1920 • Ritterin Kääpiöt • Ritter's Dwarfs

Sata vuotta sitten erilaiset kummajaiset olivat merkittävä osa sirkusten ja tivolien näytöksiä. Jättiläiset, kaksipäiset eläimet, parrakkaat naiset, kääpiöt ja kokonaan tatuoidut ihmiset yms kiinnostivat yleisöä valtavasti. Saksalaiset Edvard Ritterin kääpiöt olivat yksi erikoisuus, jotka kiersivät maasta toiseen näyttämässä itseään. Helsingin Hippodrom-Sirkuksessa he esiintyivät 5.8.–22.9.1920. Nämä "Elävät leikkikalut" olivat Villy (22 vuotta 19 kg), Otto (21 vuotta 15 kg) ja Emil (19 vuotta 16 kg).

Kääpiö on vanha ja nykyään loukkaavaksi käsitetty nimitys lyhytkasvuisesta henkilöstä. Minun nuoruudessani kukaan ei pitänyt sitä rumana sanana. Saman kielteisen asenteen on nykyään saanut neekeri-sana. Suomalaisessa mytologiassa kääpiöt olivat esimerkiksi maahisia. Suomen kielen sanan kääpiö mahdollinen etymologinen kantasana voi olla kääppä eli röykkiöhauta. Siinä tapauksessa kääpiöiden mytologinen alkuperä voisi olla hautakummun asukkaita eli haltioita.

1917 Stefano Kotke

Minkä maalainen oli Stefano Kotke? Hän oli aikamoinen huimapää aikoinaan. Hän mm. suoritti Kuolenamhypyn 10 metrin korkeudesta polkupyörällä. Muukin Helsingin Hippodromin ohjelma oli verraton. Illalla luvattiin vielä ilmainen raitiovaunumatka kotiin. Tuo yllä oleva ilmoitus julkaistiin Hesarissa 1.9.1917. Silloin vielä elimme Suomen Suuriruhtinaskunnassa.

Suomen Tivoli 1950

Tämä ilmoitus oli Kansan Lehdessä 14.6.1950:

SUOMEN TIVOLI
Vierailu Aitolahdessa 17–18/6
Monipuolinen uutuusohjelma!
Ulkolaisia Sirkustaiteilijoita!
Vauhtia – Jännitystä _ Huumoria!
Ranskalainen pienois-eläinsirkus
4 ponia – 1 aasi – 2 simpanssia – 5 opetettua koiraa
5 AFRIKKALAISTA NEEKERIÄ
Eksoottinen Käärmetanssi – elävä jättiläiskäärme
Maailmanpyörä – Karuselli – Ampumarata – Kenttäpelejä – Ravintola – Tanssia
Tivoli pidetään auki heti näyttelyn avajaistilaisuudesta lähtien klo 24 asti, muina näyttelypäivinä klo 9–24.
Maatalousnäyttelyssä kävijät!
Varautukaa tutustumaan myöskin Suomen Tivolin ihmeisiin!

Vuonna 1950 J.A.F. Sariolalla oli kolme Suomen Tivolia, joita hänen poikansa Toivo, Matti ja vävy Erkki Parkkonen johtivat. Kullakin tivolilla on yhtenä vetonaulana pieni sirkusteltta – Parkkosella Pienois Eläin Sirkus, Toivolla National ja Matilla Americano. Samana vuonna Parkkosen tivoli liitettiin Matti Sariolan Tivoliin. Olisko siis niin, että lehti-ilmoituksessa on kyse Suomen Tivolin Matti Sariolan osastosta? Ranskalainen Pienois-eläinsirkus sisälsi Sandor Kleinbarthin esitykset. Edith Kleinbarth muistelee että samassa sirkusteltassa esiintyivät myös akrobaatit Raimo Tamminen ja Vesa Salo.

Toinen mielenkiintoinen esiiintyjäryhmä tässä ilmoituksessa on neekerit. Tuolloin 1950-luvulla neekeri-sana ei ollut ruma tai rasistinen. Se oli aivan sama jos sanottaisiin keravalainen ja kiinalainen. Mutta ihmetystä nämä mustaihoiset aiheuttivat pelkällä olemisellaan. Niinpä teltan kyltiksi riitti pelkkä sana Neekerit. Kuva on vuodelta 1950 ja herrat vasemmalta lukien Erkki Parkkonen, Sandor Kleinbarth ja Harry. Tämä teltta oli siis Parkkosen osastossa.

Lintsillä 1954

Tämä ilmoitus oli Hesarissa 3.6.1954. Linnanmäen huvipuisto avattiin klo 19, sulkemisaikaa ei mainittu. Pääsymaksu alueelle oli 100 markkaa aikuisilta ja 20 mk lapsilta. Sirkus Peacockin liput maksoivat 150–300 mk ja niitä voi ostaa myös etukäteen Lippupalvelusta, jolloin portista pääsi ilmaiseksi.

Yksi sirkuksen vetonauloista oli Harlem Dancers. Samanniminen ryhmä esiintyi myös 1948 Lasten Päivän Sirkuksessa. Se esiteltiin silloin hauskasti neekericocktailiksi. Siihen aikaan kun suomalaiset eivät vielä ymmärtäneet, että neekeri-sana onkin rasistinen.

Esityksiä säesti tietysti Mario Weber ja numerotyttönä oli Lu Nova. Päivän puheenaihe Linnanmäellä oli Robotti Sabor, joka esiintyi omassa teltassaan tunnin välein.

Kirahvikaulaiset naiset

Tässä pari kuvaa vielä eiliseen postaukseen entisajan ihmisnäyttelyistä. Vähän provosoivaakin nykyajan ihmisille.

Brittiläinen Bertram Mills' Circus esitteli 1937 mm. ylläkuvattuja kirahvikaulaisia naisia. Kortin toisella puolella kerrotaan, että pari vuotta sitten he elivät vielä primitiivisessä viidakkokylässä Ylä-Burmassa. Kuvassa oleva pikkupoika on syntynyt Lontoossa ja nimeltään Peter Olympia. Heidän ilmoitetaan palaavan kotiin seuraavassa marraskuussa eikä heidänlaisiaan näe enää sen jälkeen missään Euroopassa.

Bertram Wagstaff Mills (1873–1938) oli syntyjään Lontoon Paddingtonista ja hänen sirkuksensa tuli tunnetuksi kotimaassaan Joulusirkuksesta Länsi-Lontoolaisessa Olympia-teatterissa. Siitä ilmeisesti voi johtaa pikkupojan nimenkin.

Alakuva on otettu ilmeisesti jonkun kiertävän tivolin side show -teltan oviaukossa, ehkä joskus 50-luvun alussa. Keskeltä voi tunnistaa legendaarisen Sandor Kleinbarthin. Mainoskyltti on yksinkertainen, paljon kertova ja varmaan siihen aikaan myyvä. Siihen aikaan neekeri-sana ei ollut kirosana, vaan aivan luonnollinen ilmaisu siinä kuin intiaanikin.