Zoo Cirkus

Suomessa liikkui aikoinaan pari lähes saman nimistä sirkusta. Trolle Rhodinin Zoo Cirkus kiersi ahkerasti Suomessa ainakin vuodet 1948–1963. Sillä oli valtava menestys. Tuohon aikaan lähes kaikki suomalaiset tiesivät mikä on Zoo Cirkus. Kaikki puhuivat siitä.

Keväällä 1950 Suomeen saapuivat Alexander Sandor Kleinbarthin perhe mukanaan eläintenhoitaja Ernst Späth. Heillä oli sopimus Erkki Parkkosen vetämän Suomen Tivolin osaston kanssa. He liittyivät tivoliseurueen mukaan omalla teltallaan nimellä Pienois-Eläinsirkus.

Kolme vuotta myöhemmin Sandor Kleinbarth ja Ossi Elstelä teettivät purjekankaasta teltan, johon mahtui 500–600 henkeä. He lähtivät vappuna 1953 liikkeelle nimellä Zoo Cirkus Sandor. Zoo-sanalla oli siis maaginen kaiku myös heidän mielestään. Olikohan Rhodinilla ja Kleinbarthilla koskaan kinaa tuon nimen käytöstä? Oman kirjanpitoni mukaan Zoo Sirkus Sandor liikkui vielä 1965. Välillä sirkus-sana kirjoitettiin s-kirjaimella ja välillä c:llä.

Tämän kuvan kuvateksti kertoo: Zoo Sirkus Sandorin sirkuskoiria kouluttajansa kanssa. Keskimmäisenä oleva koira seisoo takajaloillaan mekkoon puettuna 1950 tai 1951. Veikkaan kuitenkin, että kyseessä on Pienois-Eläinsirkus ja takana seisoo joku maneesipojista.

.

Zoo Cirkus 1949

Lasten Päivän Huvikentästä vuonna 1949 on puhuttu jo aiemminkin, mutta nyt löytyi lehti-ilmoitus, joka kertoi myös siihen liittyneestä sirkuksesta Tampereella. Lasten Päivän tapahtumia vietettiin useissa eri kaupungeissa ja huvikentän kokoonpano oli osittain erilainen eri paikkakunnilla. Tämä ilmoitus oli Kansan Lehdessä 7.8.1949:

Lasten Päivän Suursirkus Zoo Cirkus
saapuu omalla 72-akselisella sirkusjunallaan huomenna maanantaina klo 17 Tampereelle ja esiintyy tiistaista alkaen
Lasten Päivän Huvikentällä Hippoksella
Suurin Suomessa vieraillut sirkus!
4-mastoinen jättiläisteltta, 2 500 hengen kohoava katsomo, 80-päinen henkilöstö.
Suuressa yli 2 tuntia kestävässä ohjelmassa esiintyy mm.
Jättiläiselefantteja
2 merileijonaa
5 villiä berberileijonaa
12 opetettua koiraa
20 hevosta ja ponia
Marokkolaisia akrobaatteja
Kiinalaisryhmä
Hollantilaisia klovneja
Ranskalaisia ilma-akrobaatteja
Espanjalainen maneesipelle
Tanskalainen akrobaattiperhe
Kouluratsastusta
”Iloiset nokipojat”
Tauno Marttisen sirkusorkesteri y.m.
Zoo:n valtavaa menestystä kuvaavat ne suuret yleisömäärät, jotka ovat sen esityksiä olleet seuraamassa:
Helsingissä 215 000 henkeä
Turussa 65 000 henkeä
Vaasassa 47 000 henkeä
Kokkolassa 17 000 henkeä
Kuopiossa 25 000 henkeä j.n.e.
Ensi-ilta tiistaina 9.8. klo 20.00.
Keskiviikosta alkaen näytännöt arkisin klo 17.45 ja 20.45, sunnunt. myös klo 14.00.
Pääsylippuja ennakolta Tampereen Ohjelmapalvelusta Kuninkaankatu 27. Lippujen hinnat 120:–, 230:– ja 300:–. Kaikki paikat istumapaikkoja.
Huom.! Sirkuslippu oikeuttaa vapaaseen pääsyyn myös huvikentälle!

Ilmeisesti osun aika oikeaan, jos sanon, että tässä on kyseessä ruotsalaisen Trolle Rhodinin Zoo Cirkus.

Zoo Cirkus 1946

Trolle Rhodinin Zoo Cirkus toimi Ruotsissa 1941–1963. Rhodinin dynastian sirkushistoria alkaa jo vuodesta 1899, kun Carl Rhodin perusti oman sirkuksensa. Hänen lempinimensä oli Brazil Jack ja sillä nimellä pyörii sirkus edelleen Ruotsissa saman suvun hallinnassa.  Zoo Sirkus vieraili tiheään myös Suomessa.

Tämä juliste vuodelta 1946 on Ruotsin Sirkusakatemian kokoelmista. Ruotsin Posti teetti siitä maksikortin kun ruotsalainen sirkustaide täytti 200 vuotta 10.10.1987.

Trolle Rhodin Circus Caravan

Makea kansikuva Trolle Rhodinin ohjelmalehdessä vuodelta 1964. Mallina on tietysti ollut Ingeborg Rhodin. Trolle Rhodin hehkutti esipuheessaan vielä vahvasti Amerikan vierailuaan. Sesongin teemaksi oli valittu Circus Caravan.

Kuten yleensä, ohjelmalehti oli ruotsinkielinen, välissä suomennettu ohjelma yhdellä irtoarkilla. Hämmästyttävää on, että mistään kohtaa ohjelmalehteä ei löydy nimeä Zoo Cirkus.

Perinteisesti lehden keskiaukeamalla on ilmoitettu koko ohjelma. Alkuperäisteksti ja käännös eivät kaikin osin vastanneet toisiaan. Artisteja oli vaihtunut. Taustakuvan aukeamalle on piirtänyt maineikas tanskalainen taiteilija Oskar Knudsen (1898–1971).

Näin jälkikäteen ajatellen kuuluisin artisti lienee maailmankuulu "Gentleman Juggler" Béla Kremo (1911–1979), jonka jonglööri-uraa jatkoi hänen poikansa Kris Kremo (s. 1951) ehkä vieläkin hohtavammalla maineella.

Zoo Cirkus mainoslehti 1949

Jo vuotta aiemmin Zoo Cirkus vieraili Helsingissä. Nyt valloitettiin koko Suomi. Lehdessä kerrottiin, että yksi ja toinen helsingitär sai edellistalvena ylimääräistä sydämentykytystä ihaillessaan kauniin Trolle Rhodinin sulavaa liikehtimistä hevostensa parissa. Mutta Trolle on kuulemma jo ihastunut Ingeborg Gautieriin, joka hymyilee kuin amerikkalainen kansikuvatyttö.

Lehdessä kerrotaan myös tshekki Franz Trubkasta, joka jo 16-vuotiaana muutti Ranskaan. Leijonan kesyttämisen vaikeudesta kysyttäessä hän vastaa: – Vaikein kesytettävä on lopultakin nainen . . .

Trolle Rhodinin nuoremman veljen Jack Rhodinin esittämät simpanssit Carioca ja Panchita surivat kuulemma kovasti kaverinsa Tarzanin kuolemaa. Simpanssi Tarzan oli yleisön lemmikki edellistalvena Helsingin Hippodromissa.

Intialaisista elefanteista puhutaan lehdessä paljon. Gösta Kruuse oli niiden 21-vuotias kouluttaja. Isänsä Kruuse Senior toimi sirkuksen tallimestarina.

Lisäksi lehdessä on muutamia anekdootteja ja sirkuskaskuja. Tämän mainoslehden lisäksi vuonna 1949 painettiin myös ohjelmalehti, josta kerroin 2.1.2012.

Zoo-Cirkus 1957

Vuonna 1957 Trolle Rhodinin Zoo-Cirkus oli koottu teeman "No Business Like Show-Business" ympärille. Samainen kappale soi sirkuksen tunnussävelenä useasti. Ohjelmalehdessä sitä mainostettiin Ruotsin suurimmaksi Sirkus-Showksi. Suomenkielisessä lisälehdessä puhutaan jo Euroopan suurimmasta sirkusyrityksestä. Kuvassa Helsingin Olympiastadion Zoo-Sirkuksen taustalla.

Ohjelmalehden keskiaukeamalla on lueteltu itse ohjelma. Huomio kiinnittyy artisteihin 2 Apollo's, joiden kerrotaan olevan ruotsalaisia huippuluokan taitureita, jotka kamppailivat vuosikausia lapsihalvauksen kourissa ja ovat nyt maailmanmaineessaan. Mikähän oli heidän numeronsa?

Kysymyksiä herättää myös numero "Sirkusprinsessa". Kálmánin kuolemattomien sävelten soidessa "Maneesin lasten" kunniaksi Trolle Rhodin esittelee sirkuksen kupoolissa Balettisinfonian. Väriä, valoa, kauneutta ja taituruutta. Numeron esittely kuullostaa hienolta. Millainen se mahtoi olla?

Eläintalleissa intialainen käärmeenlumoojaryhmä esitteli vierailijoille mm. intialaisia Kuningas-Kobria. Talleilta löytyi perinteisten sirkuseläinten lisäksi intialaisia pyhiä temppelilehmiä, egyptiläistä alkuperää olevia Watusie nautoja, Jackihärkiä ym.

Samana vuonna Suomessa kiersi myös ruotsalainen Circus Manuel Mijares.

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Per-Arne Wåhlbergin kirjassa Inte Bara Glitter (2005) on pitkä tarina näistä lapsihalvauksen läpikäynneistä kaveruksista 2 Apollo eli Karl-Erik Hellberg (1919–1998) ja Sven-Eric Westlund (1919–1990). Molemmat olivat nuoressa iässä halvaantuneita rinnasta alaspäin. Tullessaan sisään maneesiin toinen käveli kovin ontuen ja toisen piti käyttää keppiä kävellessä.

Tottakai yleisö oli alussa epäröivä mitä tuleman piti. Mutta kun he näkivät mitä nämä pystyivät tekemään käsien voimalla, niin yleisö oli haltioissaan. Wåhlbergin mukaan ei ole vielä ilmaantunut henkilöitä, joka toistaisi heidän suorituksensa. Vaikka siitä on 54 vuotta, kun minä näin ohjelman Helsingissä, niin muistan hyvin heidän sisääntulonsa maneesiin ja heidän suorituksensa sekä yleisön suosionosoitukset.

Toinen asia oli se ballettisinfonia kupolin alla. Sen on täyttynyt olla joukko naisia, kukin omassa vertikaaliköydessä.

Björn Gammals

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Kolmantena suursirkuksena Suomessa kiersi vuonna 1957 suomalainen Sirkus Panakos. 

Peter Lindfors

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Herrar Direktörer

Näin lähestyi Trolle Rhodinin Zoo Cirkus Helsingin herroja lehti-ilmoituksella joulun lähestyessä 1948. Valtavan huviveron välttääkseen sirkus keräsi näytöksillään varoja myös hyväntekeväisyyteen. Osa markoista annettiin Lasten Päivälle ja sirkus nimettiin Lasten Päivän Talvisirkukseksi. Tänään sirkus tunnetaan nimellä Brazil Jack.

Sen ajan tavan mukaan sirkus oli asettunut Helsingin Hippodromiin. Töölön Messuhallin paikalla oli vielä puutaloja. B-hallin kohdalla oli 1910 ratsastushalliksi rakennettu Hippodrom. Rakennuksessa oli tallitilaa 40 hevoselle ja katsomoon mahtui 1000 henkeä. Sirkusten lisäksi siellä nähtiin myös usein painikilpailuja ja nyrkkeilyotteluja. Hippodrom purettiin 1949.

Ohjelmassa oli suomalaisiakin artisteja: tasapainotaituri ja jonglööri Seppo Leivo sekä 3 Powers eli Iloiset Nokipojat. Kaksitoista jääkarhua, 5 berberileijonaa ja norsut taisivat olla mielenkiintoisimpia nähtäviä. Ohjelmalehdessä varoiteltiin, että petoeläinnumeroiden aikana on yleisön liikehtiminen kielletty. Sehän lisäsi vielä enemmän jännitystä.

Trolle Rhodin esitti täysveriset hevoset, Jack Rhodin opetetut simpanssit ja Ingeborg Goutier norjalaishevoset ja shetlanninponit.

Aiemmin samana vuonna Suomessa vieraili myös tanskalainen Cirkus Brdr. Schmidt, josta kerroin edelliskuussa.