Solmu Mäkelä 95 vuotta • 95 years

Solmu Mäkelä, Markku Purho ja Björn Gammals.

Taikurimestari Solmu Mäkelä täytti 95 vuotta 18.6.2017. Pienimuotoiset synttärijuhlat pidettiin Solmun kotona. Solmun suuri haave on ollut saada Suomeen sirkusmuseo. Suomen sirkusmuseon nimi on rekisteröity Solmulle  ja rekisteröintiaikaa on jatkettu. Nimi siis on, puuttuu vain se museo.  Ohessa muutamia kuvia aikaisemmilta vuosilta.

Solmun synttärit 18.6.1972 Kolibriteatterissa . Esiintyvät Taiteilijat ry:n delegaatio onnittelukäynnillä. Solmulla oli ensimmäistä kertaa esillä valittuja paloja hänen julistekokoelmastaan.

Toinen kuva samoista juhlista.  Kolibriteatterin kuuluttaja Markku Aulanko, akrobaatti Viljo Korpela, Peacock-teatterin näyttämömestari Helmut Freudenberg, Solmu Mäkelä, Peacockin kapellimestari Edi Macku, jonglööri Henrico ja vahtimestari, Juhani Frilund.

Tapaaminen Magia 80 -tapahtuman merkeissä. Taikuri Reijo Salminen, taikamaailman fun clubin jäsen Veikko Rautanen, ruotsalainen koominen taikuri Inge Pedro, Solmu Mäkelä taikapaidassaan, Markku Aulanko ja Lily Pedro.

Televisiossa järjestettiin 1970-luvulla ohjelma, missä viihteen veteraanit kohtasivat. Penkillä istumassa Tope Sariola (vas.), Louis Billing, Alice Bono, Elli Salo os. Lehtinen, Niilo Salo ja Johannes Noro. Seisomassa Bruno Nurmi (vas), Solmu Mäkelä, Arvo Kangasniemi, Matti Sariola, Anton Antonius, Nisse Berkovitz ja Valto Aulamo.

Lähde: Markku Aulanko

.

Lupaviidakko – Permit Jungle

Voimistelu- ja Urheiluseura Toverit ry vuonna 1949 lähestyi vallesmannia tällaisella 

lomakkeella. "Lausuntaa" esitti Edward Hyyppä, "ksylofoonisooloja" 

esitti Eino Katajavuori ja "voimistelua" Olli Lehtinen ja Yrjö Irjanne.

Kun yhteiskunta ja sen viranomaiset eivät oikein tunne jotain asiaa, se koetaan helposti uhkatekijäksi.  Silloin viranomaiset asettavat sääntöjä ja määräyksiä, millä uhkaavaksi koettua ilmiötä yritetään rajata. Suomi on tällaisten rajoitusten ja määräysten luvattu maa. Sven Hirn sanoikin 1970-luvulla, että jos lakia tulkitaan oikein tiukasti, niin sirkusta ei voi pyörittää. Sirkus Finlandian aloittaessa toimintansa 1970-luvulla, oli voimassa seuraavia lupia. Tämä siis ajalla ennen EU:ta ja euroa.
Ennen kiertuetta hankittavat luvat:

– taiteilijoille työluvat ja viisumit
– joka paikkakunnalla maanomistajalta lupa pystyttää sirkus
– eläinten esitysluvat lääninhallitukselta
– musiikin esittämislupa Teostolta (per. 1928)

Toimenpiteet kiertueen aikana jokaisella esiintymispaikkakunnalla:
– anotaan poliisilta/vallesmannilta huvilupa
– maksetaan vastuuvakuutusmaksut
– terveyslautakunnalle meluilmoitus
– tehdään elintarvikkeiden myynti-ilmoitus
– eläinlääkärille ilmoitus mukana olevaista eläimistä

Silloin kun huvivero vielä oli voimassa (1915–1981), huvilupa-anomusten täyttäminen se vasta taidelaji olikin. Anomuksessa piti näyttää, että  esitettävä ohjelma on ihmistä henkisesti jalostavaa. Esimerkiksi sirkusakrobatia katsottiin viihteeksi, mutta taitovoimistelu oli hyväksyttävää. Kuplettilaulajaa ei kannattanut mainita, sen sijaan kannatti puhua lausuntaesityksestä. Taikuri oli viihdettä, mutta teatteritaide eli näytelmä sallittua; voitiin siis sanoa, että ohjelmassa on taika-aiheinen näytelmä. Jos ohjelma voitiin katsoa tarpeeksi taiteelliseksi, saattoi olla mahdollista saada huvivero pieneksi, jopa kokonaan pois ja sitten saatiin järjestää 1.5 tuntia tanssia; sehän oli kaiken tavoite. Paikallinen nimismies eli vallesmanni päätti veron suuruudesta. Veroliput piti ostaa etukäteen, joten rahaa piti olla ennen kuin ensimmäistäkään lippua oli myyty. Asiakkaalle piti antaa sekä varsinainen pääsylippu että verolippu.

Nykyään asiat hoidetaan hiukan yksinkertaisemmin, mutta aikamoista rumbaa lupien kanssa pidetään edelleen. Jopa samoilla virkamiehillä eri paikkakunnilla on hiukan erilaisia käytäntöjä tänäänkin. Onneksi nuo huviveron aiheuttamat kommervenkit ovat taakse jäänyttä elämää.

Lähde Markku Aulanko

Valmis lomake eri paikkakunnille mentäessä vuodelta 1955. Anottiin lupaa "juhlatilaisuudelle". Leena Rintala huolehti "tanssiesityksistä" ja Reijo Salmista ei manittu taikuriksi vaan hän näytti "sorminäppäryysesityksiä". Soittoa oli paljon. Taiteellinen taso pidettiin korkealla. Ja tietysti tanssia puolitoista tuntia ohjelman päätteeksi.

.

Peacock-teatteri 1961

Peacock-teatterissa oli toukokuussa 1961 Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen Vihreä Oksa.  Kesäkuussa Peacockissa esiintyi suosikki aikaisemmilta vuosilta, nimittän Dandy Brothers ja heinäkuussa amerikkalainen lapsitähti Sonny Day.

Linnanmäen Peacockissa oli paljon tanssipitoista ohjelmaa. Elokuussa oli espanjalainen Los Flamencos ja kesäkuussa Les Guaranis.  Komiikkaakaan ei unohdettu. Elokuussa esiintyivät  vanhat  tutut  tanskalaiset Dan & Baxen ja heinäkuussa eestiläiset Rolly & Arri elokuussa koomiset akrobaatit 3 Merkys.

Suomalaisia esiintyjiä oli jokaisena kuukautena.  Elokuussa oli  taikuri Reijo Salminen, kesäkuussa tasapainotaiteilija ja Rola-Bola -artisti Teuvo Juuti  (kuva ylhäällä) ja heinäkuussa akrobaattipari Wealdos (kuva alhaalla).  He olivat Vesa Salo ja Alpo Malinen.

Tässä koko heinäkuun ohjelma:
• Trio Hermannis, diabolopeliä huippuunsa kehitettynä, Tanska
• 2 Wealdo, taitovoimistelua suomalaisittain, Suomi
• Los Flamencos, tulista tempperamenttia, Espanja
• Jack & Webb, akrobaattisikermä huumorilla höystettynä, Saksa
• Rolly & Arri, pari sataa kiloa komiikkaa, Baltikum
• Los Flamencos, korkojen kopistusta, Espanja
• Jan Gregor, samettiääninen laulaja, Kreikka
• Eva Vidos, kelloja, renkaita, hattuja, Unkari
• Rih Aruso, tasapainotaiteilijoiden kuningas, Itävalta
• Finaali, Peacock Pohjoisnavalla

Mario Weberin 12-henkinen orkesteri oli jo yhdettätoista kesää samoin kuin hänen vaimonsa Lu Nova. Lu Nova rakensi jokaista esiintyjää varten pienen esittelytanssin, mikä päättyi siihen, että hän käänsi esiintyjän nimen esiin jostakin.

Peacock 1957

Zarah Leander

Vuonna 1957 Linnanmäen ohjelmakirja esitteli huvipuistolaitteiden lisäksi koko kesän ohjelmatarjonnan Ulkoilmanäyttämöllä, Teatterihallissa ja Peacockissa. Loppukesän ehdottomasti odotetuin maailmantähti oli palvottu ja jumaloitu ruotsalainen näyttelijä ja laulaja Zarah Leander (15.3.1907–23.6.1981). Hän teki loistavan filmiuran Saksassa 1930-luvun lopulla. Leanderin hyvä saksankielen taito perustui vuosiin Riiassa, jossa hän oli opiskellut laulua.

Ohjelmakirjan yleisesittelyissä kerrotaan, että sana Peacock merkitsee riikinkukkoa ja lausutaan Piikokk. Peacock oli pääkaupunkimme ainoa kiinteä varieteenäyttämö ja pystyi tyydyttämään vaativintakin makua. Kesän aikana esitettiin neljä erilaista ohjelmakokonaisuutta niin, että jokaisena kuukautena oli joku musiikillinen ohjelmanumero muiden esiintyjien painottuessa akrobatiaan ja komiikkaan.

Toukokuussa esiintyi Ballet Espanol de Silva Ivars sekä korsikkalainen laulajatar Vanna Olivieri, kesäkuussa amerikkalainen bassolaulaja Kenneth Spencer,  heinäkuussa espanjalainen satakieli Nati Mistral. Akrobatianumeroista esimerkkeinä mainittakoon ranskalaiset Les Guenets toukokuussa, 6 Flying de Pauls kesäkuussa, rullaluistelijat 4 Heirolls  ja heittoakrobaatit Marc & Sylvie heinäkuussa sekä puujalkavirtuoosit 3 Kims ja ryhmä Les Najaros elokuussa. Kaukaisimmat vieraat lienevät olleet australialaiset crazy-akrobaatit  Warren, Devine & Sparks. Elokuussa Peacockissa esiintyivät myös tanssipari Evelyn & Helmuth sekä koomikot Rolly & Arri.

Suomalaista taiteilijakuntaa Peacockissa edusti taikuri Reijo Salminen syyskuussa. Säestyksestä vastasi Mario Weberin orkesteri ja numerotyttönä hänen vaimonsa Lu Nova.

Reijo Salminen 

Marc & Sylvie ja Les Najarros

Reijo Salminen

Reijo Salmisia oli yhteen aikaan julkisuudessa useampiakin. Tämä on se taikuri Reijo Salminen (4.12.1930–7.11.2003), joka aloitti ammattilaisuransa 1946 Jokilammen Tivolissa. Ensimmäinen julkinen esiintyminen hänellä oli ollut jo 8-vuotiaana. Talvisin hän esiintyi ohjelmakiertueilla maakuntien nuorisoseura-, maamiesseura- ja suojeluskuntataloilla, kesät kiertävien tivolien mukana. Salminen voitti 1950 Tukholmassa pidetyt taikurien pohjoismaiden mestaruuskilpailut ohjelmalla, joka huipentui biljardipalloihin. Vuonna 1954 hän voitti Svensk Magisk Cirkelin järjestämän mestaruuskilpailun. Pohjoismaiden Grand Prix'n voitto 1955 avasi ovet kansainvälisille estradeille. Salminen esiintyi useat vuodet Euroopan johtavissa varieteeteattereissa. Hänen biljardipallojen esiintaikomistemppuaan ei ole ylitetty vieläkään. Salminen loihti yhteensä 15 biljardipalloa notkeiden sormiensa väliin.

Kierrettyään maailmaa seitsemän vuotta Salminen palasi 1961 Suomeen. Hän teki myös pitkän esiintymiskiertueen Neuvostoliittoon vuonna 1964. Salminen oli vahva ja karismaattinen esiintyjäpersoona, joka sai yleisönsä nauramaan tai kyynelehtimään. Hän saavutti meriittiä myös taitavana shakinpelaajana sekä kaitaelokuvien tekijänä. Salminen oli useiden koti- ja ulkomaisten taikuriyhdistysten sekä Esiintyvät Taiteilijat ry:n ja Suomen Taikapiiri ry:n kunniajäsen. Salminen on tehnyt yhden taika-alan oppikirjan.  Kirjassa käsitellään paljon esiintymistaitoja.

Cirkus Brdr. Schmidt 1951 version 2

Marraskuun 12. päivänä viime vuonna kerroin tanskalaisesta Cirkus Brdr. Schmidtistä ja heidän ohjelmalehdistään 1948 ja 1951. Nyt kävi niin, että Markku Aulanko löysi toisennäköisen Schmidtin ohjelmalehden vuodelta 1951.

Kannessa on komea värikuva, edellinen versio oli kauttaaltaan yksivärinen. Takasivu on tyhjä eli mainoksia ei saatu. Ohjelmatiedot ovat lähes samat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Jonglööri Erik Zidlan nimi on nyt oikein kirjoitettu. Myös suomalaisryhmän 3 Amicos nimessä on g vaihdettu c-kirjaimeen. Ehkä Iloiset Nokipojat tuli tämän ryhmän nimeksi myöhemmin kun esiintymisasu alkoi muistuttaa nokikolareita. Reijo Salminen on edelleen kuuluttajana.

Ilmeisesti artistikunta vaihtui osittain kesken kiertueen. Tässä ohjelmalehdessä on erilaista Bernhard Grooss leijonineen, van der Vegt -jockeyryhmä ja plastillisen actin esittävä May et May.

Kumpi ohjelma oli käytössä ensin vuonna 1951? Joku voisi sen vielä muistaa. Eihän siitä ole kuin 60 vuotta.

Cirkus Brdr. Schmidt

Tanskalainen Cirkus Brdr. Schmidt (1917–1955) vieraili Suomessa 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa. Suomen kiertuetta varten he ostivat nimikyltiksi käytetyn markiisin Cirkus Belliltä ja maalasivat Belli-sanan päälle BRD eli veljekset.  Valitettavasti Belli-sanasta jäi näkyviin pari viimeistä kirjainta ja moni luulikin, että sirkuksen nimi on Cirkus Brdli. Tanskalaisella Freddi Steckelillä on valokuva tästä markiisista vuodelta 1947 netissä http://page2rss.com/8b036e8d9a990f0f2ee802147bb91746/5472350_5475574

Yläkuvassa on heidän ohjelmalehtensä vuodelta 1948. Sirkus kulki nimellä Lasten Päivän Sirkus. Silloinen huviverolaki pakotti olemaan yhteistyössä jonkun hyvätekeväisyysjärjestön kanssa. Kannessa komeilee kuva sirkuksen päätähdestä Perävaunusta (Harald Madsen, 1890–1949), jonka muistamme 1920-luvun elokuvista Majakka ja Perävaunu. Sirkusteltta pystytettiin Helsingissä Stadionin eteen.

Alakuvassa on Schmidtin sirkuksen ohjelmalehti vuodelta 1949. Edellisvuonna oli mennyt sukset ristiin Lasten Päivän kanssa ja nyt oli yhteistyökumppanina sotainvaliidit. Samana vuonna maailmaa kohahdutti Orson Welles elokuvassa Kolmas mies. Sitä käytti hyväkseen myös Fazer mainostaessaan suklaataan ohjelmalehden takakannessa. Sirkusleiri oli Helsingissä Kaisaniemen ravintolan vieressä.

Alimmaisena kuva vuoden 1951 ohjelmalehdestä. Helsingissä oltiin edelleen Kaisaniemen ravintolan edessä. Kuuluttajaksi on merkitty yksinkertaisesti Salminen. Kyseessä on tunnettu taikurimme Reijo Salminen. Jonglöörin kohdalla on pieni kirjoitusvirhe; nimen pitäisi olla Eric Zidla. Huomio kiinnittyy myös ohjelmanumeroon Harlem dancers, joka esiteltiin hauskasti neekericocktailiksi. Siihen aikaan kun neekeri-sanaa ei vielä pidetty rumana tai alentavana.