2019 • Esiripun takana • Behind the curtain

Sirkuksessa ei ole esirippua samanlaisessa käytössä kuin teatterissa. Maneesi on sirkuksen näyttämö. Sen taustalla on fasadi, jossa on esirippu ja esiintyjät tulevat kukin vuorollaan maneesille esiripun takaa. Sirkus Finlandiassa fasadi on rakennelma, jonka katolla on tila orkesterille. Fasadin takana on garderobi. Se on taiteilijalämpiö, jossa artistit valmistautuvat esitykseensä. Garderobissa säilytetään valtaosaa taiteilijoiden välineistä. Lähes kaikissa eurooppalaisissa sirkuksissa taiteilijat pukeutuvat ja maskeeraavat omassa asuntovaunussaan. Garderobiin tullaan hyvin aikaisin ennen omaa esitysvuoroa, sillä jos jotain odottamatonta tapahtuu edellisessä numerossa, pitää ohjelman jatkua katkeamatta. Tässä muutama kuva Sirkus Finlandian takahuoneesta, jonne yleisöllä ei ole mahdollisuutta päästä katselemaan.

Artistit syöksyvät maneesille esiripun takaa.

Esirippu heilahtaa ja moottori huutaa.

Venyttelyä, lämmittelyä ja valmistautumista.

Jotain isompaa nostetaan teltan kupoliin.

Garderobiin on tehty lisätilaa teltan leventämisellä.

Odottelua.

Taikuri Marko Karvon numero päättyi. Uusi matto maneesille.

Harvemmin etu- ja takaverho ovat yhtäaikaa avoinna, sillä garderobista

ei saisi heijastua häiritsevää valoa esiintymistilaan.

Tätä korkeampi ei mahdu tästä aukosta.

Aviisin ilmoitukset luetaan joka päivä.

Kaksi eri maailmaa verhojen erottamana. 

.

Esirippu – The Curtain 3

Esirippu on jonkin edessä oleva, varsinkin näyttämöä katsomosta erottava verho. Siitä käytetään myös nimeä väliverho. Synonyymisanakirja esittelee esiripulle vaihtoehdoksi sanaa uudin. Klassisen sirkuksen katsomorakenteen vuoksi näyttämö eli maneesi tai areena on aina näkyvissä. Kuvassa ylhäällä Sirkus Finlandian esirippu vuonna 2004. Verhon ympärillä on rakennelma, jonka katolla on orkesteri.

Vasta 2010 fasadin ulkomuoto muuttui tällaiseksi.

Vuonna 2011 esiripun molemmin puolin asennettiin valolistat pystyyn

Surmanajajien vuoksi piti myrskytangot sijoittaa hieman poikkeavasti vuonna 2012. Samalla poistettiin myös orkesterikorokkeen yläpuolella oleva valoviuhka.

2013 nostettiin seinämää orkesterin takana ja sinne asennettiin neljä valolistaa pystyyn.

Viime kesänä rakennelma oli suunilleen samanlainen. Saapa nähdä millainen se on ensi kesänä.

Orkesterissa oli viime kesänä yhdeksän miestä, kaikki Ukrainasta. Soittamisen lisäksi heidän tehtävänsä on kiertueella myös pystyttää ja purkaa orkesterilava.

.

Esirippu – The Curtain 2

Teatterissa esirippu peittää taakseen näyttämön. Sirkuksen näyttämö on aina avoin ja esirippu on portti taiteilijalämpiöön. Suurimmillaan Sirkus Finlandian esirippu taisi olla 1981–1984. Yläkuva on vuodelta 1984.

Vuonna 1985 siirryttiin pelkistetympään versioon esiripussa. Kiiltoa ja kimallusta ei kuitenkaan unohdettu. Kuvassa Sharon Folco tekee numeroaan vertikaaliköydellä. Tämä esirippu siirtyi seuraavana vuonna Sirkus Finlandia Juniorin käyttöön.

1986–1989 Sirkus Finlandian Seniorin esirippu-rakennelma oli suuri, mutta orkesteri näkyy kuitenkin istuvan sen ulkopuolella vasemmalla reunalla. Ulkoasu tuo mieleen hiukan itämaisia piirteitä.

Vuonna 1999 fasadi madaltui ja orkesteri istui keskellä alhaalla.

Seuraavana vuonna esiripun verhot saivat kaarevia muotoja.

Vuonna 2003 rakennelma oli sama, mutta sirkuksen logo nostettiin ylemmäksi.

Jos huomaatte näissä tiedoissa virheitä tai puutteita, kertokaa ihmeessä. Nämä kuvat auttavat osaltaan ajoittamaan vanhoja kuvia, joihin ei ole merkitty minkäänlaisia tietoja.

Ja huomenna lisää kuvia.

.

Sirkusmaneesi

Klassisen sirkuksen esitykset käyttävät pyöreää areenaa eli maneesia, jota ympäröi nouseva katsomo. Katsojat siis näkevät toistensa reaktiot.
Englantilainen ratsuväessä palvellut Philip Astley (1742–1814) keksi yhdistää pyöreällä maneesilla akrobaattien, jonglöörien ja muiden esitystaitureiden ohjelmanumeroita perinteiseen taitoratsastusnäytökseensä vuonna 1768. Taiteilijat täyttivät kätevästi hevosnumeroiden väliset katkot. Sirkukseksi tätä näytösmuotoa alettiin nimittää vasta 1782. Astley ei kuulemma itse koskaan käyttänyt sanaa sirkus, vaan sen ideoi hänen kilpailijansa John Hughes, jonka perustama Royal Circus sijaitsi lähellä Astleyn Amphitheatre of Equestrian Arts -rakennusta Lontoon Lambethissa.
Astleyn ensimmäinen maneesi oli halkaisijaltaan 62 jalkaa. Melko varhain kuitenkin sovittiin pyöreän maneesin standardiksi 42 jalkaa, eli 12.8 metriä. Se todettiin hevosille kaikkein parhaaksi täydessä laukassa.
Sirkus Finlandian maneesi oli alkuaan 10 m, mutta viimeisimmän teltan myötä se saatin suurennettua 11 metriin. Viereisen kuvan otin viime syksynä Ignat Ignatovin esitellessä ponejaan.

http://en.wikipedia.org/wiki/Astley%27s_Amphitheatre
www.sirkusfinlandia.fi
.