Kirahvi sirkuksessa • Giraffe in the circus

Klassisen sirkuksen syntyhetkellä sen pääesiintyjiä olivat hevoset. Yli 250-vuotisen historian aikana sirkuksen mukaan on liittynyt paljon muitakin eläimiä. Yksi harvinaisimmista on kirahvi, jota kutsuttiin suomen kielessä 1960-luvulle asti myös sirahviksi. Onkohan niitä ollut suomalaisissa sirkuksissa tai tivoleissa?

Jozsef Richter Jr, eläinkouluttaja ja Magyar Nemzeti Cirkusz'n johtaja valoin koristellun kirahvinsa kanssa 2018. 

Kirahvi on Afrikassa luonnonvaraisena elävä sorkkaeläin. Se on korkein maanisäkäs. Yhdeksästä kirahvin alalajista on kolme äärimmäisen uhanalaisia tällä hetkellä. Syksyllä 2016 tuli myös julki geenitutkimukseen tieto, että kirahvilajeja on neljä, jotka eivät risteydy keskenään. Lajien eriytymisen johdosta määrän pieneneminen on entistä suurempi uhka lajin häviämiselle täysin.

Magyar Nemzeti Cirkusz eli Unkarin kansallissirkus esitteli Monacossa 2018 vapaasti liikkuvan kirahvin. Temput jäivät aika vähiin, mutta pelkkä liikkuminen maneesilla sai valtavat suosionosoitukset.

Kirahviuroksen korkeus saattaa olla jopa 6 metriä ja paino noin 1 200 kiloa. Naaraat ovat hieman lyhyempiä ja painavat vähemmän. Kaulanikamia on seitsemän kuten muillakin nisäkkäillä, ja niiden pituus on noin 40 senttimetriä. Kirahvi ei ole laumaeläin. Ne elävät yksikseen tai pieninä ryhminä. Useimmiten ne kuljeskelevat 5–6 kokoisina ryhminä, joiden kokoonpano vaihtuu jatkuvasti. Kirahvi voi elää luonnossa noin 25-vuotiaaksi, tavallisesti elämänkaaren pituus on noin 15–20 vuotta. Suurin kirjattu ikä vankeudessa elävällä kirahvilla on 34 vuotta, joidenkin lähteiden mukaan 39,5 vuotta.

Circus Kronen kirahvin kuljetusvaunu, jonka katon korkeutta voi säätää. Veikkaan kuitenkin, että kirahvi matkusta istuen.

Tämäkin on kirahvi. Rake Tamminen kirahvipyörällään Suomen Tivolin mainosparaatissa jossain kauan sitten.

.

Kansallissirkus, viimeinen vuosi | the latest year

Kansallissirkus mainosti vierailuaan Pirkkalassa huhtikuun lopulla 1984 näin. Julisteessa, ohjelmalehdessä ja ilmoituksessa käytettiin samaa Lou Jacobsin näköistä klovnin kuvaa, joka ilmeisesti on levinnyt yli Euroopan, ehkä maailmankin koska tuohon samaan hahmoon törmää nykyisinkin. Olen kyllä sitä mieltä, että tuollaista naamaa pelästyisi kyllä vähän paatuneempikin tyyppi. Tämä oli Kansallissirkuksen viimeinen vuosi. Tosin viranomaisten rekisteristä nimi poistettiin vasta 1995. Vielä silloin yrityksen osoitteeksi oli merkitty Rake Tammisen koti Tampereen Sammonkadulla.

.

Timo Aaltonen

Timo Aaltonen onnittelee Esiintyvät Taiteilijat ry:n puolesta 25-vuotiaan Sirkus Finlandian tirehtööriä 

Carl-Gustaf Jernströmiä vuonna 2001. Callen vieressä istuu Tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Timo Aaltonen on toiminut vuosikymmenet monen eri alan taustalla eräänlaisena paperijonglöörinä ja puuhamiehenä, alkuunpanijana, tilaisuuksien ja tapahtumien toteuttajana. Sirkus- ja viihdetaide yleensä ovat aina olleet lähellä sydäntä. Hän on työskennellyt toimittajana, tiedottajana, julkaisusihteerinä ja vuorovaikutuskouluttajana. Luottamustoimissa hän on ollut mm. Lahden kaupungin kulttuurilautakunnan jäsenenä ja puheenjohtajana, Hämeen aluetaidetoimikunnan jäsenenä kaksi kolmivuotiskautta sekä Taiteen keskustoimikunnan Sirkus- ja estradijaoston jäsenenä. Hän on toiminut CiVa:ssa,  Esiintyvät taiteilijat ry:ssä, Suomen taikapiiri ry:ssä ja Voimaa ilosta ry:ssä. Markku Purhon kanssa hän on alusta alkaen ollut "taustatoimijana" tukemassa Kouvolan Taikapäiviä, niiden tukena ja infopuolella tekijänä.

Ensimmäinen kipinä sirkukseen syttyi Timon ollessa kansakoulun alaluokilla Huittisissa. Koulukavereina olivat mm. Tarmo Vilén, Yrjö Niitlahti ja Ilkka Tamminen. Ja kaikki harrastivat monenmoista sirkustemppuilua. Yrjöllä oli myös kaksi veljeä ja kolmistaan Niitlahdet esiintyivät usein Lauttakylän palokunnantalolla.

Ilkan veli Raimo "Rake" Tamminen oli vähän isompi poika, mutta tuli tutuksi myös. Rakella oli Vesa Salo -niminen kaveri, jonka kanssa he harrastivat akrobatiaa. Vuosien ja taitojen karttuessa poikien vaimotkin tulivat esiintymään. Liisi Salo ja Airi Tamminen lauloivat sillä aikaa, kun pojat vaihtoivat välineitä tai vetivät henkeä. Kuinka voikin yhdelle paikkakunnalle kerääntyä näin paljon sirkustaitojen harrastajia. Vesa Salo toimi myös fasaadi- ja kulissimaalarina jopa niin ansiokkaasti, että lopulta siirtyi Tikkurilan Väritehtaan leipiin.

Vuosien myötä pojat harjoittelivat ahkerasti ja lopulta lähtivät esiintymään muuallekin. Tarmo ja Yrjö kulkivat kimpassa ja Ilkka pääsi Raken ja Vesan mukana esiintymisreissuille. Timo Aaltonen pysyi maan pinnalla ja kotona vaikka hallitsi jo aika taitavasti taikuuden. Välineet ja taidot ovat edelleen tallessa. Taika-alan kirjojakin on hyllykaupalla. Viihdetaiteilijaksi hän ei kuitenkaan koskaan ryhtynyt.

Timo Aaltonen ja Carl-Gustaf Jernström Sirkus Finlandian Tampereen vierailulla 2011.

Tähän loppuun vielä Timon elämän filosofiaa:

Onni on:

Köyhälle tonni

Rikkaalle milli

Ja mulle tunne villi