Onni-Klovnin housut – Onni Clown pants

Muusikko, orkesterinjohtaja, televisiotuottaja, näyttelijä, koomikko ja yrittäjä Onni Gideon Tervonen (7.4.1921, Balašov, Neuvostoliitto – 25.7.1994, Helsinki) esitti Sirkus Papukaijassa isohousuista Onni-Klovnia, jonka housut ja kengät määrittelivät sanan klovni Suomen lasten mielikuvissa vuosikymmeniksi. Sirkus Papukaija, myöhemmin pelkkä Papukaija oli vuosina 1961–1967 lähetetty lasten televisio-ohjelma. Siihen liittyi myös lasten kerhotoimintaa, joissa oli 1962 noin 6 000 jäsentä.

Ohjelman keskushenkilöinä olivat Sirkustirehtööri eli Orvo Kontio, Onni-klovni, Fakiiri Kronblom eli Nils Hedengren ja professori Hajamieli eli Martti Varpama (4.5.1936–28.2.2006). Myös Eveliina Pokela oli ohjelman vakioesiintyjiä. Onni Gideon esiintyi Onni-klovnina vielä 1990-luvulla tutuissa housuissaan. Itse hän ihaili suuresti edesmennyttä klovnia Charlie Riveliä, jonka yöpaitatyyliä hän joskus myös käytti. Televisiotyön ohella ja vielä eläkevuosinaankin Onni toimi aktiivisesti muusikkona. Viimeiset äänitteensä hän julkaisi 1980-luvulla.

Tampereen Teatterikesässä esiintyi Helppoheikin Markkinateatteri Saukonpuistossa joskus 70-luvun loppupuolella. Kuvassa alhaalla klovni Rainer Kaunisto esiintyy. Jos oikein muistan, hän esiintyi yksin. Tuon asun housut tunnisti silloin ja tunnistaa vieläkin Onni-Klovnille kuuluvaksi. Osaako joku kertoa mistä Onni löysi idean noille housuilleen?

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••••••
Jos joku haluaa tietää, mitä oli Onni-Klovnin vannehousujen sisällä, niin voin kertoa, että siellä on kymmenkunta taskua! Sirkus Papukaijan lähetykset olivat pääasiassa suoria lähetyksiä ja Onni oli esillä lähes koko lähetyksen ajan. Housujen taskuihin saattoi piilottaa jotain kolvnitemppujen välineistöä tai siellä saattoi olla ohjelman kulku kohtauksittain. Viimeisessä lähetyksessä housujen sisällä oli jemmassa iso boa-käärme. Jos Onnia jännitti esitys, niin jännitti käärmettäkin. Onni kertoi, että lähetyksen jälkeen housut piti pestä moneen kertaan.
Markku A
•••••••••••••••••••••••••••
Rainer Kaunisto ei esiintynytkään klovnina vaan hän esitti nukketeatteria. Suuriin housuihin mahtui paljon esityksessä tarvittavaa materiaalia.
•••••••••••••••••••••••••••

.

Linnanmäki 1960

Linnanmäen opasvihko vuonna 1960 oli  kooltaan B5 ja sivuja siinä oli kansien lisäksi 48 ja sen lisäksi kuukauden Peacock-ohjelma erillisellä keskiaukeamalla. Kannen oli piirtänyt Roy.

Suomenkielinen otsikkokirjoitus oli nimeltään Klovni – kuningas naurujen maassa. Siinä kerrottiin Linnanmäellä esiintyneistä kuuluisista klovneista.  Jutussa mainitaan  espanjalainen Charlie Rivel, saksalainen Nuk, tanskalaiset Dan & Baxen sekä englantilainen nuoralla kävelevä klovni Reco.  Kuluvana vuonna esiintyviä koomikoita esitellään myös. Kirjoituksessa pohditaan naurattamista vähän enemmänkin ja kerrotaan yksi teoria sirkusklovnin synnystä.

Ruotsinkielinen otsikkoteksti on nimeltään Flygande trapets ja siinä kerrotaan tunnetuista lentävän trapetsin numeroista ja heille sattuneista onnettomuuksista.

Ulkoilmanäyttämön ohjelmista esitellään kuvin vipulautaryhmä Asgard Truppe, mastonumero Les Bruno ja rullaluistintyttö Maj-Britt. Sen lisäksi vapaanäyttämöllä oli musiikkinumeroita, mm. Florida Quartet,  Eddie Calvert, Zarah Leander ja Tapio Rautavaara. Myös Sirkus Papukaijasta tunnettu Fakiiri Kronblom (yläkuva) kuului ulkoilmanäyttämön esiintyjiin.

Teatterihallissa esiintyi Harry Rudinoffin eläinryhmä, missä oli mukana ainakin koiria ja apinoita.  Uutuuttaan kiiltelevässä Kolbri-teatterissa oli intialainen samettisilmäinen fakiiri Gogia Pasha (alakuva).

Kommentit:

Teatterihallin ohjelma vuonna 1960 oli kaksiosainen. Ensin esiintyi Ingrid Rudinoff ( o.s. Bovall, s. 15.4.1909 Hästvam, Ruotsi ). Hänellä oli kyyhkysnumero. Numerossa oli noin tusinan verran valkoisia kyyhkysiä.
Tämän jälkeen oli vuorossa Harry Rudinoff ( oik. Hans Rudinoff, s. 3.4.1895 Saksassa ).Hänen numerossaan oli viisi makakiapinaa ja yksi koira.
PL 

.

Mr. Bruno

Bruno Nurmi-Johanssonin (3.9.1900–12.3.1979) äiti toivoi pojasta pastoria, mutta pappia hänestä ei tullut, sen sijaan myöhemmällä iällä taitava sanankäyttäjä taikurina. Nuoruusvuosinaan hän toimi teatteri- ja elokuva-alalla järjestäjänä ja apulaisohjaajana. Hän toimi myös useaan otteeseen ulkomaisten sirkusseurueiden korvaamattomana yleisjärjestäjänä. Hän oli sujuvasanainen kuuluttaja ja hallitsi täysin venäjänkielen.

Bruno Nurmi kiinnostui taikurin ammatista 1930-luvulla. Parin vuoden harjoittelun jälkeen taikuudesta tulikin hänelle vakituinen, joskin epävarma leipäpuu. Sota-aikana Mr. Bruno esiintyi mm. 1100 kertaa rintamatilaisuuksissa. Bruno tunnettiin myös vatsastapuhujana. Hänen esityksiään leimasi vapauttava huumori. Vuonna 1974 Nurmi sai ensimmäisenä suomalaisena taikurina ja sirkustaiteilijana valtion taiteilijaeläkkeen.

Kuvassa herrat Nils Hedengren eli Fakiiri Kronblom ja Bruno Nurmi Taikapiirin kokouksessa Arijoutsin luona.