Suomi 100 vuotta • Finland 100 years

Itsenäisen Suomen satavuotisjuhlinta on tuottanut myös monta hyvää kirjaa. Yksi niistä on Kirjakaaren tuottama Suomi 100 menestyksen vuotta. Tyylikkäästi taitettu kirja tuntuu arvokkaalta vaikka se itse asiassa on kokoelma enemmän tai vähemmän tunnettujen yritysten mainoksia. Kaikki toki ansaitsevat paikkansa Suomen historiassa. Tässä kolme poimintoa:

Tanskan Dyrehavsbakken perustettiin vuonna 1583. Maailman ensimmäinen nykyaikainen huvipuisto avattiin New Yorkin Coney Islandilla vuonna 1895. Suomen vanhin huvipuisto, Linnanmäki avattiin 1950. Vuonna 1957 perustettiin Lasten Päivän Säätiö vastaamaan Linnanmäen taloudesta ja kehittämisestä. Lintsi kukoistaa edelleen. Vesilinnanmäki alkaa käydä vain ahtaaksi sille.

Vuonna 1976 Carl-Gustaf Jernström ja Leena Jurvakainen pistivät likoon koko omaisuutensa ja herättivät henkiin jo kuolonkouristuksissa vääntelehtineen Suomen sirkuskulttuurin. Ilmeisesti sanonta "kerran sirkuslainen on aina sirkuslainen" pitää paikkansa, sillä muutaman konkurssinkaan jälkeen he eivät ole antaneet periksi. Nyt Sirkus Finlandialla menee jo hyvin. Calle Jr on ottanut ohjat käsiinsä ja sirkussuvun kolmas polvikin pyörii jaloissa.

Vuoden 1943 kohdalle kirjassa on sijoitettu Karhumäen rintamativolin tarina  Tivoli Sariolan logon kera. Miksi siinä ei ole Suomen Tivolin logoa? Tivolin laitteet ja henkilökunta kun olivat peräisin Suomen Tivolista. Vai onko tämä turhaa pilkun viilaamista? Sukulaisistahan tässä on kyse. Tässä alhaalla kuva Karhumäen Tivolin sisäänkäynnistä 1942.

.

Henrico yksipyöräisellä – Henrico with unicycle

Muutama päivä sitten oli tarinaa saksalaisista pyöräakrobaateista Die Bräuers vuonna 1955 Tivoli Matti Sariolassa. Tarina jatkuu vielä, kun Henrico eli Björn Gammals innostui harjoittelemaan heidän yksipyöräisillään. Yläkuvassa hän jongleeraa kirahvipyörällä. Kolmen keilan heitto meni mallikkaasti. Pyörästä puuttui niklaus ja kiilto, koska se oli harjoituspyörä. Henrico innostui kovasti yksipyöräisistä. Hän sai jopa pyörän omakseen Bräuerseilta. Myöhemmin hän sai kuitenkin todeta, että monet esiintymispaikat olivat aika matalia ja hankalia esiintyä pyörällä.

Vuonna 1957 Henrico tutustui jonglööri Sagittoon, joka esiintyi sen kesän Sirkus Panakoksessa. Joissakin ohjelmatiedoissa hänet esitelltiin nimellä Sagith, heittotaituri Amerikasta Yksi temppu oli, kun hän lattialla seisten heitti kynttiläjalan päänsä päälle ja sitten kynttilän jne. Hän oli kovasti kiinnostunut Henricon pyörästä, jonka Henrico sitten antoikin vuorostaan hänelle.

Vuosia myöhemmin Henricon kokoelmiin tuli yllä oleva kuva, jossa Sagitto tekee sen saman kynttilänjalkatempun yksipyöräisellä. Henricolla puolestaan on viimeiset lähes 60 vuotta ollut aina vähintään toinen jalka lattialla. Tai ainakin tässä 1977 otetussa kuvassa Tampereen Mini-Sirkuksen harjoituksista Särkänniemen ulkoilmalavalla.

Trolle Rhodin Zoo Cirkus 1957

Onkohan tämä suurin Tampereella vieraillut sirkus? Ruotsalainen Trolle Rhodin Zoo Cirkus oli sijoittunut Tampereen Eteläpuistoon Speedway-radalle vuonna1957. Samaan paikkaan jossa Sirkus Finlandiakin vierailee nykyään. Valtavassa teltassa oli neljä päämastoa ja niiden välissä kolme maneesia amerikkalaisen mallin mukaisesti. Ympärillä oli katsomo 6 000 katselijalle. Paikkoja oli siis viisi kertaa enemmän kuin Finlandiassa. Silloin ei toki ollut yksittäisiä istuimia, jotka vievät huomattavan paljon tilaa.

Trolle Rhodinin (1917–1997) sirkus on tänään Ruotsin vanhin sirkus. Nykyään se käyttää nimeä Cirkus Brazil Jack perustajansa, Trollen isän Carl Max Alexander Rhodinin (28.9.1871–7.11.1952) mukaan. Hän käytti taiteilijanimeä Brazil Jack.

Trolle Rhodin

Sirkus Panakos 1957

Sirkus Panakos eli hohdokkaan, mutta lyhyen elämän. Se syntyi 1957 ja katosi yllättäin taivaan tuuliin 1958 matkalla pohjoiseen. Vielä 70-luvulla sen rekvisiittaa löytyi pitkin metsiä. Arvo Kangasniemi (1910–2005) omisti Panakoksen ja jatkoi tämän jälkeen eläinnäyttely- ja tivolialalla.

Tuossa ylimmässä kuvassa vuodelta 1957 näkyy nimikyltti selvällä suomenkielellä, lehti-ilmoituksessa hienostellaan ruotsinkielisellä sirkussanalla. Hyvin suurennettuna kuvan telttakankaasta erottuu ehkä teltan valmistajan tuotemerkit. Todennäköisesti siinä lukee Chris Moviensla tai jotain sinne päin.

Lehti-ilmoitus julkaistiin Aamulehdessä 26.5.1957. Siinä kerrotaan, että teltta on 4-mastoinen ja istumaan mahtuu 2 200 henkeä. Imoituksessa puhutaan myös erilaisista huvilaitteista ja tanssista. Sirkuksen mukana liikkui siis useampia huviyrittäjiä. Todennäköisesti mukana oli ampuma- ja pelitelttoja, kioskimyyntiä yms. (Ilmoitus on Tuomo Koiviston kokoelmista)

Cirkus Mijares 1957

Tämä ilmoitus oli Aamulehdessä 7.7.1957. Ruotsalainen Cirkus Mijares vieraili Suomessa vuosina 1957 ja 1958. Sirkusjohtaja Manuel Mijares (alakuvassa) esitti hevoset avustajanaan Ernst Carrén. Uljas ulkomuoto ja komea sombrero varmaan ihastutti neitokaisia.

Ulkomaankieliset sanat olivat otsikoissa hienoja ja huomiota herättäviä jo silloin. Sanat lehdistö, seis ja sähkösanoma olisivat tuntuneet vähän typeriltä – riemuvoittokiertueesta puhumattakaan. Nykyäänhän meilläkin pistetään mitä ihmeellisimpiä englanninkielisiä termejä joka paikkaan. Joten ei siinä mitään uutta olekaan.

Amerikkalainen The Billboard -lehti kertoi jo paljon aiemmin 13.3.1948, että Cirkus Mijares-Schreiber on aloittanut kesäturneensa Ruotsin suurimmalla sirkuksella. Mitat olivat 120 x 240 jalkaa eli 36,5 x 73 metriä ja siinä oli 2 maneesia ja esiintymislava. Uutisessa kerrottiin, että sirkuksen omisti Chuy Mijares. Hän oli entinen nuorallakävelijä ja oli esiintynyt mm.Ringling–Barnum -sirkuksessa. Hänen vaimonsa oli Babtista Schreiber, joka aikaisemmin toimi korkean koulun ratsastajana. Jutussa kerrottiin sirkuksen toimineen Ruotsissa jo useita vuosia. Yhdeksän vuotta myöhemmin Suomessa liikuttiin yhdellä maneesilla.

Jättiläissirkus Mijares 1957

1950-luvulla Ruotsin ehkä kaikkein kuuluisin sirkus oli Cirkus Mijares-Schreiber. Vuosina 1957 ja 1958 he kiersivät Suomea nimellä Cirkus Mijares. Yllä sirkuksen lehti-ilmoitus Kansan Lehdessä 7.7.1957. Johtajana oli Manuel Mijares, taiteellisesta ohjauksesta vastasi Micaela Busch ja kapellimestarina toimi A. Fagerström. Tässä koko ohjelma:

Alkusoitto / Cirkus Mijares’en orkesteri, laulusolisti Elisabeth Major

Sirkustaiteilijoiden yhteinen esittely

Hevosryhmä / johtaa sirkusjoht. Manuel Mijares ja Ernst Carrè

2 Marvos / ilmiömäiset unkarilaiset tasapainotaiteilijat

Trio Klezsy / kansainväliset hyppytaiturit

Daniel & Comp. / tanskalaiset koomikot

Elisabeth Major

3 Ryles / salamavauhtia rullaluistimilla

Jättiläiskarhut / teddykarhu Nalle, joka ajaa moottoripyörällä joht. Ferenc Adamski

Väliaika / Tutustukaa sirkuksen eläintalliin väliajalla!

Emanuel Quartino / suuri eläintenystävä suurine tiikereineen

Lyhyt laulutuokio / orkesteri ja Elisabeth Major

Kasfi / taikureiden kuningas

Vicky & Ernst Carrèn  / ja jättiläishevonen Goliath

Keiper / amerikkalainen käärmemies

Klovni Kusti / tanssii Rock’n Roll

Kimiko / maailman sensaatio narulla

Tuulahduksia pustalta / Elisabeth Major

5 Sylvesters / nykyajan korkealuokkaisin trapetsi-esitys

Loppumarssi