Ensimmäiset suomalaiset ammattimaiset sirkusartistit olivat oululaiset veljekset Gustaf (s. 1854) ja Alexander Westerlund (s. 1859). Veljekset esittivät akrobatiaa, nuorallatanssia ja miekannielentää. He esiintyivät myös klovneina ja esittivät taikalyhdyllä heijastuskuvia (laterna magica). Joidenkin mielestä juuri he perustivat ensimmäisen suomalaisen sirkuksen. He aloittivat esitystoiminnan jo vuonna 1880 ja kiersivät ympäri maata esiintyen omalla teltallaan. Jo 1882 alkaen he käyttivät sirkus-nimeä. Huipussaan Westerlundien sirkus oli vuosina 1883–1887.
Virallisesti ensimmäistä suomalaista, ihan oikeaa sirkusta eivät perustaneet suomalaiset vaan tanskalaiset. Ducanderin veljesten sirkuksen ensimmäinen ensi-ilta oli Terijoella, Pietarin ylimystön suosimassa lomakeskuksessa. Carl ja John Ducander pyörittivät Sirkus Ducanderia 1896–1899.
Anna Anthonius Porissa 1903–1905.
Kuva Johan Englund, Keravan museo, Sariola kokoelma.
Sirkuspioneereja oli myös vaasalainen Anton Smirnoff eli voimamies Anthonius, joka perusti vuonna 1900 Sirkus Antonion. Se keskittyi voimanumeroihin ja painiin. Klovnina oli Pelle Siponen, mutta sirkuksen tähtenä Urjalan isokokoinen voimanainen Anna Anthonius (tai Antonius). Hän oli Anton Smirnoffin vaimo (o.s. Eskolin).
Italialaisen vanhan Bonojen sirkussuvun jäseniä päätyi Torinosta Ouluun 1890. Aluksi heillä oli tivolilaitteita ja eläintalli, johon kuului mm. leijonia, leopardi, krokotiili, jääkarhu ja käärmeitä. Ainakin 5.5.1893 tiedetään Varietè-seura Bono ja Stycken esiintyneen Turussa. Joskus noihin aikoihin Suomessa vieraili puolalainen Sirkus Musinski, joka myöhemmin kulki Bonojen nimellä. Vuonna 1923 Väinö Bono (Louise Bonon poika) ja Aurora Bono perustivat Sirkus Maximin. He ompelivat ajan yrittäjätavan mukaan itse sinisen teltan. 20-luvun lopulla tiedetään George ja Veera Bonon olleen Cirkus Empiren johdossa. Ainakin 1929 Sirkus Maxim oli Suomen Tivolissa (Helsingin Tivoli). Vuonna 1932 Väinö Bono perusti Sirkus Hesperian Ludvig Syversenin kanssa.
.
