2019 • Esiripun takana • Behind the curtain

Sirkuksessa ei ole esirippua samanlaisessa käytössä kuin teatterissa. Maneesi on sirkuksen näyttämö. Sen taustalla on fasadi, jossa on esirippu ja esiintyjät tulevat kukin vuorollaan maneesille esiripun takaa. Sirkus Finlandiassa fasadi on rakennelma, jonka katolla on tila orkesterille. Fasadin takana on garderobi. Se on taiteilijalämpiö, jossa artistit valmistautuvat esitykseensä. Garderobissa säilytetään valtaosaa taiteilijoiden välineistä. Lähes kaikissa eurooppalaisissa sirkuksissa taiteilijat pukeutuvat ja maskeeraavat omassa asuntovaunussaan. Garderobiin tullaan hyvin aikaisin ennen omaa esitysvuoroa, sillä jos jotain odottamatonta tapahtuu edellisessä numerossa, pitää ohjelman jatkua katkeamatta. Tässä muutama kuva Sirkus Finlandian takahuoneesta, jonne yleisöllä ei ole mahdollisuutta päästä katselemaan.

Artistit syöksyvät maneesille esiripun takaa.

Esirippu heilahtaa ja moottori huutaa.

Venyttelyä, lämmittelyä ja valmistautumista.

Jotain isompaa nostetaan teltan kupoliin.

Garderobiin on tehty lisätilaa teltan leventämisellä.

Odottelua.

Taikuri Marko Karvon numero päättyi. Uusi matto maneesille.

Harvemmin etu- ja takaverho ovat yhtäaikaa avoinna, sillä garderobista

ei saisi heijastua häiritsevää valoa esiintymistilaan.

Tätä korkeampi ei mahdu tästä aukosta.

Aviisin ilmoitukset luetaan joka päivä.

Kaksi eri maailmaa verhojen erottamana. 

.

1977 Sirkus Finlandia

Vuonna 1977 Sirkus Finlandia oli jo toista vuottaan liikkeellä. Kassavaunu ei niitä kauneimpia ollut, mutta se toimi hyvin. Tarvittavat tiedot ja mainokset olivat paikallaan eikä kukaan pudonnut korokkeelta.

Ohjelmalehden yhdellä sivulla oli tietoisku sirkuksen toiminnasta:

Sirkus Finlandia on ainoa kotimainen, rekisteröity sirkusyritys maassamme.
Suomen Työn Liiton hallitus hyväksyi Sirkus Finlandian jäsenekseen 10.2.1977.
Sirkus Finlandian henkilökuntaan kuuluu 45 taiteilijaa ja työntekijää, joista ulkomaisia artisteja lukuunottamatta kaikki ovat oman maan kansalaisia.
Sirkuksen kalustoon kuuluu 30 vaunua, sekä 25 autoa ja traktoria. Tämä kalustokaravaani muodostaa yli puolen kilometrin pituisen jonon maantiellä.
Sadan kilometrin ajomatkalla ajoneuvot kuluttavat yli tuhat litraa polttoainetta.
Sirkus Finlandialla on oma sähkölaitos, joka tuottaa sähkövirtaa 150 kWt.
Suuri eläintalli tarvitsee myöes "polttoainetta": heiniä kuluu päivittäin 300 kg, kauroja 150 kg, olkia 300 kg ja vettä yli tuhat litraa.
Suuri sirkusteltta mastoineen, istumapaikkoineen jne. painaa yhteensä kymmenen tonnia.
Sirkuksen pystyttäminen vie kymmeneltä mieheltä 3 tuntia, purkaminen sensijaan vain tunnin.
Sirkus Finlandia vierailee tämän kauden aikana 120 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Kiertue kestää 180–200 vuorokautta, joiden aikana sirkus antaa yhteensä 250 esitystä.

Kiertueen pituus ja esitysmäärät pitävät tänään suurinpiirtein paikkansa, mutta muut kohdat ovat vuosien saatossa tuplaantuneet. Alakuvassa melkein koko sirkusleiri yhteiskuvassa 1977.

.

Esirippu – The Curtain 3

Esirippu on jonkin edessä oleva, varsinkin näyttämöä katsomosta erottava verho. Siitä käytetään myös nimeä väliverho. Synonyymisanakirja esittelee esiripulle vaihtoehdoksi sanaa uudin. Klassisen sirkuksen katsomorakenteen vuoksi näyttämö eli maneesi tai areena on aina näkyvissä. Kuvassa ylhäällä Sirkus Finlandian esirippu vuonna 2004. Verhon ympärillä on rakennelma, jonka katolla on orkesteri.

Vasta 2010 fasadin ulkomuoto muuttui tällaiseksi.

Vuonna 2011 esiripun molemmin puolin asennettiin valolistat pystyyn

Surmanajajien vuoksi piti myrskytangot sijoittaa hieman poikkeavasti vuonna 2012. Samalla poistettiin myös orkesterikorokkeen yläpuolella oleva valoviuhka.

2013 nostettiin seinämää orkesterin takana ja sinne asennettiin neljä valolistaa pystyyn.

Viime kesänä rakennelma oli suunilleen samanlainen. Saapa nähdä millainen se on ensi kesänä.

Orkesterissa oli viime kesänä yhdeksän miestä, kaikki Ukrainasta. Soittamisen lisäksi heidän tehtävänsä on kiertueella myös pystyttää ja purkaa orkesterilava.

.

Esirippu – The Curtain 2

Teatterissa esirippu peittää taakseen näyttämön. Sirkuksen näyttämö on aina avoin ja esirippu on portti taiteilijalämpiöön. Suurimmillaan Sirkus Finlandian esirippu taisi olla 1981–1984. Yläkuva on vuodelta 1984.

Vuonna 1985 siirryttiin pelkistetympään versioon esiripussa. Kiiltoa ja kimallusta ei kuitenkaan unohdettu. Kuvassa Sharon Folco tekee numeroaan vertikaaliköydellä. Tämä esirippu siirtyi seuraavana vuonna Sirkus Finlandia Juniorin käyttöön.

1986–1989 Sirkus Finlandian Seniorin esirippu-rakennelma oli suuri, mutta orkesteri näkyy kuitenkin istuvan sen ulkopuolella vasemmalla reunalla. Ulkoasu tuo mieleen hiukan itämaisia piirteitä.

Vuonna 1999 fasadi madaltui ja orkesteri istui keskellä alhaalla.

Seuraavana vuonna esiripun verhot saivat kaarevia muotoja.

Vuonna 2003 rakennelma oli sama, mutta sirkuksen logo nostettiin ylemmäksi.

Jos huomaatte näissä tiedoissa virheitä tai puutteita, kertokaa ihmeessä. Nämä kuvat auttavat osaltaan ajoittamaan vanhoja kuvia, joihin ei ole merkitty minkäänlaisia tietoja.

Ja huomenna lisää kuvia.

.

Esirippu – The Curtain 1

Sirkuksissa on esirippu samaan tapaan kuin teattereissa – melkein. Sirkuksessa ei kuitenkaan piiloteta näyttämöä verhon taakse kuten teatterissa. Esiripun takana sijaitsee garderobi eli taiteilijalämpiö tai backstage. Esirippu on useimmiten kangasta. Yksinään kangasverho on hyvin arkisen näköinen. Sirkuksissa esiripun ympärille on usein rakennettu näyttävä fasadi eli rakennelma kehykseksi, jolla saadaan lisää näyttävyyttä. 

Näillä kuvilla esittelen teille Sirkus Finlandian esirippuja eri vuosina. Vanhoista kuvista on helpompi löytää oikea vuosiluku tämän avulla. Ylhäällä tietenkin Finlandian historian ensimmäinen esirippu ja fasadi vuodelta 1976. Esiintymisvuorossa on klovniryhmä Nick Miehe & Comp.

Seuraavana vuonna 1977 esiripun kehykset muuttuivat yksinkertaisemmiksi. Edelleen orkesteri sijoitettiin esiripun yläpuolelle. Kuva on ensimmäisestä "Kirkko ja Sirkus" -yhteistyöstä. Vasemmalla pastori Ilmo Launis ja keskellä Leena Jurvakainen.

Tähän kuvaan on liitetty kuvateksti: Norsu ensimmäistä kertaa Muoniossa 1978. Tässä taustalla näkyy sama fasadi kuin edellisessäkin. Jospa tuo norsu-kuva on sittenkin otettu 1977?

Tämä kuva on myös vuodelta 1978. Ruotsalainen Reino taiteilee siinä miekan kanssa. Ainakin syyskuussa Tony Rixin tilalla esiintyi Reino eli Karl Otto Hilding Andersson vaimonsa Elsyn avustuksella. Vaihdettiinko siis esiripun fasadi kesken kauden?

Nämä molemmat kuvat on otettu vuonna 1980. Molemmissa näkyy samat esiintyjät: Klovniryhmä Los Carlos eli Jukka Rossi, Carlo Bergman ja Stefan Bergman. Kumpi fasadi oli ensin, yläkuvan vai alakuvan? Alimmaisessa kuvassa onkin niin iso esirippu, että se ei mitään kehyksiä kaipaakaan. Sirkusorkesteri on tässä siirretty ylhäältä alas vasemmalle.

Jatketaan huomenna.

Kommentit:
•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Kahdesta alimmaisesta kuvasta. Toiseks alempi on -79 alin kuva -80 tai -81. Sininen, korkea täytyi olla Gärtners elefant show,n vuoksi. Norsut ei mahtuneet muuten tuleen ja poistuun maneesilta
•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Norsut selittävät tuon korkean väliverhon, mutta eikös molemmissa kuvissa ole sama Los Carlos -klovniryhmä? Ja he esiintyivät vain 1980. Thord Jungella oikealla näkyy olevan sama asu molemmissa kuvissa. Samoin vasemmalla puolella olevalla naishenkilöllä (kuuluttaja?).

Ohjelmalehtien mukaan 1979 klovnit olivat Codrelli's Itävallasta (Randi ja Horst Necid-Codrelli sekä Josef André Bödenler-Codrelli) ja Coronas Tanskasta. Tässä kuva vuoden 1979 klovneista. Codrellit vai Coronas?

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Wille Ahrensilta tuli järkeenkäypä selitys noille kahdelle eri  fasadille  samana vuonna 1980. Ylimmäinen kuva on otettu ensimmäisinä kiertuepäivinä ja alakuva sen jälkeen kun huomattiin ettei Gärtnerin mahdu siitä kulkemaan. Orkesteri siirtyi maan tasalle.
•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

.

Fasadi

Sirkuksissa ja tivoleissa fasadiksi sanotaan tavallista mainoskylttiä isompaa julkisivumainosta tai useimmista levyistä rakennettua sisäänkäynnin julkisivua, jolla houkutellaan asiakkaita. Usein sillä peitetään kätevästi likainen tai muuten rähjäinen teltta. Komealla fasaadilla saadaan risaisestakin pikkuteltasta komea palatsi. Virallisesti fasadi (ranskaksi façade = etusivu, kasvot) on rakennuksen pääjulkisivu, mutta sillä voidaan tarkoittaa myös muuta, erityisesti koristeellista rakennuksen julkisivua tai sen osaa. Suomalaisten suussa se saa usein ylimääräisen a-kirjaimenkin eli fasaadi.

Tässä kuvat yhdestä fasaadista joka on kiertänyt artistilta toiselle Suurosen Surmanajotivolissa. Ylempi kuva on Markku Purhon teltasta vuonna 1977. Vuonna 1975 Markku oli Surmanajotivolissa Leikaksen kanssa. Alakuvassa poseeraavat Peter Daniels eli Pekka Pekkonen ja Monica vuonna 1982. Vuonna 1985 fasaadissa luki Mestari Fa kiiri, mutta ei taiteilijan nimeä. Onkohan niin, että sama fasaadi oli Mr. Henryllä eli Heikki Oravamäellä hänen taikoessaan Suurosella 1960-luvun lopulla. Ennen Purhoa sitä käytti ainakin Alexander Casso. Entäs näinä viimeisinä aikoina?

Tämä fasaadi oli tivolin omaisuutta ja siinä vain vaihdettiin artistin nimeä. Kukahan sen on maalannut? Sen vieressä olevalla paraatikorokkeella näkyy ainakin Tarmo Vilenin signeeraus. Onkohan se tehty samaan aikaan sisäänkäyntifasaadin kanssa. Tarmo Vilen oli akrobaatti, joka uransa jälkeen piti vaimonsa Katin kanssa baarivaunua Suomen Tivolissa useana kesänä. Tarmo maalasi fasaadeja Lasse Berkovitsin jälkeen. Ennen Lassea niitä maalasi Veikko Hursti.

Kommentit:


••••••••••••••••••••••

Kun puhutaan sirkuksien, tivoleiden ja huvipuistojen fasadeista ja koristelusta, puhutaan omasta taiteenlajistaan, englanniksi "fairground art", eli tivolitaide. "Suuressa maailmassa" niiden suunnittelu ja tekeminen on oikea ammatti.
Timo Kanerva
••••••••••••••••••••••
Sisääntulo fasadin on maalannut Lasse Berkovitsch ja siinä on ollut myös Aleksander Casson nimi. Tuo fasadi oli tivolin omaisuutta. Paraatikoroke fasadin on maalannut Tarmo Vilen, antamani suunnitelman pohjalta. Tarmo oli tuolloin Huvipuisto Seiterän mukana 1976. Tarmo ja Kati Vilen olivat Tivoli Matti Sariolan mukana v.1974 pitämässä baarivaunua sekä heillä oli kaksi vapaaohjelmaa mastossa, The Tornados ja Klovni Slipi. Tuona kesänä minulla oli myös taikateltta Sariolassa. Samana kesänä polkupyöräili Lasse Berkovitsch turistina mukana ja asui teltassa. Hän maalasi silloin tuon paraatikorokkeen takana olevan television. Tuo näytösaika kello on itse tekemäni, kuin myös fasadin muu rakenne. Fasadi on siis omani. Suurosen vanhemman surmanajofasadin on maalannut Veikko Hursti ja se viimeisin on Lasse Berkovitschin maalaus.
Pekka Pekkonen
••••••••••••••••••••••
Markku Purholla ja Pekka Pekkosella käytössä ollut sama fasadi oli mahdollisesti fakiiri Pentti Tanskasella Mestari Fakiiri -tekstillä kun hän esiintyi Onni Suurosen Surmanajotivolissa vuonna1980. Tanskanen esiintyi Surmanajotivolin ohjelmateltassa fakiiriohjelmallaan, joka sisälsi mm. miekannielemistä, naulan työntämistä sieraimeen, piikkimatolla makaamista sekä kangasnauhan kuljettamista sieraimesta sisään ja suun kautta ulos.
Ylemmässä kuvassa Mestaritaikuri Markku Purhon fasadia kohti astelevat Nokialla vuonna 1977 Markku Aulanko ja Risto Pajunen, vasemmalla näkyy Purhon Volvo Amazon. Purho esiintyi Onni Suurosen tivolissa v 1975 Aimo Leikaksen kanssa ja vuonna 1977 yksin omilla näytöksillään.
Terv
Tk
••••••••••••••••••••••
Tietääkö kukaan teistä Tarmon akrobaatti kaverista nimeltä Yrjö Niitlahti mitään, heillä oli tietääkseni nimi The Tornados. 
Niina Niitlahti
••••••••••••••••••••••
Niin Purhon, kuin Peter Danielsinkin fasaadi oli myös minulla käytössä aiemmin, nimi vain oli Mestaritaikuri Mr. Henry. Kuten Pekka P edellä mainitsi, fasaadi oli Lasse Berkowitschin maalaama. Minulla oli ensimmäisenä vuonna (vuonna 1967) vielä Veikko Hurstin maalaama fasadi

Heikki Suikki, (entinen Oravamäki)
••••••••••••••••••••••
.