1952 Linnanmäki • Amusement park

Ulkolmanäyttämön takana näkyy vanha Maailmanpyörä. Boston-pyörä tuli vasta myöhemmin.

Kuva vuodelta 1958.

Avajaisvuotena 1950 yksi Lasten Päivän perustaman huvipuiston vetonauloista oli Cirkusteltta. Seuraavana vuotena se nimettiin Peacock'si. Helsingin Olympia-vuonna 1952 hankittiin Lintsille uusi teltta. Peacockiin mahtui nyt 1 200 istumaan ja seisomapaikkojakin oli 200. Ensimmäistä kertaa teltassa oli numeroidut paikat. Sirkusteltan fasadi oli upea. Näytöksissä säestäjänä toimi Mario Weberin 12-miehinen orkesteri. Vasta vuonna 1956 luovuttiin teltasta ja avattiin Peacock-teatterirakennus.

Ilmaisohjelmasta sai nauttia 1952 ulkoilmanäyttämöllä. Suoraan sydämeen lauloi The Delta Rhythm Boys ja kahelin tuntuinen Fattini heilui julmetun korkean lyhtypylvään huipulla. Taikateatterissa esiintyi suomalainen taikuri Julius Sundman koko kesän. Musikaalinen klovni Nuk tuli vasta elokuussa, koska kärsi valtavasta heinänuhasta. Teatterihallissa antoi näytöksiä pakistanilainen Rasool Hamza 17-vuotiaan tyttärensä Ditan ja tanssijatar Ayshan kanssa.

Kommentit:

Ylemmässä kuvassa ulkoilmanäyttämön oikealla puolella näkyy mielenkiintoinen teline. Se on luultavasti Trio Angelos nimisen ilma-akrobaattiryhmän rekvisiittaa. Esitykseen kuulunut moottoripyörä näkyy selvästi kuvassa. Ryhmä esiintyi Linnanmäellä 15-31.7.58.
Peter Lindfors


.

Linnanmäki 1955 – Amusement Park

Kesällä 1955 Linnanmäellä oli 5 toimintavuotta takanapäin. Opasvihkosessa oli ensimmäistä kertaa kannessa väripainatus ja se oli vaaka-asennossa. Takakannessa oli SOK:n kahvimainos. Siinä oli kansien lisäksi 48 sivua ja niistä oli 16 mainossivua.  Esitteessä oli huvipuistoa koskevan informaation lisäksi  Arijoutsin eli kirjailija Heikki Marttilan Helsingin sanomissa julkaisema pakina, jossa hän kertoo perheensä käynnistä Linnanmellä. Esitteessä on myös muutamia Linnanmäkeen liittyviä kaskuja. Linnanmäenn ohjelmapäällikkönä oli Sara Ekelund ja hän oli se, joka oli julkisuudessa. Toimitusjohtaja Bo Ekelund pysytteli taustalla. Moni luulikin, että Linnanmäen johtaja on nainen.

Tämä kansikuva on otettu nykyisen Peacock-teatterin suunnasta. Kuvassa näkyy vasemmalla keltainen puutalo ja se oli Ekelundin perheen asunto. Kun perhe hajosi, niin Sara Ekelund asui siinä pitkään yksin. Ennen purkamista rakennus toimi järjestysmiesten toimipisteenä ja putkana. Laite oli nimeltään Vauhtivirveli ja sen takaa oikealta pilkottaa keltainen Teatterihalli.

Teatterihallissa oli vuosina 1953 ja 1955 lilliputtiryhmä Siebold's Liliputaner. Lilliputit ovat lyhytkasvuisia, joilla raajojen ja vartalon suhde oli sopusuhtainen.  He tanssivat ja tekivät akrobatiatemppuja, yksi ryhmästä teki temppuja pyörällä.

Peacock-varietee toimi Helsinginkadun puolella olevassa sirkusteltassa. Siellä ohjelma vaihtui kuukausittain. Ohjelmistoon kuului suuriakin ryhmiä, kuten esimerkiksi 8 tanssijan Rita Clair Ballet,  joka oli Peacockissa peräti kahden kuukauden ajan.

Mario Weberin varieteeorkesteri säesti Peacockin esiintyjiä koko kesän. Hänen vaimonsa Lu Nova rakensi jokaista esiintyjää varten esittelytanssin.

Sara Ekelund oli Linnanmäen kasvot. Hän oli julkkis, jota käytettiin myös mainoksissa.

.

Peacock-teatteri 1965

Helsingin Linnanmäen Peacock-teatterissa oli toukokuussa Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen Vihreä Oksa.  Siinä haettiin uusia esiintyjäkykyjä. Peacockissa oli monia ennestään tuttuja  ja suosittuja esiintyjiä.  Kesäkuussa oli suomalaisten suosikki  eli tummien miesten kvartetti, The Delta Rhythm Boys.  Heinäkuun tähti oli toinen legenda, nimittäin taskuvaras Borra (kuva ylhäällä).  Heinäkuussa oli myös Mac Gregor eli niin sanottu ”kellarimies”.  Hänellä oli lavalla matkalaukusta käännetty sermi, jonka taakse hän käveli ihan kuin olisi mennyt kellariin.  Noustessaan takaisin kellarista hänellä oli toiset vaatteet ja muutti  käyttäytymistään kuloisenkin roolin mukaan.

Elokuun huippunumeroita oli tanskalainen käsilläkävelijäryhmä Elwardos,  saksalainen taikuri Gerd Maron ja ”hajoavaa taksia”  tehnyt  Family Jones  Saksasta. Suomalaisuutta edusti kesäkuussa tamperelainen taikuri Pentti Tuominen  (kuva ylhäällä) ja elokuussa tasapainotaiteilija ja jonglööri Teuvo Juuti  (kuva alhaalla) Säestyksestä huolehti Mario Weberin orkesteri ja numerot esitteli tanssija Lu Nova.

Peacock 1964

Peacock-teatterissa oli toukokuussa HSY:n Vihreä Oksa. Peacockissa oli monia ennestään tuttuja esiintyjiä. Kesäkuussa esiintyivät vauhdikkaat  Bragazzin veljekset ja lauluyhtye The 4 M’s, heinäkuussa ennenkin olleet Dandy Bros ja elokuussa Suomeen kotiutunut Delta Rhythm Boys.  Heinäkuussa oli myös lyhtypylväsmies Fattini ja elokuussa jonglööri Nino Frediani.  Heinäkuussa esiintyi myös tosi taitava  löysän vaijerin jonglööri Jacky Lupescu ja elokuussa koominen pariskunta Nancy ja Charly Wolter.

Suomalaisiakin esiintyjiä oli.  Kesäkuussa esiintyi yläkuvan polkupyöräpari 2 Avandis hajoavalla pyörällään. Heinäkuussa oli mukana yhdellä kepillä hyppivä tasapainotaiteilija Bert Lindfors (kuva alhaalla) ja elokuussa notkeusakrobaatti Carola & Ass. (kuva alinna)).

Kapellimestarina oli Mario Weber ja numerotyttönä  hänen vaimonsa Lu Nova. Jokaiselle kuulla oli oma teemansa ja Lu Nova sovitti välitanssit teeman mukaan.  Esimerkiksi kesäkuun  teema  oli  ”Lapin lumoissa”.

Tässä koko kesäkuun ohjelma:
2 Avandis, kotimainen kierros, Airi ja Rake Tamminen
Four M's, kultaa kurkussa, Jugoslavia
Regine & Andre Berny, kaunista ja keveää, Ranska
Les Maras, pyörremyrskyn ponnella, Saksa
Waltinos, mahdotonkin mahdollista simsalabim, Itävalta
2 Angelos, ilmavasti leikiten, Ruotsi
3 Bragazzi, hauskintakin hauskempaa, Italia
Finaali, letkaten Lappiin
Mario Weber solisteineen
Ohjelman esitteli Lu Nova.

Peacok 1959

Vuonna 1959 Linnanmäen esitteessä oli paljon kuvia, mm. Vanhan Peacock-teltan sisäänkäynti ja uuden Peacock-varieteeteatterin laatikkomainen julkisivu.

Peacock-teatterissa oli toukokuussa Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen Vihreä Oksa, joka oli sen ajan Idols-ohjelma, josta pääsi ponnahtamaan julkisuuteen. Eläinnumeroita ei Linnanmäellä kovin usein nähty, mutta kesäkuussa siellä oli Althoffin kuuluisa karhuryhmä, heinäkuussa elefantti Moni ja elokuussa Jack Rhodin simpansseineen.

Peacockissa oli suomalaisia esiintyjiä jokaisena kuukautena. Ohjelmalehden sivuilla on kotimaisina esitelty Nokipoika ja Poika, B. Lindfors ja Sun Num. Kuvassa Sun Num kävelee käsillään portaita ylös. Tietääköhän joku, kuka hän on?

Elokuussa suomalaisuutta edusti Laurex eli taikuri Lasse Tiilikainen. Mielenkiintoinen yksityiskohta esittelyvihossa on se, että suomalaisten numeroiden kohdalla lukee vain esittelytekstinä "meikäläisillekin mahdollisuus". Esimerkiksi Laurexin kohdalla ei siis ilmene, minkä alan taiteilija hän on. Kysessä oli jotenkin aliarvostava arvolataus.

Peacockissa soitti Mario Weberin orkesteri solistinaan Rena Crain. Mario Weberin vaimo Lu Nova esitteli ohjelmanumerot tanssien.

Kuvassa Moni-norsu näyttää suurelta, mutta kyseessä oli intialainen baby-elefantti.

Peacock 1957

Zarah Leander

Vuonna 1957 Linnanmäen ohjelmakirja esitteli huvipuistolaitteiden lisäksi koko kesän ohjelmatarjonnan Ulkoilmanäyttämöllä, Teatterihallissa ja Peacockissa. Loppukesän ehdottomasti odotetuin maailmantähti oli palvottu ja jumaloitu ruotsalainen näyttelijä ja laulaja Zarah Leander (15.3.1907–23.6.1981). Hän teki loistavan filmiuran Saksassa 1930-luvun lopulla. Leanderin hyvä saksankielen taito perustui vuosiin Riiassa, jossa hän oli opiskellut laulua.

Ohjelmakirjan yleisesittelyissä kerrotaan, että sana Peacock merkitsee riikinkukkoa ja lausutaan Piikokk. Peacock oli pääkaupunkimme ainoa kiinteä varieteenäyttämö ja pystyi tyydyttämään vaativintakin makua. Kesän aikana esitettiin neljä erilaista ohjelmakokonaisuutta niin, että jokaisena kuukautena oli joku musiikillinen ohjelmanumero muiden esiintyjien painottuessa akrobatiaan ja komiikkaan.

Toukokuussa esiintyi Ballet Espanol de Silva Ivars sekä korsikkalainen laulajatar Vanna Olivieri, kesäkuussa amerikkalainen bassolaulaja Kenneth Spencer,  heinäkuussa espanjalainen satakieli Nati Mistral. Akrobatianumeroista esimerkkeinä mainittakoon ranskalaiset Les Guenets toukokuussa, 6 Flying de Pauls kesäkuussa, rullaluistelijat 4 Heirolls  ja heittoakrobaatit Marc & Sylvie heinäkuussa sekä puujalkavirtuoosit 3 Kims ja ryhmä Les Najaros elokuussa. Kaukaisimmat vieraat lienevät olleet australialaiset crazy-akrobaatit  Warren, Devine & Sparks. Elokuussa Peacockissa esiintyivät myös tanssipari Evelyn & Helmuth sekä koomikot Rolly & Arri.

Suomalaista taiteilijakuntaa Peacockissa edusti taikuri Reijo Salminen syyskuussa. Säestyksestä vastasi Mario Weberin orkesteri ja numerotyttönä hänen vaimonsa Lu Nova.

Reijo Salminen 

Marc & Sylvie ja Les Najarros

Lintsillä 1954

Tämä ilmoitus oli Hesarissa 3.6.1954. Linnanmäen huvipuisto avattiin klo 19, sulkemisaikaa ei mainittu. Pääsymaksu alueelle oli 100 markkaa aikuisilta ja 20 mk lapsilta. Sirkus Peacockin liput maksoivat 150–300 mk ja niitä voi ostaa myös etukäteen Lippupalvelusta, jolloin portista pääsi ilmaiseksi.

Yksi sirkuksen vetonauloista oli Harlem Dancers. Samanniminen ryhmä esiintyi myös 1948 Lasten Päivän Sirkuksessa. Se esiteltiin silloin hauskasti neekericocktailiksi. Siihen aikaan kun suomalaiset eivät vielä ymmärtäneet, että neekeri-sana onkin rasistinen.

Esityksiä säesti tietysti Mario Weber ja numerotyttönä oli Lu Nova. Päivän puheenaihe Linnanmäellä oli Robotti Sabor, joka esiintyi omassa teltassaan tunnin välein.

Sirkus Peacock 1954

Vuonna 1954 Linnanmäen ohjelmakirja oli saman mallinen ja muotoinen kuin esimerkiksi olympiavuonna.  Suomen lipulla varustetut kannet olivat vahvaa kartonkia. Sisäsivuja oli yhteensä 48 ja sen lisäksi erillinen irrallinen irtolehti, missä oli kulloisenkin kuukauden Peacock-ohjelma.  Mainossivuja oli 14. Esittelyvihko oli tehty kahdella kielellä, suomeksi ja ruotsiksi.

Yläkuvan Peacockin ohjelmassa oli esimerkiksi elokuussa 8 numeroa ja se vietiin läpi  ilman väliaikaa. Ohjelman kesto oli noin 1,5 tuntia. Säestyksestä huolehti Mario Weber orkestereineen ja ohjelmanumerot esitteli Lu Nova. Hän oli Mario Weberin vaimo ja hän rakensi jokaista ohjelmanumeroa varten pienen tanssin, joka päättyi siihen, että hän käänsi jostain esiin seuraavan esiintyjän nimen.

Peacockista käytettiin ohjelmavihon esittelytekstissä nimeä Sirkus Peacock.  Sehän toimi sirkusteltassa.  Sirkuksen perinteistä pyöreätä eläinmaneesia Peacockissa ei ollut.  Eläinnumerotkin edustivat pienten eläinten numeroita.

Heinäkuussa 1954 siellä tosin oli ohjelmavihon mukaan hevosnumero nimeltään Dela Wares,  liekö tullut USA:n Delawaresta?  Mainoskuvan mukaan herra oli puettu intiaanipäällikön asuun ja hänen kumppaninsa cowboy-tytön asuun. Kyseessä lienee ollut jonkinlainen taitoratsastusnumero.

Suomalaista taiteilijakuntaa edusti 2 Williams, joista tosin toinen oli ruotsalainen. Suomalainen on nimeltään Raimo Karppinen ja hän istuu alakuvassa ylinnä. Sama henkilö oli vuonna 1951 4 Ramos –ryhmässä.  2 Williams  teki koomista pariakrobatiaa kulkuriasussa.  2 Akilles oli myös mukana.

Heinäkuussa Peacockissa esiintyi Fred Allister. Mainoslause kertoo ”100 vuotta maailmanhistoriaa esittää yleisölle taitava hollantilainen Fred Allister 15 minuutissa.” Osaakohan joku kertoa, minkälainen numero se oli?

Vuonna 1954 oli Peacockissa toukokuussa HSY:n Vihreä Oksa -revyy. HSY oli Helsingin Sanomalehtimiesyhdistys ja Vihreä Oksa oli tarkoitettu uusille kyvyille, jotka saivat näin oivan tilaisuuden näyttää kykyjään ja samalla jonkin verran julkisuutta.

Suurin vuoden 1954 sirkustähdistä oli Charlie Rivel. Eeva-Kaarina Holopaisen Saisko lipun karuselliin -kirjan mukaan Charlie Rivel tuli Suomeen Cadillacilla, jonka perässä hänellä oli asuntovaunu. Rivelillä oli henkilökunnassaan myös oma kokki, joka asui hotellissa. Ohjelmakirjasessa ei ollut hänestä valokuvaa.

Lähde: Markku Aulanko

2 Williams

Peacock Varietee Helsinki 1960

Tässä Peacockin ohjelmalehti 1960. Ohjelma vaihtui joka kuukausi. Tämä on heinäkuulta. Näytökset olivat arkisin kello 19 ja 21, sunnuntaisin myös kello 15. Aika myöhään tuo viimeinen näytös, jos ajatellaan perheyleisöä. No - ehkä ohjelmakin oli enemmän aikuisille suunnattua.

Mismoune / ja Toy-koira, joka soittaa pianoa (Ranska)
Los Flamencos / korot kopisevat, helmat heiluvat (Espanja)
Les Mensos / kaksintaistelu miekoin (Saksa)
Les Andréano / salamannopeita yllätyksiä (Ranska)
Freya Josse / kylmäverisyyttä trapetsilla (Saksa)
Los Flamencos / ja jälleen tulinen tervehdys Espanjasta (Espanja)
Alice & Rigo / itämainen kultapronssifantasia (Pakistan)
3 Bragazzi / huippuhauskaa italialaisittain (Italia)
Finaali / vieraillaanpa kuussa

Taustamusiikista vastasi tietysti Mario Weber ja 11 solistia. Numerot esitteli iki-ihana Lu Nova. Mutta missä ovat kotimaiset artistit? Tilanne työmarkkinoilla oli sellainen, että vain harvat ja valitut ylsivät taidoillaan kansainväliselle tasolle, jota Peacock ylläpiti. Kesäkuussa 1960 Peacockissa esiintyi Nokipojat (Matti Kaksonen ja Viljo Korpela) ja elokuussa 2 Akilles (Olli Lehtinen ja Bernt Lindfors).

Nokipojat (Matti Kaksonen ja Viljo Korpela) 

2 Akilles (Olli Lehtinen alamies ja ylämies Bernt Lindfors) 

Peacock

Tekisi mieli toistaa sitä samaa mantraa, jota vanhat ihmiset sukupolvesta toiseen aina käyttävät: Kyllä ennen oli paremmin! Sillä Linnanmäen Peacockissa ei ole enää sirkus- ja varieteetaiteilijoita niinkuin ennen.

Kuvan lehti-ilmoitus on Echo-lehdestä Helsingin olympiavuonna 1952. Minulle tuttuja nimiä esiintyjälistassa ovat ainakin kotimaiset 2 Akilles ja Solmu Mäkelä. Myös saksalainen kapellimestari Mario Weber tuli tutuksi Linnanmäen kävijöille peräti 14 vuoden aikana.

Linnanmäen huvipuisto avattiin 27.5.1950. Yksi avajaisten vetonauloista oli Cirkus-teltta. Seuraavana vuonna sitä kutsuttiin Peacockiksi. Vuonna 1956 siirryttiin teltasta upouuteen rakennukseen, joka nimettiin Peacock-teatteriksi. Rakennusta käytettiin vain kesäisin. Teatterissa vieraili monta maailmankuulua sirkus- ja varietetähteä. Ajan myötä Peacock koki monia muutoksia ja ohjelmapolitiikka muutti suuntaansa lähemmäs teatteria. Myös Linnanmäen ulkoilmanäyttämön ilmaiset esitykset lopetettiin. Vuodesta 2008 alkaen Peacock-teatteri on toiminut ympärivuotisena vierailuteatterina. Viimeksi teatteria on hallinnoinut Bulevardin Teatteriyhdistys ry.

Alakuvassa Peacock-teatterin sisäänkäynti joskus 1970-luvun lopulla.

www.peacockteatteri.fi