Sirkus Finlandia 40 vuotta sitten | 40 years ago

Sama homma pitkälti toistasataa kertaa kesässä 1976.

Ensi-ilta Tammisaaressa 21.4.1976.

Sisäänkäynti pihan puolelta 1976.

Klovni Nick Miehe 1976.

Tehokkaat mainoskyltit Leena Jurvakaiselta 1976.

Teltta kasaan ja seuraavaan kaupunkiin 1976.

.

Esirippu – The Curtain 1

Sirkuksissa on esirippu samaan tapaan kuin teattereissa – melkein. Sirkuksessa ei kuitenkaan piiloteta näyttämöä verhon taakse kuten teatterissa. Esiripun takana sijaitsee garderobi eli taiteilijalämpiö tai backstage. Esirippu on useimmiten kangasta. Yksinään kangasverho on hyvin arkisen näköinen. Sirkuksissa esiripun ympärille on usein rakennettu näyttävä fasadi eli rakennelma kehykseksi, jolla saadaan lisää näyttävyyttä. 

Näillä kuvilla esittelen teille Sirkus Finlandian esirippuja eri vuosina. Vanhoista kuvista on helpompi löytää oikea vuosiluku tämän avulla. Ylhäällä tietenkin Finlandian historian ensimmäinen esirippu ja fasadi vuodelta 1976. Esiintymisvuorossa on klovniryhmä Nick Miehe & Comp.

Seuraavana vuonna 1977 esiripun kehykset muuttuivat yksinkertaisemmiksi. Edelleen orkesteri sijoitettiin esiripun yläpuolelle. Kuva on ensimmäisestä "Kirkko ja Sirkus" -yhteistyöstä. Vasemmalla pastori Ilmo Launis ja keskellä Leena Jurvakainen.

Tähän kuvaan on liitetty kuvateksti: Norsu ensimmäistä kertaa Muoniossa 1978. Tässä taustalla näkyy sama fasadi kuin edellisessäkin. Jospa tuo norsu-kuva on sittenkin otettu 1977?

Tämä kuva on myös vuodelta 1978. Ruotsalainen Reino taiteilee siinä miekan kanssa. Ainakin syyskuussa Tony Rixin tilalla esiintyi Reino eli Karl Otto Hilding Andersson vaimonsa Elsyn avustuksella. Vaihdettiinko siis esiripun fasadi kesken kauden?

Nämä molemmat kuvat on otettu vuonna 1980. Molemmissa näkyy samat esiintyjät: Klovniryhmä Los Carlos eli Jukka Rossi, Carlo Bergman ja Stefan Bergman. Kumpi fasadi oli ensin, yläkuvan vai alakuvan? Alimmaisessa kuvassa onkin niin iso esirippu, että se ei mitään kehyksiä kaipaakaan. Sirkusorkesteri on tässä siirretty ylhäältä alas vasemmalle.

Jatketaan huomenna.

Kommentit:
•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Kahdesta alimmaisesta kuvasta. Toiseks alempi on -79 alin kuva -80 tai -81. Sininen, korkea täytyi olla Gärtners elefant show,n vuoksi. Norsut ei mahtuneet muuten tuleen ja poistuun maneesilta
•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Norsut selittävät tuon korkean väliverhon, mutta eikös molemmissa kuvissa ole sama Los Carlos -klovniryhmä? Ja he esiintyivät vain 1980. Thord Jungella oikealla näkyy olevan sama asu molemmissa kuvissa. Samoin vasemmalla puolella olevalla naishenkilöllä (kuuluttaja?).

Ohjelmalehtien mukaan 1979 klovnit olivat Codrelli's Itävallasta (Randi ja Horst Necid-Codrelli sekä Josef André Bödenler-Codrelli) ja Coronas Tanskasta. Tässä kuva vuoden 1979 klovneista. Codrellit vai Coronas?

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Wille Ahrensilta tuli järkeenkäypä selitys noille kahdelle eri  fasadille  samana vuonna 1980. Ylimmäinen kuva on otettu ensimmäisinä kiertuepäivinä ja alakuva sen jälkeen kun huomattiin ettei Gärtnerin mahdu siitä kulkemaan. Orkesteri siirtyi maan tasalle.
•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

.

Sirkus Miehe 1912

Kansan Lehden ilmoitus 29.8.1912 kertoi, että Tampereelle on saapunut Suomen suurin Sirkus. Kyseessä oli tanskalainen Cirkus Miehe. Esiintymispaikkana oli Aleksanterintori eli nykyinen Pyynikintori. Sirkuksen suurin tähti taisi olla Hubert Cooke, joka jo pari vuotta aiemmin piti sirkusta Helsingin Hippodrom-sirkusrakennuksessa. Silloin mainostettiin, että näytös tuli suoraan Lontoon Hyde Parkista.

Sirkus Miehen lehti-ilmoitusta lukiessa aivan hengästyy:
Ensi kerran Suomessa!
Näytäntökausi Tampereella perjantaista 30 p:stä elokuuta 16 p:ään syyskuuta.
SIRKUS MIEHE
(Epäilemättä Suomen suurin matkustava Sirkus-seurue) saapui Tampereelle, Aleksanterin torille, ja on ensimmäinen Suuri Juhla-Näytäntö Perjantaina Elokuun 30 pnä klo 8,15 j.p.
Huom.! SIRKUS MIEHE on nykyisillä ensiluokkaisilla voimillaan varmasti paras Sirkus, joka tähän asti on Suomessa käynyt. Ensiluokkainen suurkaupungin ohjelma! Suurin ja kaunein hevoskokoelma! Ainoastaan ensiluokkaiset taiteilijat esiintyvät. Naisia ja miehiä kaikista kansoista.
Suuremmoisesta ohjelmasta mainitsemme:
Lentävät miehet Aerian ja Ostara "Punaisiksi taiteilijoiksi" kutsutut. Ei milloinkaan ennen nähty Suomessa. Korkealla sirkuskaton alla tekevät he temppunsa ja heittäytyvät trapetsista trapetsiin yksin ja kaksinkertaisissa uhkahyppäyksissä. Viimeksi kolminkert. hyppäys levitettyyn varmuusverkkoon.
Ratsujoukkue Glauerts, 6 ratsutaiteilijaa samalla hevosella.
4 kaunista Tiikeri-Oritta jotka nti Dora esiintuo 
Vapaaopettelu, joka on ainoa laatuaan Nti Amalia, ensiluokkaisia ennätyksiä liikkuvassa trapetsissa. 
Nti Antonia kievahdus-ratsastajatar.
20 vuosisadan ilmiö hra Harald Senets,
6 oritta esiintuo hra Hubert Cooke.
Nti Louise, ennätystanssijatar
The Cleitous, käsi- ja päätanssijoita
Korkein koulu, ratsastetaan Kouluratsastaja Mr. Hubert Cookelta. 
Maneesi ilveilijät Mr August ja Lindblom esiintyvät.
Venäläinen posti. Ratsastetaan 9 hevosella neideiltä Isabella ja Antonia.
Mr August ja Lindblom,
Piccolo ja Fred
Nti Isabella, kouluratsastajatar. Ratsastaa myös ilman satulaa. 
Ensiluokkaista Konsertti omalta jouhiorkesterilta alkaa puoli tuntia ennen näytäntöä. 
Oma sähkövalaistuslaitos.
Pilettien hinnat: Varattu paikka 3:50. 1:nen paikka 2:50, 2:nen paikka 1:50, seisomapaikka 1 mk. Lapsilta alle 10 v. puolet. Pilettien myynti aletaan kolmeneljännes tunt. ennen näytännön alkua.
Kunnioituksella H. Miehe, johtaja

Tanskalainen sirkusmuusikko Heinrich Miehe (1846–1915) ja hänen vaimonsa Louise (Schulz) (1849–1932) perustivat sirkuksen 1884. Neljä ensimmäistä vuotta se kulki nimellä Cirkus Thyland. Cirkus Miehe toimi vuoteen 1958 asti. Ohjelmassa mainittu nti Dora on ilmeisesti Dora Miehe Pfänner (1868–1945) ja klovni Mr August oli johtaja itse. Vielä 1950-luvulla löytyy mainitoja Miehen klovniryhmästä ja klovneista Miehe–Steckel.

Alakuvassa Sirkus Finlandian klovni Nick Miehe, joka vuonna 1976 kävi muun sirkusväen kanssa valtiovarainministerille kertomassa mielipiteensä huviveron järjettömyydestä. Hän oli myös tanskalainen ja näin ollen arvaan, että sukua yllämainituille.

Huvivero

Kuvassa Sirkus Finlandian klovni Nick Miehe, joka kävi valtiovarain ministeriössä kertomassa huviveroon liittyvistä vaikeuksista vuonna 1976. Kuvaaja oli Pressfoton Kaj Hagström.

Huvivero on ikivanha ja sitkeästi hengissä pysynyt keino rokottaa varsinkin rahvaan suosimia huvitilaisuuksia, jotka eivät olleet taidetta. Jo vuonna 1818 säädettiin, että kaupunkien maistraattien tuli velottaa huvitilaisuuksien järjestäjiä hopearuplalla ja vuosittain tilittää varat senaatille.

Minun ikäisteni paremmin muistama huvivero oli voimassa 1915–1981. Huvivero perustui vuonna 1914 annettuun Venäjän keisarilliseen säädökseen "Armollinen asetus julkisista näytännöistä ja huvitilaisuuksista kannettavasta väliaikaisesta verosta". Siis väliaikaisesta! Huviveron piiriin kuuluivat mm. konsertit, lavatanssit, teatterit, elokuvat ja tivolit.

Alkuun vero oli 10 % pääsymaksusta. Vuonna 1921 vero määrättiin erisuuruisena eri huveille, ollen elokuvista 40 % sirkusnäytöksistä, kabaree-esityksistä ja tansseista 50 % ja muista huvitilaisuuksista 10 %.  Ja se otettiin brutosta.

Huviveron perinnässä käytettiin alkuun postimerkkejä. Vuoden 1922 alusta tulivat käyttöön Suomen Pankin painamat huviveroliput. Lippu muodostui kolmesta osasta. Kuittiosalla pääsi tilaisuuteen, keskiosa jäi ostajalle (kuva alla) ja kantaosa oli myyjälle jäävä tarkastusosa.

Tottakai tähänkin keksittiin kaikenlaisia kiertoteitä. Esimerkiksi Suurosten surmanajoa ei verotettu, koska se laskettiin kilpa-ajoksi, josta ei veroa tarvinnut maksaa. Yleistä oli naamioida tanssit iltamiksi juhlapuheineen. Joissakin paikoissa myytiin samat liput kahdesti.

Sirkus Finlandian omistajat muistavat hyvin huviveron lopettamisen. Presidentti Urho Kekkonen allekirjoitti 15. elokuuta 1980 lain, jonka mukaan huvivero poistuu seuraavan vuoden alusta. Samana päivänä päivänä syntyi nykyinen sirkustirehtööri Carl-Johan Jernström.

Itselläni on henkeäsalpaava muisto huviverosta samoilta ajoilta. Särkänniemen huvipuistolla oli lupa käyttää lipunmyynnissään nk. Bireka-lippuja. Aina kauden lopussa myymättä jääneet vajaat lippurullat poltettiin poliisilaitoksen sihteerin Raimo Tannerin valvonnassa suuressa tynnyrissä. Lippujen päälle kaatamani neste osoittautui myöhemmin bensaksi. Heitin palavan tikun mielestäni aika kaukaa, mutta mutta naama siinä humauksessa paloi. Pari viikkoa meni kasvot siteissä.

Muuten – Tyyne Leivo-Larsson (1902–1977) muistetaan kansanedustaja-ajaltaan muun muassa siitä, että hän ehdotti merimiehiltä huviveron perimistä, koska he pääsevät matkustamaan ilmaiseksi ja näkemään maailmaa.