1920 Seurue Modern

Seurue Modern liikkui Suomessa ainakin 1920–1928. Tarkempia tietoja siitä en vielä löytänyt. Noihin aikoihin sirkukset käyttivät myös nimitystä seurue. Olikohan niin, että nimismieheltä heltisi pienempi huvivero seurueelle kuin sirkukselle? Tämä lehti-ilmoitus oli Aamulehdessä 22.5.1920.

Edith Kleinbarthilla on venäläisen Cirkus Modernin ohjelmalehti. Siinä mainitaan johtaja A. Marschan. Helsingissä oli myös makkaratehdas Marschan. Edith ja Sandor Kleinbarth olivat vuonna 1956 esiintymässä Marschanin huvilalla. Edith kertoi kuulleensa siellä, että Marschan olisi aikanaan ollut Venäjällä sirkustirehtööri, joka vallankumouksen aikoihin siirtyi Suomeen. Olikohan asia näin? Hauska yhteensattuma, jonka yksityiskohtia en ole vielä saannut tarkistettua.

Wikipedia kertoo historiasta näin: Oy A. Marschan Ab oli böömiläisen makkarantekijä Anton Marschanin vuonna 1844 Pietariin perustama makkaratehdas. Se siirtyi vuonna 1917 Suomen puolelle Viipuriin. Toisen maailmansodan lopulla yritys muutti Helsinkiin ja laajensi toimintaansa ostamalla helsinkiläisen Ab A. O. Seeck Oy:n (per. 1862). Uusi lihavalmistetehdas valmistui Sörnäisiin 1959.


.

1920 • Sirkus Empiré

Tämä ilmoitus oli Aamulehdessä 1.5.1920. Vaudeville on teatteriesityksen lajityyppi, jolle on ominaista leikillinen laulunäytelmä, johon olennaisena osana kuuluvat suositut laulusävelmät sekä hyvin erityyppiset esiintyjät, kuten akrobaatit, tanssijat, koomikot, koulutetut eläimet ja taikurit. Vaudeville eli kulta-aikaansa 1800- ja 1900-lukujen vaihteen molemmin puolin Pohjois-Amerikassa. Mitä eroa on vaudevillellä ja varieteellä?

Vuosina 1917–1931 Suomessa on liikkunut Sirkus Empire ja Seurue Empire. Joskus on viimeisen e-kirjaimen päälle vielä asteltu heittomerkkikin. Empiren alun historia taitaa olla vähän hämärän peitossa. Lähes alussa omistaja oli ehkä Arvid Berkovits. Vuosina 1919–1920 johtajana toimi Hjalmar Wallenius, joka myös esiintyi taikurina nimellä Mr. Joley. Hän myös ajoi yksipyöräisellä teräsvaijerilla. Vuoden 1921 elokuussa Empiren johtajaksi tuli Arvid Berkovits. Vuoden 1923 jälkeen oli pitkään hiljaista kunnes 1928 lähti liikkeelle Seurue Empire, jolla ei ollut mitään tekemistä aiemman Empiren kanssa. Vuonna 1929 johdossa saattoi olla Ilmariset eli Hautamäet ja A. Edman, jotka myös esiintyivät. Pari viimeistä vuotta oli seurueen johdossa George ja Veera Bono.

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••••••••••••
Ja Englannissa tätä lystiä edusti Music Hall perinne.
Pekka von Cräutlein 
•••••••••••••••••••••••••••••••••
Myöh Ballroom -esitykset
Johnny-Kai Forssell 
•••••••••••••••••••••••••••••••••

.

1920 • Sirkus Arkadia

Tamperelaisessa Kansan Lehdessä 20.8.1920 oli ilmoitus Sirkus Arkadian saapumisesta kaupunkiin. Arkadian omisti Oskar Hildén vuosina 1920–23. Se käytti myös muita nimiä, kuten:
Seurue Arkadia
Taiteilijaseurue Arkadia
Akropaatti seurue Arkadia
Arkadia Akrobat Seurue Sellskapet
Atrapatiseurue Argadia
Taiteellinen Voimisteluseura

Tuossa ilmoituksessa puhutaan Bampus-taiteilijoista Anthon & Kni. Millainen mahtoi olla heidän esityksensä?

Sama sirkus saapui Tampereelle vielä toistamiseen samana vuonna lokakuussa.

Myös Suomen Tivolin Toivo Sariolan osastolla oli Sirkus Arkadia ainakin Olympiavuonna 1952.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••
Kuvassa vaaliehdokas Arkadianmäelle nousemassa!
Pekka von Cräutlein
••••••••••••••••••••••••••

.

1920 • Ritterin Kääpiöt • Ritter's Dwarfs

Sata vuotta sitten erilaiset kummajaiset olivat merkittävä osa sirkusten ja tivolien näytöksiä. Jättiläiset, kaksipäiset eläimet, parrakkaat naiset, kääpiöt ja kokonaan tatuoidut ihmiset yms kiinnostivat yleisöä valtavasti. Saksalaiset Edvard Ritterin kääpiöt olivat yksi erikoisuus, jotka kiersivät maasta toiseen näyttämässä itseään. Helsingin Hippodrom-Sirkuksessa he esiintyivät 5.8.–22.9.1920. Nämä "Elävät leikkikalut" olivat Villy (22 vuotta 19 kg), Otto (21 vuotta 15 kg) ja Emil (19 vuotta 16 kg).

Kääpiö on vanha ja nykyään loukkaavaksi käsitetty nimitys lyhytkasvuisesta henkilöstä. Minun nuoruudessani kukaan ei pitänyt sitä rumana sanana. Saman kielteisen asenteen on nykyään saanut neekeri-sana. Suomalaisessa mytologiassa kääpiöt olivat esimerkiksi maahisia. Suomen kielen sanan kääpiö mahdollinen etymologinen kantasana voi olla kääppä eli röykkiöhauta. Siinä tapauksessa kääpiöiden mytologinen alkuperä voisi olla hautakummun asukkaita eli haltioita.

1920 • Messukaruselli • Fair Carousel

Aamulehti 20.4.1920.

Monessa eri kohdassa tulee tivolien tarinoita lukiessa vastaan ajolaitteen nimi "Messukaruselli". Koskaan en ole vielä saanut varmaa vastausta millainen se oli. Pistän tähän alle kuvan jota itse pidän varmimpana Messukarusellina. Tuohon kuvan alle pistän vielä saamani selvityksen kuvasta.

"Karuselli saattaisi olla sittemmin "Messukarusellina” tunnettu tasokaruselli, joka vuosina 1895–1920 oli karuselliyrittäjä Elisabeth "Betty" Prüssin ja tämän aviomiehen omistuksessa. Messukaruselli siirtyi sittemmin leskirouva Prüssilta J.A.F. Sariolan omistukseen Suomen ensimmäisten Messujen jälkeen v. 1920, ollen Jaffu Sariolan ensimmäinen oma huvipuistolaite. Karuselli oli saksalaisen Fritz Bothmann - Gothaer Waggonfabrik – valmistama." Vuonna 1929 Messukaruselli uusittiin. Siihen lisättiin kookkaat lentokonevaunut. Ja ulkonäkö muuttui täysin.

Nämä muut (vähän liian pienet) kuvat esittävät sitten sitä uusittua versiota Messukarusellista. Tarkistakaa ja kertokaa olenko oikeassa. Keskimmäisessä kuvassa on ainakin loivempi katto ja erilaiset koristeet katon reunassa.

Suomen Tivoli 1932.

Suomen Tivoli 1933.

Lahdessa.

Kommentit:

Historia on oikein.
Kuva 1 on alkuperäinen Messukaruselli.
Kuva 2 Terijoella Jaffun omalla tontilla oleva karuselli on keinukaruselli.
Kuva 3  Samoin keinu, jotka ovat myöhemmin joko ostettu tai itse rakennettuja Sariolanmäellä.
Tapio Sariola


.

1920 • Lyyra Cino-Cabaré • Tampere

© Tuomo Koiviston arkisto

Tuo ilmoitus oli Aamulehdessä 14.3.1920. Lyyra-niminen elokuvateatteri sijaitsi Tampereella Puutarhakatu 11:ssa eli ns. Pantintalossa. Alkuaan Hämeen Pohjaksi nimetty jugend-talo valmistui 1908–1910. Lyyra toimi siinä helmikuusta 1919 kevääseen 1921. Elokuvien lisäksi teatterissa esitettiin myös kabaree-ohjelmaa. Tuon päällään kävelevän miehen olisin halunut nähdä. Ja sen 15 cm leveän langan. Alla oleva kuva ei liity häneen mitenkään. Ehkä.

Lyyra Filmi oli vuosina 1910–1922 toiminut elokuvavalmistamo, elokuvien maahantuoja ja levittäjä sekä elokuvateatteriketjun omistaja. Yhtiöllä oli myös oma elokuvalaboratorio. Ketjun perustaja oli puutavarakaupoilla ja sahamestarina pikarikastunut Hjalmar Viktor Pohjanheimo (1867–1936) – alkuperäiseltä sukunimeltään vuoteen 1888 Sikanen ja sitten vuoteen 1907 Saarinen. Vuonna 1910 hän vaihtoi toimialaa ja siirtyi elokuvan pariin, aluksi eri kaupungeissa - Helsinki, Viipuri, Tampere, Turku, Kuopio, Pori - sijaitsevien, lähinnä Lyyra-nimisten elokuvateatterien ketjun omistajana ja sitten myös ulkomaisten elokuvien maahantuojana ja levittäjänä. Filmitehdas Lyyra valmisti vuosina 1913–15 kaikkiaan 14 näytelmäelokuvaa ja maailmansodan aiheuttaman tauon jälkeen vuosina 1920–21 vielä kolme. Pohjanheimo myi teatterinsa uusille yrittäjille vuonna 1922 ja siirtyi pitkän päivätyön tehneenä kartanonherraksi Nurmijärvelle. 1930-luvun talouslama vei hänen omaisuutensa ja niinpä Hjalmar V. Pohjanheimo, suomalaisen elokuvan suuri tekijämies, kuoli pennittömänä vuonna 1936. Kaikki Lyyra-filmin 17 elokuvaa ovat joko kadonneet tai tuhoutuneet.

KOMMENTIT:

Kovalla beellä :) Monelle on nykyään yllätys että pantin talossa on toiminut elokuvateatteri. Kerran joku ei meinannut millään uskoa sitä... :) Itse pyörin aikoinani paljonkin samoissa tiloissa ollessani pantissa töissä, teatteri toimii nykyisin pantin varastotiloina.
Jarmo Salonen


.

1920 Akropaatti seurue Arkadia

Akropaatti seurue Arkadia saapui Tampereelle 16.10.1920 ja asettui nykyisen Hämeenpuiston varrelle. Vierailun aikana nimikin muuttui Sirkus Arkadiaksi. Tampereella viivyttiin tasan viikko. Sirkus Arkadian omisti Oskar Hildén (1886–1937) 1920-luvulla. Lehti-ilmoituksissa ei kovin monisanaisesti kerrottu ohjelmasta. Näytöksen sisältö selvisi pitkin kaupunkia jaetuissa julisteissa,

.

1920 Seurue Manes • Troupe Manes

Paini ja voimistelu olivat suosittuja sirkusten ja iltamien esityslajeja 1900-luvun alun vuosikymmeninä. Tämä ilmoitus houkutteli yleisöä Kansan Sana -lehdessä tammikuun lopussa 1920. Ei siinä tarvittu kuin muutama hyvin valittu sana ja tupa oli täynnä. Mutta tietääkö joku jotain tästä Seurue Manes'sta?

.

1920 Sirkus Empiré

Tämä ilmoitus oli tamperelaisessa Aamulehdessä keväällä 1920. Läntinen Puistokatu on nykyisin nimeltään Hämeenpuisto. Jos numerointi ei ole vuosien myötä muuttunut, paikalla sijaitsee tänään pääkirjasto Metso eli Sirkus Empiré oli Puutarhakadun ja Hämeenpuiston risteyksessä.

Wikipedia sanoo, että Vaudeville on teatteriesityksen lajityyppi, jolle on ominaista leikillinen laulunäytelmä, johon olennaisena osana kuuluvat suositut laulusävelmät sekä hyvin erityyppiset esiintyjät, kuten akrobaatit, tanssijat, koomikot, koulutetut eläimet ja taikurit. Onko se siis sirkusesitys, jossa lauletaan paljon?

.

1920 Anthonius & Lampey

Tässä Aamulehden ilmoitus kesällä 1920. Vuonna 1913 Anna (o.s.Eskolin) ja Anton "Anthonius" Smirnoffin sirkusseurueeseen liittyi Lampey-niminen voimistelujoukkue. Yhteistoiminta jatkui 1920-luvun alkuun asti. Jossain vaiheessa Sirkus Hippodrom -nimi vaihtui Anthonius & Lampey -muotoon. Joskus muotoon Antonius & Lampey ilman h-kirjainta. Joskus nimi oli Cirkus Chapitan, joskus Sirkus Hippodrom. Jossakin vaiheessa Sirkus-sanaa kuitenkin koitettiin välttää huviveron takia aina kun se vain oli mahdollista. Mutta mistä juontaa tuo Kiinalais Jättiäis sateenvarjo? Anthoniuksella oli molemmin puolin sisällissotaa artisteja myös Kiinasta, Tästä ilmeisesti johtuu tuo kiinalaistermi? Osoite Läntinenpuistokatu 20 tarkoittaa nykyisten Hämeenpuiston ja Puutarhakadun kulmaa Tampereella. Paikalla on nykyisin pääkirjasto Metso.

.

Jyryn voimistelukiertue • Gymnastics tour Jyry

Jyry on aikoinaan ollut suosittu urheiluseuran nimi. Se toimi useillakin paikkakunnilla. Jopa Kanadan Lakeheadista suomalaisten keskuudesta löytyi sosialistinen Urheiluseura Jyry vuonna 1906. Tässä on kuitenkin kyse Helsingin Jyryn voimistelukiertuetta varten painatetusta postikortista. Pöytäkirja Työväen Urheiluliiton liittotoimikunnan kokouksesta Helsingissä Liiton toimistossa tammikuun 5 päivänä 1920 kertoo ryhmän perustamisesta: – Voimisteluinnostuksen herättämiseksi työväestön keskuudessa oikeutettiin Helsingin Jyry järjestämään voimistelukiertueen, Paananen - Lindgren - Tamminen, eri osiin maata.

Herrat Väinö Lindgren, F. Tamminen ja Otto Paananen poseeraavat tässä komeasti. Joku ehkä osaa sanoa kuka on kuka. Oliko heillä ihan oma kiertue vai esiintyivätkö he jonkun tivolin tai sirkuksen yhteydessä?

Sirkus Arkadia

Sirkus Arkadia ilmoitti tamperelaisessa Kansan Lehdessä 23.10.1920 pitävänsä viimeiset näytännöt:

Sirkus ARKADIA Läntinen puistokatu 20.
Viimeiset näytännöt tänään lauantaina klo 8 illalla ja sunnuntaina 2:si näytöstä kello 6 ja 8 illalla.
Huom.! Suuri uusittu jäähyväisohjelma. Kaikki taiteilijat esittävät heidän parhaat numeronsa.
Lopuksi suuri ja hauska puhe-Pantomiini, Jussi, johon ottaa osaa koko seurue.
Kunnioittaen: ARKADIA.

Läntinen puistokatu on nykyiseltä nimeltään Hämeenpuisto. Sunnuntain näytöksillä oli vain kahden tunnin ero, eli näytös ei kovin pitkä ollut. Tuo puhe-Pantomiini Jussi tuntuu erikoiselta. Orkesteria ei Arkadian mukana kulkenut, vaan se hankittiin useimmiten kultakin paikkakunnalta erikseen.

Sirkus Arkadian omisti Oskar Hildén (1886–1937) 1920-luvulla. Ilmeisesti Seurue Arkadia oli sama yritys. Myöhemmin nimi Sirkus Arkadia löytyy Suomen Tivolin Toivo Sariolan osaston tivolikentältä.