Vanhoja sirkusautoja • Old Circus Cars

Sirkus Sariolan Ford Sussex Olympiavuonna 1952.

Tässä muutamia herkkupaloja vanhojen suomalaisten sirkusten autojen ystäville. Joku ehkä tunnistaa autonmerkit paremmin kuin minä.

Sirkus Finlandia.

Sirkus Sariolan Ford Sussex 1953.

Sirkus Apollo 2004.

Sirkus Kaleva.

Sirkus Apollo 2004.

Sirkus Sandor.

Sirkus Finlandian Skoda 1984.

Sirkus Florentino 2012.

Sirkus Sariolan Ford Sussexit.

Sirkus Finlandian teltta-auto.

Sirkus Finlandian Ifa.

Cirkus 4000.

Kansallissirkus 1981.

Sirkus Tähti 2016.

Sirkus Caliba 2008.

Circus Piccolo 1990.

Kommentit:

––––––––––––––––––––––––
Historiaa ja nostalgiaa!
Sirkus Sariolan autot ovat Ford Sussexja!
Tapio Sariola
––––––––––––––––––––––––

.

Teltta-auto

Teltta-auto 2012.

Apulaistelttamestari Ivan Savitski 2014.

Teltta-auto taitaa olla Sirkus Finlandian tärkein ja arvokkain osa sirkuskaravaanissa. Joskus se kulkee erillisessä perävaunussa ja joskus rekan nupin perässä. Auton kuormana kulkee koko sirkusteltta, joka nostetaan siitä ylös ja levitetään. Kuormassa kulkevat myös teltan tukipilarit ja kaikki mitä tarvitaan teltan pystyttämiseen. Katsomorakenteet tulevat toisilla kuorma-autoilla.  Vetoauton on syytä olla melko ketterä ahtaisiinkin paikkoihin mentäessä. Mitä ulottuvampi nosturi siinä on mukana, sen parempi.

Sirkusteltta on valmistettu 2009 Italiassa. Se vaatii noin 50 x 50 m kokoisen alueen. Lisäksi tarvitaan tilaa myös kymmenille ajoneuvoille perävaunuineen. Jos tila riittää ja paikkakunnalla ollaan useampia päiviä, pystytetään myös etuteltta, joka kulkee omalla autollaan. Sen pinta-ala on laajimmillaan 14 x 46 metriä. Alle mahtuvat kioskivaunut ja se antaa asiakkaille sateensuojan väliajalla.

Kiertue alkaa yleensä huhtikuun alussa ja päättyy loka-marraskuussa Helsinkiin. Sirkuskaravaani kulkee kauden aikana lähes 10 000 km Suomea ristiin rastiin etelästä pohjoiseen. Sirkusteltta pystytetään ja puretaan joka vuosi noin 120 kertaa.

Vanhaa telttaa vuokrataan. Kuva 2013.

Karavaanin kärjessä kulkee teltta-auto 2010.

Teltta-autoa puretaan 2001.

Joskus 80-luvulla.

.

Uusi kioski

Sirkus Finlandian tullessa Helsinkiin, ensi-illassa sai todellisen tulikasteensa myös uusi kioskivaunu. Pientä säätöä vielä tarvitaan, mutta kokonaisuutena se toimii loistavasti. Vaunu on aiemmin ollut vastaavassa käytössä, mutta koko kesä sitä on kunnostettu Helsingin vierailua varten.

Kioskivaunu on mahtavan kokoinen. Pituutta perävaunulla on 13 metriä. Korkeutta sillä on peräti 3,8 metriä. Ulosvedettävillä osilla sen leveydeksi saadaan kolme metriä paikallaan oltaessa. Pysäköitynä kioski laskeutuu niin alas, että asiakkaiden ei tarvitse nousta mihinkään korokkeille. Ison vaunun tavoitteena on lyhentää jonotusaikoja tauon aikana. Hyvin siinä onnistuttiin.

Cirkus Brdr. Schmidt 1948

Lehti-ilmoitus Kansan Lehdessä 1.7.1948 kertoo, että todellinen sirkus on nyt ensi kertaa lähes 20 vuoteen Tampereella. Mikähän oli se edellinen? Cirkus Brdr. Schmidt oli kuitenkin vieraillut Suomessa jo edellisvuonnakin joulun tietämissä, mutta ilmeisesti vain Helsingissä.

Varsinaisesta ohjelmasta ei ilmoituksessa puhuttu mitään muuta kuin että se oli sensaatio. Ilmoitus on kohdistettu vahvasti maaseudun asukkaisiin, joita kehoitetaan varaamaan oma linja-auto kaupunkivierailua varten. Cirkus Brdr. Schmidt viihtyi Tampereella aika pitkään. Se aloitti jo 19.6.

Schmidtin Kotkan juliste kertookin sitten paljon ohjelmasta. Suurin tähti oli Majakka ja Perävaunu -elokuvista tuttu Perävaunu eli Harald Madsen. Muina esiintyjinä näkyi olevan:
– 3 Ribars, lentävät unkarilaiset
– Perävaunu
– Geovanni Otto, taikuri
– Joht. Schmidt, hevosineen
– Laila Schmidt, kouluratsastajatar
– Laila, nuorallatanssijatar
– Mundeling, jonglööri
– Prins, laskeva hevonen
– 2 Larovas, ilmasensatio

Peräkärryt rekisteriin

Kaikki hinattava pitää olla rekisterissä ensi vuoden vaihteessa. Työmaavaunut, kioskivaunut, henkilönostimet, aggregaattivaunut ja kaiken maailman työkoneet on rekisteröitävä 1. tammikuuta mennessä, jos aiotaan maanteillä liikkua. Sirkuksillahan näitä vedettäviä vehkeitä on pikkuista vaille paljon. Kun tällainen hinattava laite on rekisteröity, sitä ei kuitenkaan tarvitse määräaikaiskatsastaa vaikka laitteessa olisi jarrut. Aamulehti kertoi näitä hinattavia vaunuja olevan Suomessa ainakin 10000. Muutostyöt ja rekisteröinti vievät oman aikansa, joten muutostöihin on syytä ryhtyä nyt.

Näin on tehnyt Sirkus Finlandiakin. Talvileirissä Pohjassa kunnostetaan jo viimeisiä laitteita. Näissä kuvissa muutostöiden kohteena on ”Vihreä helvetti” eli henkilökunnan oma vessa-vaunu. Vanha vihreä väri on peitetty firman väreillä, joten sille pitää nyt keksiä uusi lempinimi. Pyörien kimpussa ähkii Olli Moilanen ja nuotteja lukee kuljetuspäällikkö Hantta Laaksonen.

Cirkus Brdr. Schmidt 1948

Tämä lehti-ilmoitus oli tamperelaisessa Kansan Lehdessä 19.6.1948. Tuo Amurin kenttä toimii nykyään Särkänniemen parkkialueena. Sirkuksen suurin vetonaula oli filmitähti Perävaunu eli Harald Madsen (1890–1949). Tämä lehtikopio oli vähän epäterävä, muutama sana piti arvata.

SIRKUS
TÄNÄÄN ALKAA Lasten Päivän Tanskalainen
CIRKUS BRDR. SCHMIDT
TAMPEREELLA AMURIN KENTÄLLÄ
Näytännöt joka päivä klo 17.30 ja 20.30
Todellinen sirkus ensi kertaa lähes 20 vuoteen Tampereella.
SENSAATIO-OHJELMA
SUURI 1400 HENGEN TELTTA.
PYÖREÄ KOHOAVA KATSOMO.

Perävaunu, Maailmankuulu tanskal. filmikoomikko 
Laila Schmid, Kouluratsastajatar (pitäisi olla Laila Schmidt)
Mundeling, Jonglööri
Johtaja A. Schmidt, Dresseur Kruuse, 30 täysverihevosta
3 Caponis, Musikaaliset humoristit
Simon, Kaatuva mies
3 Ribars, Lentävät unkarilaiset
Pikku Laila, Nuorallatanssijatar
Prinssi, Laskeva hevonen
2 Larowas, Trapetsi
Geovanni Otto, Kansainvälinen taikuri
Kullervo Linnan Sirkusorkesteri
Väliajalla Eläinnäyttely, Viiden maanosan eläimiä

TANSSIA
joka ilta klo 20–24 MM-kilpailujen tanssilavalla, joka tuodaan Helsingistä. Tanssimusiikki Jam Sessio erikoiskokoonpanossa.
Maanantaina 21.6. ERIKOISILTA
vierailee Hollannin Indiasta saapuva 9-miehinen rumbaorkesteri
THE MILLIONAIRS
eli "Miljoonan sävelen yhtye". Entisen Pyynikin lavan yleisö kohtaa nyt toisensa MM-kilpailujen tanssilavalla.
JAM SESSIO konsertti joka ilta klo 18.30

Kentällä myydään Lasten Päivän arpoja  100:– kpl. Joka 3:s arpa voittaa. Voittoina 1/4 kg karamelleja. Ravintolassa kahvia, leivonnaisia, virvokkeita, jäätelöä, kuumia makkaroita ym.
Pääsylippuja Tampereen Soitinkaupasta Kuninkaankatu 27 sekä päivittäin klo 16 alk. huvikentältä. 

Cirkus Brdr. Schmidt

Tanskalainen Cirkus Brdr. Schmidt (1917–1955) vieraili Suomessa 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa. Suomen kiertuetta varten he ostivat nimikyltiksi käytetyn markiisin Cirkus Belliltä ja maalasivat Belli-sanan päälle BRD eli veljekset.  Valitettavasti Belli-sanasta jäi näkyviin pari viimeistä kirjainta ja moni luulikin, että sirkuksen nimi on Cirkus Brdli. Tanskalaisella Freddi Steckelillä on valokuva tästä markiisista vuodelta 1947 netissä http://page2rss.com/8b036e8d9a990f0f2ee802147bb91746/5472350_5475574

Yläkuvassa on heidän ohjelmalehtensä vuodelta 1948. Sirkus kulki nimellä Lasten Päivän Sirkus. Silloinen huviverolaki pakotti olemaan yhteistyössä jonkun hyvätekeväisyysjärjestön kanssa. Kannessa komeilee kuva sirkuksen päätähdestä Perävaunusta (Harald Madsen, 1890–1949), jonka muistamme 1920-luvun elokuvista Majakka ja Perävaunu. Sirkusteltta pystytettiin Helsingissä Stadionin eteen.

Alakuvassa on Schmidtin sirkuksen ohjelmalehti vuodelta 1949. Edellisvuonna oli mennyt sukset ristiin Lasten Päivän kanssa ja nyt oli yhteistyökumppanina sotainvaliidit. Samana vuonna maailmaa kohahdutti Orson Welles elokuvassa Kolmas mies. Sitä käytti hyväkseen myös Fazer mainostaessaan suklaataan ohjelmalehden takakannessa. Sirkusleiri oli Helsingissä Kaisaniemen ravintolan vieressä.

Alimmaisena kuva vuoden 1951 ohjelmalehdestä. Helsingissä oltiin edelleen Kaisaniemen ravintolan edessä. Kuuluttajaksi on merkitty yksinkertaisesti Salminen. Kyseessä on tunnettu taikurimme Reijo Salminen. Jonglöörin kohdalla on pieni kirjoitusvirhe; nimen pitäisi olla Eric Zidla. Huomio kiinnittyy myös ohjelmanumeroon Harlem dancers, joka esiteltiin hauskasti neekericocktailiksi. Siihen aikaan kun neekeri-sanaa ei vielä pidetty rumana tai alentavana.