Autot maneesilla • Cars on a ring

Ihan oikeita autoja näkee harvemmin sirkusmaneesilla. Johtuu ehkä siitä, että ne käryttävät pahasti ilmaa teltan sisällä. Sähköautolla se onnistuu tulevaisuudessa ehkä miellyttävämmin. Omista arkistoistani löytyi ensimmäinen maininta autosta vuodelta 1930. Suomessa vierailleessa Sirkus Medranossa esiintyi silloin ohjelmalehden mukaan Bretini-akrobaatit täydessä käynnissä olevassa autossa. Joskus 1930-luvulla myös Suomen Tivolin sirkuksessa esitti Frederich Norton voimailua autolla sirkuksen kupolissa. Olisi mukava tietää miten se tapahtui. Tuosta ylhäällä olevasta kuvasta tiedän vain, että se on vuodelta 1980 ja numeron nimi on Hajoava taksi. Onko se sama kuin Steckelin numero tuolla alempana? Auto on ainakin hyvin samantapainen.

Tämän kuvan mainoskulkueessa huristaa Barengos-ryhmä Tampereen Ratinassa 1950. He esittivät Sirkus Sariolassa numeron Ford-autohuoltoa 1900.

Vuonna 1961 ruotsalaisen Trolle Rhodinin sirkusvierailulla Suomessa esitettiin Jacksons Crazy Taxi -numero.

Kansallissirkuksessa nähtiin vuonna 1982 Ajatteleva taxiauto – Arnold's -niminen numero, jonka esittäjinä olivat Ulla ja Jack Steckel. Sama pariskunta esitti ainakin 1983 ja 1985 Hajoava taksi -numeron Sirkus Stella Nova'ssa.

1980-luvulla suomalaiset seurasivat televisiosta henkeään pidätellen Ritari Ässän seikkailuja. Hänen ihmeellisen Kitt-autonsa nokkaa hyväilee tässä kuvassa Sirkus Finlandia Juniorin juontaja Jouni Aalto vuonna 1988,

Rikollisten piirissä ehkä pelätään myös tätä Sealion Patrol'ia. John Burke ja hänen merileijonansa huristelevat tässä Monte-Carlon sirkusfestareilla vuonna 2008.

Yksi Sirkus Finlandian suurimmista tähdistä 2019 oli ukrainalainen voimamies Denis Ilchenko, joka mm. antoi ajaa ylitseen kolme tonnia painavalla Hummerilla.



.

Zoo Cirkus

Suomessa liikkui aikoinaan pari lähes saman nimistä sirkusta. Trolle Rhodinin Zoo Cirkus kiersi ahkerasti Suomessa ainakin vuodet 1948–1963. Sillä oli valtava menestys. Tuohon aikaan lähes kaikki suomalaiset tiesivät mikä on Zoo Cirkus. Kaikki puhuivat siitä.

Keväällä 1950 Suomeen saapuivat Alexander Sandor Kleinbarthin perhe mukanaan eläintenhoitaja Ernst Späth. Heillä oli sopimus Erkki Parkkosen vetämän Suomen Tivolin osaston kanssa. He liittyivät tivoliseurueen mukaan omalla teltallaan nimellä Pienois-Eläinsirkus.

Kolme vuotta myöhemmin Sandor Kleinbarth ja Ossi Elstelä teettivät purjekankaasta teltan, johon mahtui 500–600 henkeä. He lähtivät vappuna 1953 liikkeelle nimellä Zoo Cirkus Sandor. Zoo-sanalla oli siis maaginen kaiku myös heidän mielestään. Olikohan Rhodinilla ja Kleinbarthilla koskaan kinaa tuon nimen käytöstä? Oman kirjanpitoni mukaan Zoo Sirkus Sandor liikkui vielä 1965. Välillä sirkus-sana kirjoitettiin s-kirjaimella ja välillä c:llä.

Tämän kuvan kuvateksti kertoo: Zoo Sirkus Sandorin sirkuskoiria kouluttajansa kanssa. Keskimmäisenä oleva koira seisoo takajaloillaan mekkoon puettuna 1950 tai 1951. Veikkaan kuitenkin, että kyseessä on Pienois-Eläinsirkus ja takana seisoo joku maneesipojista.

.

Trolle Rhodin Zoo Cirkus 1957

Onkohan tämä suurin Tampereella vieraillut sirkus? Ruotsalainen Trolle Rhodin Zoo Cirkus oli sijoittunut Tampereen Eteläpuistoon Speedway-radalle vuonna1957. Samaan paikkaan jossa Sirkus Finlandiakin vierailee nykyään. Valtavassa teltassa oli neljä päämastoa ja niiden välissä kolme maneesia amerikkalaisen mallin mukaisesti. Ympärillä oli katsomo 6 000 katselijalle. Paikkoja oli siis viisi kertaa enemmän kuin Finlandiassa. Silloin ei toki ollut yksittäisiä istuimia, jotka vievät huomattavan paljon tilaa.

Trolle Rhodinin (1917–1997) sirkus on tänään Ruotsin vanhin sirkus. Nykyään se käyttää nimeä Cirkus Brazil Jack perustajansa, Trollen isän Carl Max Alexander Rhodinin (28.9.1871–7.11.1952) mukaan. Hän käytti taiteilijanimeä Brazil Jack.

Trolle Rhodin

Tarmo Vilén ja Yrjö Niitlahti

Tarmo Vilén ja Yrjö Niitlahti eli yläkuvassa 1958 esiintyvä 2 Tornados oli yksi tunnetuimmista akrobaattipareistamme. Tässä minun tietoni heidän keikoistaan vuosien varrella:

1951 Sirkus Bonn, 2 Tornados eli iloiset kulkurit
1955 Sirkus Eurooppa, ryhmässä Kalle Nyman, Vilén ja  Niitlahti
1957 Linnanmäen vapaanäyttämöllä Flying Tornados
1958 Ruotsalaisen Cirkus Manuel Mijaresin Suomen kiertueella
1959 Linnanmäen vapaanäyttämöllä
1961 Ruotsal. Trolle Rhodinin vesi- ja jääshowssa
1971–1972 Cirkus Löwe Norjassa, , The 2 Tornados, Tarmo & Kati Vilén
1977 Linnanmäen Peacock-varieteessa Tarmo Vilén ja Yrjö Niitlahti
1978 Sirkus Finlandia, The 2 Tornados, Tarmo & Kati Vilén

Tuossa Trolle Rhodinin Showssa ei ohjelmalehti kuulemma pitänyt kaikin osin paikkaansa, mutta Tornados-nimi siellä oli. Entä mihin meni Niitlahti, kun Vilén esiintyi vaimonsa kanssa? Alhaalla kuva Sirkus Euroopasta 1955. Oliko alamies Kalle Nyman mukana vain kuvaajan iloksi vai oliko hän mukana esityksessä? Ainakin esiintymisasu on erilainen. Orkesterikaan ei ole paikalla.

Tarmo Vilénin vei aikanaan leukemia ja Yrjö Niitlahti menehtyi 2005. Tuosta Cirkus Mijaresista lisää huomennna.

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••••••••••
Olen suoraan alenevassa polvessa sirkuslaisia ja luin Vilenin ja Niitlahden kiertuelistaa. Haluisin kuitenkin tiedoksi Sinulle jos et tiedä että kyseiset taiteilijat aloittelivat uransa Sariolan Tivolissa Sirkus Areenassa. En muista kuinka kauan he meillä olivat mutta sieltä se alkoi.
Riitta Soikkeli
•••••••••••••••••••••••••••••••
Pari lisäystä tähän ansiokkaaseen luetteloon. Vuonna 1959 Tornados oli ainakin elokuussa Tivoli Toivo Sariolan tivolisirkuksessa mutta jo aivan elokuun lopulla Peacockissa. Peacockissa he olivat Teheranis nimisen pärssiryhmän tilalla. Linnanmäen ulkoilmanäyttämöllä he olivat ainakin heti syyskuun alussa.
Miulla on sellainen käsitys että vuonna 1961 Rhodinilla olleet taiteilijat ovat eri henkilöitä.
Korjatkaa jos olen väärässä. 
PL
•••••••••••••••••••••••••••••••
Vuonna 1974 Kati ja Tarmo Vilén esiintyivät Tivoli Matti Sariolassa, tehden vapaaohjelman mastossa. Avustajana toimi Hannu Manninen. Lisäksi Tarmo teki klovni-numeron Sleepy. Katilla ja Tarmolla oli myös baarivaunu Sariolassa ja lisäksi Tarmo toimi työnjohtajana. Seuraavina vuosina he olivat mm. Huvipuisto Seiterän mukana, mutta eivät esiintyneet.
•••••••••••••••••••••••••••••••
Trolle Rhodinin Vesi- ja jääshown ohjelmalehdessä 1961 ruotsinkielisessä osassa on 2 Torandos, suomenkielisessä osassa 2 Tornados ja ohjelmalehden artistikuvan alla on nimi 2 Dorantos, joka on tämän "Hängeperch" numeron esittäneiden taiteilijoiden todennäköisesti oikea nimi.
Kyseessä eivät olleet Vilén ja Niitlahti.
BG 
•••••••••••••••••••••••••••••••
Itse asiassa kuultuna Kalle Nyman kertoi, että he eivät koskaan varsinaisesti tehneet mitään yhteistä numeroa Tarmon ja Ykän kanssa, mutta kokeilivat jonkin verran yhteisiä liikkeitä Sirkus Euroopassa ollessaan. Tarmo ja Ykä tekivät silloin trapetsinumeroa ja Kalle Nyman paini karhun kanssa.
MA
•••••••••••••••••••••••••••••••
Mulla on sama valokuva kuin ylhäällä + myös muutama erillainen ja kuvan takan lukee: Carl Nyman, Yrjö Niitlahti, Tarmo Vilén Sirkus Eurooppa 28.5.55 -13.10.55 + lehtileike
Kristiina
•••••••••••••••••••••••••••••••
.

Linnanmäen johtajia

Viime kuun lopulla oli Helsingin Sanomissa ilmoitus, jolla haettiin toimitusjohtajaa Linnanmäelle. Ilmoitus pisti muistelemaan keitä olivat aiemmat johtajat. Linnanmäen omistaa Lasten Päivän Säätiö, jonka perustivat 1956 kuusi lastensuojelutyötä tekevää järjestöä.

Ennen Linnanmäkeä ja ennen Lasten Päivän Säätiötä meillä oli Lasten Päivä. Lasten Päivä oli Ruotsin mallin mukaan järjestetty lastensuojelutyötä tekevien järjestöjen yhteistapahtuma, jolla nämä keräsivät varoja toimintaansa. Niitä järjestettiin satunnaisesti jo ennen sotia, mutta niiden merkitys kasvoi sotien jälkeen. Tivolilaitteita oli silloin vähemmän, painopiste oli erilaisilla ohjelmilla ja arpajaisilla, narunvedoilla ja muilla tavarapeleillä. Palkintotavarat olivat pitkälti lahjoituksia Ruotsista ja erityisesti Tanskasta. Sieltä saatiin kahvia, sokeria, suklaata ja muita Suomessa kortilla olevia herkkuja.  Hankkeen suojelija oli Alli Paasikivi, jonka nimeä käytettiin hyväksi kun haluttiin oikaista jotain lupakiemuroita. Tapahtumia järjestettiin monilla paikkakunnilla. Jossain vaiheessa Lasten Päivän nimissä tuotiin Suomeen myös sirkuksia ja tivolilaitteita.

Lasten Päiviä koordinoi järjestelytoimikunta, jonka puheenjohtaja oli ylilääkäri Viljo Rantasalo. Sitten päätettiin, että järjestelytoimikunnan puheenjohtaja on myös eräänlainen toiminnanjohtaja.  ”Tehtävään palkattiin everstiluutnantti Einari Haltiavuori, Suomen Väetönsuojelujärjestön ja Is-Te Oy:n (Ilmansuojeluteollisuus – väestönsuojeluun liittyviä artikkeleita tekevä tehdas) toimitusjohtaja.  Hänellä osoittautuikin olevan ideoita, tarmoa ja jopa terävät kyynärpäät , joita tarvittiin Lasten Päivän järjestämisessä ja kehittämisessä vastaan tulevien vaikeuksien voittamiseksi”, lukee Saisko Lipun Karuselliin kirjassa. Kun Lasten Päivän Säätiö perustettiin, niin Haltiavuori oli sen ensimmäinen toimitusjohtaja. Säätiö aloitti varsinaisesti toimintansa 1957.

Tässä lista Lasten Päivän Säätiön toimitusjohtajista:
Eversti Haltiavuori 11.9.1956–30.11.1957
Veli Virtanen 1.5.–10.10.1958
Bo Ekelund 10.10.1958–14.4.1987
Erkki Kaski 15.4.1987–1990 (apul.joht. 16.8.1962 alkaen)
Kalle Justander 1991–2001 (varatoim.joht. 1990 alkaen)
Risto Räikkönen 2001–2013

Yläkuvassa ruotsalaisen Trolle Rhodinin Zoo-Cirkus, joka 1950 kulki Suomessa Lasten Päivän Sirkuksen nimellä. Majakka ja Perävaunu -elokuvista tuttu Perävaunu poseerasi vuoden 1948 Lasten Päivän Sirkuksen ohjelmalehden kannessa. Tässä oli takana tanskalainen Cirkus Brdr. Schmidt.

Lähteet: Markku Aulanko ja Saisko Lipun Karuselliin -kirja.

Anton Kollmann 31.10.1915–23.4.2013

Domptööri Anton Kollmann kuoli Jyväskylässä huhtikuun lopussa. Domptööri tarkoittaa petoeläinten ja elefanttien kouluttajaa. Anton Kollmann oli syntynyt Saksassa Baijerin Fürthissä 31.10.1915. Talousopintojen jälkeen hän meni töihin saksalaisen Circus Kronen mainososastoon 1930-luvun lopulla. Hän kiinnostui eläimistä ja siirtyi mainososastolta kouluttamaan petoeläimiä. Circus Kronesta hän löysi pätevän oppi-isän. Vuonna 1943 Krone oli Wienissä ja siellä Anton Kollman jo esiintyi eläinten kanssa.  Kronen elefanttien kanssa hän siirtyi Bouglionelle Pariisiin ja työskenteli siellä norsujen lisäksi myös jääkarhujen kanssa. Silloin häntä mainostettiin nimellä Le Captain Colman. Bouglionen mukana hän kiersi myös Pohjois-Afrikassa.

Anton Kollmann Cirque Bouglionessa jääkarhuineen.

Anton Kollmann tutustui jossain vaiheessa ruotsalaisen Zoo-sirkuksen johtajaan Trolle Rhodiniin ja tuli tämän mukana Ruotsiin vuonna 1952. Hän kiersi Zoo-sirkuksen matkassa monia vuosia eri puolilla Eurooppaa ja pitkään myös Venäjällä. Hän esiintyi tiikereiden ja leijonien kanssa. Cirkus Zoon kanssa hän oli  myös Suomessa vuosina 1956 ja 1957. Zoo-Cirkuksen mukana Anton Kollman oli myös Itä-Saksalaisessa Zirkus Barlayssa. Tämä Berliinissä sijaitsevassa sirkuksessa oli jonkin verran omaakin ohjelmaa, mutta sen lisäksi sirkus osti muualta ohjelmakokonaisuuksia kuukaudeksi kerrallaan. Zirkus Barlayn vierailun aikana lienee filmattu elokuva Alarm im Zirkus. Siinä Anton Kollmann on maneesissa eläinten kanssa. Kollman oli Suomessa myös vuonna 1961, jolloin Trolle Rhodin vieraili täällä  jää- ja vesirevyyllä.  Tällöin Kollmann esiintyi numerolla, missä oli kaksi tiikeriä ja yksi urosleijona. Ruotsissa oli petoeläimet kielletty jo vuonna 1960,  joten eläinnumerot oli pakko jättää ja Kollmann siirtyikin yhä enemmän hallinnollisiin tehtäviin.

Vuonna 1964 hän oli Holiday on Icen Euroopan kiertuepäällikkönä. Suomessa hän oli jälleen Puolan valtionsirkuksen mukana 1970-luvulla. Vuosina 1973-1977 sirkus kiersi Ruotsissa ja Suomessa, ensin nimellä Cirkus Polonia ja sen jälkeen nimellä Cirkus Warszawa. Tämän sirkuksen toi Suomeen  Ohjelma-Apu. Vuonna 1978 Kollmann johti Cirkus Humbertoa, joka oli Tsekin valtionsirkuksen yksi osasto ja teki lyhyen kierroksen Ruotsissa. Sen jälkeen Kollmann oli useita vuosia tanskalaisen Cirkus Benneweisin kiertuepäällikkönä ja  pr-tehtävissä.  Hän hoiti Benneweisin vuosittaiset Etelä-Ruotsin kiertueet ja mainosasiat.

Ollessaan Suomessa Puolan valtionsirkuksen kanssa Anton Kollmann kohtasi suomalaisen Irmelin. He menivät naimisiin vuonna 1977 ja asuivat Malmössä. Tytär Maria syntyi 1979. Anton Kollmannin jäätyä eläkkeelle he muuttivat Suomeen ja viimeiset 20 vuotta hän asui Suomessa, ensin Tuupovaarassa ja sitten Jyväskylässä. Anton Kollmann oli vanhan koulukunnan sirkusihmisiä. Hänen mielestään sirkus on sirkus vain silloin, kun siinä on kunnolliset eläinnumerot. Sen vuoksi hän ei oikein lämmennyt nykyajan sirkuksille, kävi kyllä joskus katsomassa Sirkus Finlandiaa. Hän ei juurikaan kertonut omasta urastaan, vaikka siihen sisältyi paljon sellaista, mitä ei enää voi kokea.

Lähde: Markku Aulanko

Kommentit:


Familjens gamle vän Anton Kollman blev en gång tillfrågad huruvida det var en tiger som bitit av honom foten? "Naj." Blev svaret, "Tigrar är snälle dom bits icke."
Toni Rhodin

••••••••••••••••••••••••

Kaipaan tätä miestä, jolla aina oli pilke silmäkulmassa. 
Irmeli 

••••••••••••••••••••••••

.

Thord Junge

Ruotsalainen Thord Junge (26.12.1940–21.1.2001) oli illusionisti ja taikuri, jonka suomalaiset sirkusihmiset muistavat aina liikkeellä olevana ja idearikkaana Sirkus Finlandian markkinointimiehenä. Hän oli vanhan hyvän ajan supliikkimies. Montaakaan sanaa hän ei osanut suomenkieltä, mutta pärjäsi joka paikassa. Junge oli perfektionisti ja todellinen ammattilainen niin omassa esiintymisessään kuin muissakin tehtävissään.

Nuoruudessa hän koulutti itsensä valokuvaajaksi ja toimi Elsa Oleniuksen lastenteatterissa Tukholmassa. Hän alkoi esiintyä taikurina 1950-luvun lopulla taiteilijanimella Charimann. Joidenkin tietojen mukaan nimi oli aluksi Chairmann. Yksi hänen avustajistaan oli Siv Ohlsson, jonka kanssa Thord avioitui ja sai kaksi tytärtä. Myöhemmin toisen vaimonsa, suomalaisen Virven kanssa hän sai kaksi poikaa. Taikuritöiden lisäksi hän toimi paljon sirkusalalla mm. Trolle Rhodinin avustajana markkinoinnissa, taiteellisena johtajana, ohjaajana ja juontajana. Hän aloitti oman sirkuksensakin, mutta huonolla menestyksellä.

Viimeiset vuodet hän oli Cirkus Maximumin ja Sirkus Finlandian palveluksessa. Finlandiassa hän esiintyi taikurina 1979–1980 ja maneesin ulkopuolella 1997–2000. Ruotsalaisessa Cirkus Minimum'ssa hän esiintyi 1983 Virvensä kanssa myös nimellä Wizzy Dizzy.

Alakuvassa Thord ja Virve Junge. Alinna Varsovan kansainvälisen sirkusfestivaalin tuomaristoa lokakuussa 1998. Takarivissä lyhimpänä Thord Junge, hänestä oikealle Carl-Gustaf Jernström. Jungen edessä matalalla Roberto Fazzini. Kaluunatakkinen on sirkustirehtööri Stanislaw Zalewski.

Zoo Cirkus 1946

Trolle Rhodinin Zoo Cirkus toimi Ruotsissa 1941–1963. Rhodinin dynastian sirkushistoria alkaa jo vuodesta 1899, kun Carl Rhodin perusti oman sirkuksensa. Hänen lempinimensä oli Brazil Jack ja sillä nimellä pyörii sirkus edelleen Ruotsissa saman suvun hallinnassa.  Zoo Sirkus vieraili tiheään myös Suomessa.

Tämä juliste vuodelta 1946 on Ruotsin Sirkusakatemian kokoelmista. Ruotsin Posti teetti siitä maksikortin kun ruotsalainen sirkustaide täytti 200 vuotta 10.10.1987.

Aladdin satu-show

Ruotsalainen Trolle Rhodinin Zoo-Cirkus esitti vuonna 1956 ohjelman Aladdin – orientaalinen satu-show. Tämä ohjelmalehti on vain ruotsinkielinen. Ilmeisesti tällä ohjelmalla ei vierailtu Suomessa. Ohjelmalehden kansi on tanskalaisen Oscar Knudsenin käsialaa, kuten moni muukin ohjelmalehti siihen aikaan.

Ohjelmassa esiintyivät mm. The Puposy Ladies, ruotsalaiset ilma-akrobaatit 2 Antalis, Rassys kyyhkysineen, jonglööri Eric Zidla, Petronella, rullaluistelijat 2 Rollex, ranskalainen tanssitrio Les Najas, yhdenmiehen orkesteri Franz Collo, M:lle Cynou kovin vähissä vaatteissa, näyttelijä Ewert Ellman, dressööri Kurt Jäger, Sylvanas, Toto, laulajatar Ingalill Lindström jne.

Alakuvissa huomio kiinnittyy Mademoiselle Cynoun lisäksi itävaltalaiseen Eric Zidlaan. Liikkeessä on 10 rengasta!

Kommentit:

xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Koskien tämän päivän juttua, haluan mainita, että kyllä Zoo Cirkus Aladdin kiersi Ruotsia ja Suomea. Suomessa se kävi isoissa kaupungeissa. Muistelen, että itsekin olin katsomassa näytöstä, mutta joistain syistä ei ohjelmalehteä ole tallella.

Kun katselin ohjelman kuvia, voin mainita, että Rassy ja Petronella ovat sama henkilö. Jugoslavialaisen Rassyn näin myös kun hän teki itämaisen jonglöörinumeron Punaisessa Myllyssä Hämäläisten talossa 1950-luvulla sekä myös Pecockissa vuonna 1951.

Trolle Rhodinin muistelmakirjassa Cirkus Värld (2011) hän mainitsee, että kun sirkus vieraili Turussa1956, syntyi hänen vanhin poikansa Carlo.

Terveisiä Björn Gammals.

xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Aivan kuten Björn kertoi, tämä Zoo Cirkuksen Aladdin kiersi Suomessa. Itselläni oli kokoelmisssa samainen ohjelmalehtinen sekä Suomen kiertuetta varten painettu erillinen suomennos ohjelmasta.

Klovni Sebastian

xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Mainittakoon että Aladdin Show oli Helsingin messukentällä syyskuussa 1956 ja välittömästi tämän jälkeen Lahdessa.

Muistan näytöksen hyvin. Ensimmäinen osa oli perinteistä sirkusta sahapurumaneesilla ja väliajalla maneesille rakennettin suuri koko maneesin täyttävä vesiallas.

Ohjelma alkoi Anton Kollmannin petoeläinesityksellä jota seurasi 2 Antalias trapetsilla. Trapetsiesitys huipentui siihen aikaan muodissa olleeseen surmanhyppyyn. Antalias esiintyi muutama vuosi myöhemmin myös Linnanmäen Peacockissa.

Eläinesityksiä oli runsaasti ja kyyhkysiä lukuunottamatta kaikki eläinesitykset olivat ensimmäisellä puoliajalla. Trolle Rhodinin veljellä Jack Rhodinilla oli simpanssinumero. Sama numero nähtiin myös 1959 elokuussa Linnanmäen Peacockissa. Hevosten vapaaesityksiä oli kaksi erilaista ja lisäksi kouluratsastusesitys. Ohjelmassa oli lisäksi mm. neljä kamelia ja kolme norsua.

Mainittakoon vielä että jonglööri Zidla työskenteli Suomessa myös 1951 tanskalaisessa sirkus Schmidtissä.

Rullaluistelijat 2 Rollex ovat yhtä kuin jonglööri Zidla ja hänen vaimonsa. 
Peter Lindfors

xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Hello id like to find out when and where this show was, my mother was part of les najas . Any details or footage would be great

••••••••••••••••••••••••••••••

The Swedish Trolle Rhodin's Zoo-Cirkus toured Finland and Sweden in 1956 with the show Aladdin – an oriental fairy tale show. The French dance trio Les Najas was one of the acts on the show.

Kari

xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Trolle Rhodin Circus Caravan

Makea kansikuva Trolle Rhodinin ohjelmalehdessä vuodelta 1964. Mallina on tietysti ollut Ingeborg Rhodin. Trolle Rhodin hehkutti esipuheessaan vielä vahvasti Amerikan vierailuaan. Sesongin teemaksi oli valittu Circus Caravan.

Kuten yleensä, ohjelmalehti oli ruotsinkielinen, välissä suomennettu ohjelma yhdellä irtoarkilla. Hämmästyttävää on, että mistään kohtaa ohjelmalehteä ei löydy nimeä Zoo Cirkus.

Perinteisesti lehden keskiaukeamalla on ilmoitettu koko ohjelma. Alkuperäisteksti ja käännös eivät kaikin osin vastanneet toisiaan. Artisteja oli vaihtunut. Taustakuvan aukeamalle on piirtänyt maineikas tanskalainen taiteilija Oskar Knudsen (1898–1971).

Näin jälkikäteen ajatellen kuuluisin artisti lienee maailmankuulu "Gentleman Juggler" Béla Kremo (1911–1979), jonka jonglööri-uraa jatkoi hänen poikansa Kris Kremo (s. 1951) ehkä vieläkin hohtavammalla maineella.

Zoo Cirkus mainoslehti 1949

Jo vuotta aiemmin Zoo Cirkus vieraili Helsingissä. Nyt valloitettiin koko Suomi. Lehdessä kerrottiin, että yksi ja toinen helsingitär sai edellistalvena ylimääräistä sydämentykytystä ihaillessaan kauniin Trolle Rhodinin sulavaa liikehtimistä hevostensa parissa. Mutta Trolle on kuulemma jo ihastunut Ingeborg Gautieriin, joka hymyilee kuin amerikkalainen kansikuvatyttö.

Lehdessä kerrotaan myös tshekki Franz Trubkasta, joka jo 16-vuotiaana muutti Ranskaan. Leijonan kesyttämisen vaikeudesta kysyttäessä hän vastaa: – Vaikein kesytettävä on lopultakin nainen . . .

Trolle Rhodinin nuoremman veljen Jack Rhodinin esittämät simpanssit Carioca ja Panchita surivat kuulemma kovasti kaverinsa Tarzanin kuolemaa. Simpanssi Tarzan oli yleisön lemmikki edellistalvena Helsingin Hippodromissa.

Intialaisista elefanteista puhutaan lehdessä paljon. Gösta Kruuse oli niiden 21-vuotias kouluttaja. Isänsä Kruuse Senior toimi sirkuksen tallimestarina.

Lisäksi lehdessä on muutamia anekdootteja ja sirkuskaskuja. Tämän mainoslehden lisäksi vuonna 1949 painettiin myös ohjelmalehti, josta kerroin 2.1.2012.

Vesisirkus 1961

Trolle Rhodinin sirkus kiersi välillä muuta maailmaa melkein neljä vuotta. Viisi maata, 42 kaupunkia ja noin seitsemän miljoonaa katsojaa oli saalis. Vuonna 1961 tultiin jälleen Suomeen. Uutuutena oli sirkusohjelmaan yhdistetty vesi-show-esitys ja jäärevyy. Sirkussanakin kirjoitettiin lännen malliin c-kirjaimilla.

Uutta oli myös ohjelmalehti, joka oli painettu suomeksi ja ruotsiksi. Aiemmin ruotsinkielisen esitteen väliin lykättiin vain suomenkielinen lisälehti. Ohjelmalehden kansi oli nyt makea ja siihen aikaan vähän uskaliaskin.

Ohjelman ensimmäinen puoliaika oli klassista sirkusta ja väliajan jälkeen oli vuorossa vesi- ja jäärevyy. Koko ohjelmasta ei löydy villieläimiä. Mukana näyttää olevan vain kameleita, norsuja, merileijonia ja hevosia. Lehden kuvituksessa näytetään kuitenkin simpansseja, leijona ja tiikeri.

Merkillinen uutuus suomalaisille oli varmaankin vesiurut, eli soitetutn musiikin tahdissa liikkuvat suihkulähteet. Tuo veden ja jään käyttö olisi ollut mielenkiintoista nähdä sen ajan tekniikoilla. Muistetaan, että vasta vuonna 1956 Tampereen Koulukadulle rakennettiin Suomen ensimmäinen tekojäärata. Muovisia luistinratoja ei silloin kai vielä ollut.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••
Rhodinin sirkuksen vuoden 1961 ohjelmalehtinen on todellakin kuvitukseltaan hyvin kirjava ja monia siinä esiteltäviä taiteilijoita ja eläimiä ei itse esityksessä nähty. Tämä saattaa johtua siitä että kesken sesongin, itse asiassa jo sesongin alussa, sirkus vaihtoi telttansa suuremmasta pienempään ja mahdollisesti silloin supistettin myös itse esitystä. Sesongin alussa sirkus esiityi Ruotsissa ja tuli Suomeen toukokuun lopulla Ahvenanmaan kautta. Elokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin sirkus oli Helsingissä. Muistan esityksen hyvin. Se alkoi legendaarisen Anton Kollmannin petoeläinesityksellä ( kaksi tiikeriä ja yksi urosleijona, lisäksi eläintallin puolella oli sirkuksella toinen urosleijona ).
Kollmann oli rutinoitunut esiintyjä joka jo ennen sotia oli työskennellyt Kronen sirkuksessa Saksassa. Hän oli mukana myös Rhodinin kiertueilla suomessa vuosina 1956 ja 1957. Myöhemmin hän perusti perheen Suomeen ja asui vielä ainakin muutama vuosi sitten Jyväskylässä.

Tätä petoeläinestystä ei ymmärtääkseni nähty Ruotsin puolella koska Ruotsi oli kieltänyt petoeläinesitykset vuonna 1960.Ohjelmassa olivat myös mm. pyöräakrobaatit Ola ja Barbro jotka myöhemmin siirtyivät nuorisosirkustoiminnan pariin.Toinen puoliaika oli kokonaan jäärevyytä. Varsinaista vesirevyytä en ainakaan muista. Sen sijaan vuoden 1956 versiosa koko toinen puoliaika oli vesirevyytä.Sirkus liikkui muuten ympäri Suomea junalla.Peter Lindfors
••••••••••••••••••••••••••••••

Peter,
Olipa hauska ja yllättävä lukea isästäni (Kollmann) täällä. Tulin ihan sattumalta sivustolle. Olen hänen tyttärensä! Kyllä vaan, asuu yhä Jyväskylässä.
Ota Peter yhteyksiä! Olisi hauska kuulla enemmän.
Maria Kollmann
••••••••••••••••••••••••••••••
Trolle Rhodinin Vesi- ja jääshown ohjelmalehdessä 1961 ruotsinkielisessä osassa on 2 Torandos, suomenkielisessä osassa 2 Tornados ja ohjelmalehden artistikuvan alla on nimi 2 Dorantos, joka on tämän "Hängeperch" numeron esittäneiden taiteilijoiden todennäköisesti oikea nimi.
Kyseessä eivät olleet Vilén ja Niitlahti.
BG 
••••••••••••••••••••••••••••••

Zoo-Cirkus 1957

Vuonna 1957 Trolle Rhodinin Zoo-Cirkus oli koottu teeman "No Business Like Show-Business" ympärille. Samainen kappale soi sirkuksen tunnussävelenä useasti. Ohjelmalehdessä sitä mainostettiin Ruotsin suurimmaksi Sirkus-Showksi. Suomenkielisessä lisälehdessä puhutaan jo Euroopan suurimmasta sirkusyrityksestä. Kuvassa Helsingin Olympiastadion Zoo-Sirkuksen taustalla.

Ohjelmalehden keskiaukeamalla on lueteltu itse ohjelma. Huomio kiinnittyy artisteihin 2 Apollo's, joiden kerrotaan olevan ruotsalaisia huippuluokan taitureita, jotka kamppailivat vuosikausia lapsihalvauksen kourissa ja ovat nyt maailmanmaineessaan. Mikähän oli heidän numeronsa?

Kysymyksiä herättää myös numero "Sirkusprinsessa". Kálmánin kuolemattomien sävelten soidessa "Maneesin lasten" kunniaksi Trolle Rhodin esittelee sirkuksen kupoolissa Balettisinfonian. Väriä, valoa, kauneutta ja taituruutta. Numeron esittely kuullostaa hienolta. Millainen se mahtoi olla?

Eläintalleissa intialainen käärmeenlumoojaryhmä esitteli vierailijoille mm. intialaisia Kuningas-Kobria. Talleilta löytyi perinteisten sirkuseläinten lisäksi intialaisia pyhiä temppelilehmiä, egyptiläistä alkuperää olevia Watusie nautoja, Jackihärkiä ym.

Samana vuonna Suomessa kiersi myös ruotsalainen Circus Manuel Mijares.

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Per-Arne Wåhlbergin kirjassa Inte Bara Glitter (2005) on pitkä tarina näistä lapsihalvauksen läpikäynneistä kaveruksista 2 Apollo eli Karl-Erik Hellberg (1919–1998) ja Sven-Eric Westlund (1919–1990). Molemmat olivat nuoressa iässä halvaantuneita rinnasta alaspäin. Tullessaan sisään maneesiin toinen käveli kovin ontuen ja toisen piti käyttää keppiä kävellessä.

Tottakai yleisö oli alussa epäröivä mitä tuleman piti. Mutta kun he näkivät mitä nämä pystyivät tekemään käsien voimalla, niin yleisö oli haltioissaan. Wåhlbergin mukaan ei ole vielä ilmaantunut henkilöitä, joka toistaisi heidän suorituksensa. Vaikka siitä on 54 vuotta, kun minä näin ohjelman Helsingissä, niin muistan hyvin heidän sisääntulonsa maneesiin ja heidän suorituksensa sekä yleisön suosionosoitukset.

Toinen asia oli se ballettisinfonia kupolin alla. Sen on täyttynyt olla joukko naisia, kukin omassa vertikaaliköydessä.

Björn Gammals

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Kolmantena suursirkuksena Suomessa kiersi vuonna 1957 suomalainen Sirkus Panakos. 

Peter Lindfors

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Herrar Direktörer

Näin lähestyi Trolle Rhodinin Zoo Cirkus Helsingin herroja lehti-ilmoituksella joulun lähestyessä 1948. Valtavan huviveron välttääkseen sirkus keräsi näytöksillään varoja myös hyväntekeväisyyteen. Osa markoista annettiin Lasten Päivälle ja sirkus nimettiin Lasten Päivän Talvisirkukseksi. Tänään sirkus tunnetaan nimellä Brazil Jack.

Sen ajan tavan mukaan sirkus oli asettunut Helsingin Hippodromiin. Töölön Messuhallin paikalla oli vielä puutaloja. B-hallin kohdalla oli 1910 ratsastushalliksi rakennettu Hippodrom. Rakennuksessa oli tallitilaa 40 hevoselle ja katsomoon mahtui 1000 henkeä. Sirkusten lisäksi siellä nähtiin myös usein painikilpailuja ja nyrkkeilyotteluja. Hippodrom purettiin 1949.

Ohjelmassa oli suomalaisiakin artisteja: tasapainotaituri ja jonglööri Seppo Leivo sekä 3 Powers eli Iloiset Nokipojat. Kaksitoista jääkarhua, 5 berberileijonaa ja norsut taisivat olla mielenkiintoisimpia nähtäviä. Ohjelmalehdessä varoiteltiin, että petoeläinnumeroiden aikana on yleisön liikehtiminen kielletty. Sehän lisäsi vielä enemmän jännitystä.

Trolle Rhodin esitti täysveriset hevoset, Jack Rhodin opetetut simpanssit ja Ingeborg Goutier norjalaishevoset ja shetlanninponit.

Aiemmin samana vuonna Suomessa vieraili myös tanskalainen Cirkus Brdr. Schmidt, josta kerroin edelliskuussa.