Linnanmäki 1955 – Amusement Park

Kesällä 1955 Linnanmäellä oli 5 toimintavuotta takanapäin. Opasvihkosessa oli ensimmäistä kertaa kannessa väripainatus ja se oli vaaka-asennossa. Takakannessa oli SOK:n kahvimainos. Siinä oli kansien lisäksi 48 sivua ja niistä oli 16 mainossivua.  Esitteessä oli huvipuistoa koskevan informaation lisäksi  Arijoutsin eli kirjailija Heikki Marttilan Helsingin sanomissa julkaisema pakina, jossa hän kertoo perheensä käynnistä Linnanmellä. Esitteessä on myös muutamia Linnanmäkeen liittyviä kaskuja. Linnanmäenn ohjelmapäällikkönä oli Sara Ekelund ja hän oli se, joka oli julkisuudessa. Toimitusjohtaja Bo Ekelund pysytteli taustalla. Moni luulikin, että Linnanmäen johtaja on nainen.

Tämä kansikuva on otettu nykyisen Peacock-teatterin suunnasta. Kuvassa näkyy vasemmalla keltainen puutalo ja se oli Ekelundin perheen asunto. Kun perhe hajosi, niin Sara Ekelund asui siinä pitkään yksin. Ennen purkamista rakennus toimi järjestysmiesten toimipisteenä ja putkana. Laite oli nimeltään Vauhtivirveli ja sen takaa oikealta pilkottaa keltainen Teatterihalli.

Teatterihallissa oli vuosina 1953 ja 1955 lilliputtiryhmä Siebold's Liliputaner. Lilliputit ovat lyhytkasvuisia, joilla raajojen ja vartalon suhde oli sopusuhtainen.  He tanssivat ja tekivät akrobatiatemppuja, yksi ryhmästä teki temppuja pyörällä.

Peacock-varietee toimi Helsinginkadun puolella olevassa sirkusteltassa. Siellä ohjelma vaihtui kuukausittain. Ohjelmistoon kuului suuriakin ryhmiä, kuten esimerkiksi 8 tanssijan Rita Clair Ballet,  joka oli Peacockissa peräti kahden kuukauden ajan.

Mario Weberin varieteeorkesteri säesti Peacockin esiintyjiä koko kesän. Hänen vaimonsa Lu Nova rakensi jokaista esiintyjää varten esittelytanssin.

Sara Ekelund oli Linnanmäen kasvot. Hän oli julkkis, jota käytettiin myös mainoksissa.

.

Veli Giovanni

Hillari Johannes Viherjuuri (19.2.1889–21.9.1949) tunnettiin paremmin nimellä Veli Giovanni. Hän kuului suomalaisen pilalehdistön, sarjakuvan ja lehtien ajanvietesivujen pioneereihin. Toimittajana Viherjuuri työskenteli mm. Uudessa Suomettaressa, Uudessa Suomessa ja Suomen Kuvalehdessä. Hän myös taisi venäjää ja toimi kielen opettajanakin. Hän oli ensimmäinen, joka käytti Suomessa sanaa ”sarjakuva”, vuonna 1922 Otavalainen-lehdessä. Myös kaikenlaiset pilailujutut ja ristisanatehtävät olivat miehen sydäntä lähellä.

Kuvan Pilajuttuja-lehtiä ilmestyi 178 kpl vuoteen 1950 saakka. Hänen tunnetuin kirjoittamansa sarjakuva oli Junnu, joka ilmestyi Suomen Kuvalehdessä 1927–1934. Junnulla oli monta eri piirtäjää: Alexander Tawitz, Poika Vesanto ja Arnold Tilgmann. Suomen Kuvalehdessä oli myös hänen toimittamansa Veli Giovannin Ajanvietesivu 1919–1936, joka sisälsi tehtäviä ja piirroksia. Viherjuuri toimi Otavan mainosjohtajana vuosina 1918–1936. Kaiken lisäksi Veli Giovanni oli intohimoinen saunan harrastaja ja teki suomalaista saunakulttuuria tunnetuksi ulkomaita myöten.

Vapaa-ajallaan hän viihdytti lähipiiriään ja vieraitaan mitä merkillisimmillä taikatempuillaan. Viherjuuri oli yksi viidestä Taikapiirin perustajajäsenestä. Muut perustajat olivat Julius Sundman, Börje Stenman, Matti Nurminen ja Heikki Marttila eli Arijoutsi.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Onpa Viherjuuri ollut monipuolinen herra. Tämä blogi on siitä loistava, että täällä on tuotu esiin useita viihdealan henkilöitä, joista ei niin usein kuule. Muistanko ihan oikein, että Veli Giovannin Ajanvietesivuilla opetettiin myös taikatemppuja? Olen muistaakseni joskus löytänyt tällaisen lehden. 
Klovni Sebastian
••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Olin vuonna 1970 juontajana eli tivolikuuluttajana Linnanmäen Kolibri-teatterissa. Siellä esiintyi silloin ruotsalainen fakiiri Mr Swing. Hän näki paljon aikaa ja vaivaa ohjelmansa eteen. Ohjelmassa oli myös illuusio "nainen ilman alaruumista". Se oli juuri tuon Veli Giovannin piirroksen mukainen. Pöydän päällä oli kolmella jalalla tarjotin ja sen päällä lepäsi naisen yläruumis. Kun pöydän edestä vedettiin verho pois, niin "yläruumis" katseli raukeasti yleisöä, heilautti kättään ja poltteli pitkän imukkeen varassa savuketta. Kerran eräs fiksu katsoja tuli ennen esitystä kysymään, että mistä te tiedätte, että se on "nainen ilman alaruumista", kun sillä ei kerran ole alaruumista. En muista, mitä vastasin! Tällä "yläruumiilla" oli kyllä selvästi havaittavat rinnat.
Markku A 

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

.

Osmo Walli

Osmo Walli oli armoitettu karikatyyrien piirtäjä ja taiteilija ei kenenkään armosta. Hän toimi pitkään Stockmannin mainospiirtäjänä. Useimmat ehkä muistavat hänet Kalastajatorpalta Martin Brushanen orkesterin rumpalina. Tanssimusiikin ohessa orkesteri säesti tunnettuja varietee-artisteja, mm. useita kertoja legendaarista taikuri Paul Potassyä. Ilmeisesti siellä Osmo Walli tutustui Solmu Mäkelään.

Osmo Walli kuvitti useita Solmun taikakirjoja sekä suunnitteli Taikapiirin joulukortteja. Walli piirsi Taikapiirin jäsenistä karikatyyrit, joita sitten painettiin pelikortin muotoiset käyntikortit. Minäkin hankin itselleni sellaisen jossain vaiheessa. Alakuvissa malleina taikurit Eino Katajavuori, Arijoutsi eli Heikki Marttila, Eemeli eli Esko Olavi Toivonen, Eppi Varpila ja minä.  Osmo Valli ei ollut taikuri eikä Taikapiirin jäsenkään. Niinkuin en minäkään.

Wallin suvussa oli musiikki veressä. Osmo oli kapellimestari ja pianisti Aarno Wallin veli ja muusikot Hasse ja Petri Walli olivat Aarnon poikia. Aarno Wallin vaimo Anne-Marie oli laulaja.

 

Kommentit:

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Jännä tunne löytää Internetistä isoisänsä jälkiä. Kiitos kirjoituksesta. :)
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Hienoa kun löytyy tietoa Osmo Wallista. Olin hänen "mallinaan" kun mestari Osmo Walli teki Stocmannin mainososastolla graafisen A4 koossa piirroksen, josta sittemmin teki pelikortin ja kirjanmerkin. Ne ovat edelleen käytössäni.
Kun etsin tietoja Osmo Wallista, niin en heti löytänyt, mutta sain muistiavun tänään Taikapiirin valokuvaajalta ja tiedot varmisti taikurimestari Solmu Mäkelä tänään 13.8.2013.Olen painattamassa ns. omistustarroja kirjoihini, kun kaikki ovat loppumassa ja lisää tarvitaan. 
Timo A. 
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Mr. Bruno

Bruno Nurmi-Johanssonin (3.9.1900–12.3.1979) äiti toivoi pojasta pastoria, mutta pappia hänestä ei tullut, sen sijaan myöhemmällä iällä taitava sanankäyttäjä taikurina. Nuoruusvuosinaan hän toimi teatteri- ja elokuva-alalla järjestäjänä ja apulaisohjaajana. Hän toimi myös useaan otteeseen ulkomaisten sirkusseurueiden korvaamattomana yleisjärjestäjänä. Hän oli sujuvasanainen kuuluttaja ja hallitsi täysin venäjänkielen.

Bruno Nurmi kiinnostui taikurin ammatista 1930-luvulla. Parin vuoden harjoittelun jälkeen taikuudesta tulikin hänelle vakituinen, joskin epävarma leipäpuu. Sota-aikana Mr. Bruno esiintyi mm. 1100 kertaa rintamatilaisuuksissa. Bruno tunnettiin myös vatsastapuhujana. Hänen esityksiään leimasi vapauttava huumori. Vuonna 1974 Nurmi sai ensimmäisenä suomalaisena taikurina ja sirkustaiteilijana valtion taiteilijaeläkkeen.

Kuvassa herrat Nils Hedengren eli Fakiiri Kronblom ja Bruno Nurmi Taikapiirin kokouksessa Arijoutsin luona.