimi vain oli Mestaritaikuri Mr. Henry. Kuten Pekka P edellä mainitsi, fasaadi oli Lasse Berkowitschin maalaama. Minulla oli ensimmäisenä vuonna (vuonna 1967) vielä Veikko Hurstin maalaama fasadi

Heikki Suikki, (entinen Oravamäki)
••••••••••••••••••••••
.

Lintsillä 1959

Linnanmäen opasvihko 1959 oli kooltaan A5 ja sivuja siinä oli kansien lisäksi 48 ja sen lisäksi kuukauden Peacock-ohjelma erillisellä keskiaukeamalla. Mainossivuja oli 17. Kannet olivat neliväriset ja kannen kuva oli Osmo Wallin 1953 piirtämä. Osmo Walli oli kapellimestari Aarno Wallin veli.

Opaskirjassa on paljon kuvia huvipuiston rakennustöistä. Vihkosessa on myös kuvia aikaisemmin samana keväänä toteutetusta kuumailmapallolennon valmistelusta sekä kuva, missä toimitusjohtaja Bo Ekelund lastaa postisäkkejä ilmapallon koriin. Kyseessä oli hyväntekeväisyyslento, joka onnistui vasta kolmannella yrittämällä. Idea oli että mukaan otetut kirjekuoret leimataan sen paikan postileimalla, mihin palllo laskeutuu. Tavoitteena oli lentää Helsingistä Tampereelle, mutta pallo laskeutui jo Kuurilassa ja myöhemmin myytyjen kirjeiden postileimaksi tuli Kuurila.

Vapaanäyttämöllä esiintyi sinä kesänä muiden muassa Lilian Angel tehden tikastemppuja, Swaying Stars huojuvassa mastossa ja Tornados trapetsilla. Tornados oli suomalaiskaksikko Tarmo Wilen ja Yrjö Niitlahti.

Vihkosessa on myös kuva Teatterihallin sisäänkäynnistä ilmeisesti vuodelta 1955, jolloin siellä olivat Lilliputit. Vuonna 1959 Teatterihallissa esiintyi Doug Andells Watershow. Lavalle oli rakennettu akvaario, ja yleisö sai seurata vedessä tehtäviä temppuja.

Tanssihallissa soitti Leo Lindblomin orkesteri Ajanmiehen asuissa, Mario Weberin orkesteri Peacockissa ja ulkonäyttämöllä Ronnie Kranckin orkesteri. Linnanmäki työllisti noina vuosina melkoisen määrän soittajia.

Muuten – missähän Linanmäellä oli Pikkunäyttämö? Linnanmäki 50-kirjan mukaan siellä oli vuonna 1956 fakiiri Jussi Pöyhönen, vuonna 1957 fakiiri Valkoinen Sheikki ja vuonna 1958 Kylänkellot-näytelmä.

Posteljooni lähdössä.

Tornados eli Tarmo Wilen ja Yrjö Niitlahti.

Doug Andells Watershow.

Linnanmäki 1957

Vuonna 1957 Linnanmäen ohjelmakirja oli kokoa A5 nelivärikannella varustettuna. Vihossa oli kansien lisäksi 44 sivua ja sen lisäksi keskellä oleva ohjelma-aukea. Kannen pyörivässä hyrrässä ei ole piirtäjän puumerkkiä. Mainoksia vihkosesta löytyy 17 sivua. Linnanmäen ohjelmakirja lienee ollut aika suosittu mainospaikka.

Kahden sivun mittainen Linnanmäen yleisesittely kertoo pääasiassa huvipuiston laitteista, missä saa päänsä pyörälle. Yksityiskohtia mainitaan mm. vuoristoradasta, minkä pituus on 961 metriä ja keskinopeus 62 km/t.  Lastenkarusellista kerrotaan:  ”tämä vanha lastenkaruselli on muuten yli kolmenkymmenen vuoden ajan ollut saman saksalaisen perheen hallussa ja mannermaalla kiertänyt markkina- ja juhlapaikasta toiseen".  ”Kesäleskien iloksi suosittelemme vielä herkullisia, kevyesti puettuja vedenneitoja, joita voitte sanamukaisesti heittää pallolla veteen. Vedenneidot löydätte Markkinatorin varrelta.”

Ulkoilmanäyttämöllä oli useampiakin suomalaisia esiintyjiä.  2 Balanzos –nimellä esiintyi toukokuussa ohjelmalehden mukaan ”kaksi suomalaista akrobaatti-nuorukaista, jotka tarmokkaan ja päättäväisen työn jälkeen ovat saavuttaneet kansainvälisen tason".  Mitkä heidän oikeat nimensä ovat, se ei vihkosesta selviä.  Tietääkö joku?

Heinäkuussa ulkoilmanäyttämöllä esiintyy suomalaisryhmä Flying Tornados eli  ”kaksi suomalaista nuorukaista, jotka yksin edustavat trapetsitaiteilijan jaloa ammattia maassamme".  Näiden nuorukaisten nimet olivat Tarmo Vilén ja Yrjö Niitlahti.

Teatterihallin esiintyjästä esittelyvihossa ei ole kuvaa.  Se oli kuitenkin fakiiri nimeltä Yvon Yva. Hänen numeronsa oli sen verran rajua katsottavaa, että se oli kielletty lapsilta. Oliko se sitä todella vai oliko kyseessä vain mainoskikka, se ei ole tiedossa.

Peacockin ohjelmasta kerron lähipäivinä.

2 Balanzos 

 Flying Tornados

Yvon Yva

Kommentit:

Missä esiintyi surmanajaja Leo Paularinne? Sirkuksissa vai..?

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

4.9. tulee pari sanaa Paularinteestä kuvan kera tähän blogiin. Surmanajoa esitettiin useimmiten kiertävien tivoleiden mukana.

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

.

Sirkus Finlandia 1978

Yläkuvassa Sirkus Finlandian ohjelmalehden kansikuva 1978. Ja tässä itse ohjelma:

• Alkutahdit - Sirkus Finlandian orkesteri
• Tervetuloa - Johtaja C.-G. Jernström
• Ravia, ravia - Sirkus Finlandian hevoset, Bernhard Spindler (Saksa)
• Sleepy - Hassunkurinen trapetsipelle, Tarmo Vilén
• Avandis - Tarkasti, taitavasti - jonglööri, Raimo & Airi Tamminen
• Marcelos - Menoa eikä meininkiä... (Espanja)
• Marios - Akrobatiaa huipulta, ryhmäakrobatia, Spindlerin lapset (Saksa)
• Musiikin voimalla - Sirkus Finlandian hevoset, Bernhard Spindler  (Saksa)
• Hopoti, hei - Sirkus Finlandian hevoset, Bernhard Spindler (Saksa)
• Ottarios - Hymyä huipulta, klovnitrio (Ranska)
• The 2 Tornados - Kotimaisittain trapetsilla, Tarmo & Kati Vilén
• Tammiset & Golden Brix - Hau, hau, hau, koiramaailman matikkanero
• Tony Rix - nuorallatanssija, Björn-Åke Fredriksson (Ruotsi)
• Voimalla neljän norsun - Sirkus Finlandian norsut, Bernhard Spindlerin (Saksa)
• Grande Finale - Orkesteri ja taiteilijat

Ohjelman ohjasi H.J. Conradsen ja kapellimestarina toimi B. Treciecki. Tony Rix esitti myös jongleerausta Ylva-vaimonsa kanssa. He olivat kuitenkin mukana vain osan kiertueesta. Ainakin syyskuussa Tony Rixin tilalla esiintyi ruotsalainen nuorallatanssija Reino eli Karl Otto Hilding Andersson vaimonsa Elsyn avustuksella.

Muuten – jos aivan oikein muistan, niin Sven Berglund aloitti Sirkus Apollon 1978.

Niin ja vielä toinen juttu – Käykääpä katsomassa norjalaisen Cirkus Meranon nettisivuja. Tuo ohjelmalehden kannessa temppuileva norsu on sielläkin.