Sirkus Sariola, Tampere 1951

Näin mainosti Sirkus Sariola itseään Hämeen Yhteistyössä syyskuussa 1951. Useita kirjoitusvirheitä, mutta kyllä siitä asia selviää. Tarkempaa esiintymispaikkaa ei tarvitse mainita koska kaikkihan sen tietävät, että linja-autoaseman vieressä. Ohjelma on hiukan muuttunut, kun verrataan aikaisempiin ilmoituksiin tai ohjelmalehteen. Ilmeisesti Sarioloilla oli varaakin vaihdella artisteja tivoleidensa kanssa.

Kaksi tärkeää nimeä tuosta ilmoituksesta puuttuu: Mr. Bruno ja Pikku-Kalle tässä kuvassa. Sirkus- ja estraditaiteilija, kuplettilaulaja ja klovni, Suomen lyhin mies Pikku-Kalle oli oikealta nimeltään Karl Hydén. Mittaa hänellä oli 118 cm, mutta monipuolisia taitoja jättiläisen edestä. Sirkusnäytöksen juontajana toimi Bruno Nurmi, aiemmalta nimeltään Johansson. Hänet muistetaan myös taikurina ja vatsastapuhujana.

Sirkus Sariola Helsingissä elokuussa 1951. Yleisöä jonottamassa Sturenkadun varressa pääsyä sirkustelttaan. Taustalla OTK:n kahvipaahtimo ja teknokemiallinen tehdas.

.

Sähkö-lentokaruselli 1927 | Electric flight carousel

Kukahan mahtoi olla tämän ilmoituksen takana? Se julkaistiin Kansan Lehdessä 18.8.1927. Toista viikkoa aiemmin samalla Kirjapaino Hermeksen pihalla Tampereella oli Seurue Modernin ensi-ilta, mutta nämä eivät taida liittyä toisiinsa. Seurue Modernilla oli vain koiria – ei leijonia.

Ilmoituksessa mainostettiin villieläimiä hyvin syvällisellä mietelauseella: Tiede on sangen välttämätön ja hyödyllinen asia; kaikki tieto laajentaa henkistä näköpiiriä. Ja sen jälkeen ampumaradalle, jossa on tarkat pistoolit.

Samoihin aikoihin muualla: Seurue Olympian omistaja/johtaja 

Jalmari Hautamäki karhun kanssa 14.8.1927. 

.

Sirkus Finlandian alkutaival | Beginning

Vasta perustettu Sirkus Finlandia etsi 40 vuotta sitten henkilökuntaa lehti-ilmoituksilla. Työtä tarjottiin nuorille miehille, jotka kestävät rankkaa työtä puoli vuotta. Osalla pinna kesti loppuun asti, osa kyllästyi. Ajokortti vaadittiin kaikilta. Alkoholin kanssa piti olla tarkkana. Aamuherätykset olivat ilkeitä. Nukkumaan päästiin yömyöhällä. Työtunteja ei laskettu. Sirkusalan arvostus oli olematonta.

Onneksi oli niitä, jotka jopa pitivät tällaisesta elämästä. Heitäkin on osaksi kiittäminen siitä, että sirkus lasketaan nykyään taiteeksi. Nykyäänkin valtaosa Sirkus Finlandian roudareista tulee uudestaan joka kevät. Uudet tyypit on laskettavissa yhden käden sormilla. Finlandialla on tänään henkilökuntaa noin 70 henkeä plus taiteilijat.

Ensimmäinen kiertue lähti liikkeelle Tammisaaresta 21.4.1976 ja kun H-hetki lähestyi, niin joku taiteilijaryhmä oli vielä matkalla. Jonglööri Henrico sai Carl-Gustaf Jernströmiltä ohjeen käydä kotonaan hakemassa esiintymisvälineet. Aikaa oli vähän ja tarina kertoo, että Calle lupasi maksaa mahdolliset ylinopeussakot. Niitä ei tullut. Taiteilijoiden esiintymisjärjestys suunniteltiin uudelleen ja Henrico laitettiin ensimmäisen puoliajan loppuun. Yleisöä varten tehtiin kopiokoneella väliaikainen ohjelmalehti (kuva alhaalla), jota jaettiin vain Tammisaaressa:

Overture, Sirkus Finlandian orkesterin alkusoitto
Minerva
Troupe Torralvog
El Bimbo
Rapsodia Finlandia
Simoes
Alfredo Bente & Nick
Henrico
Tauko, Paus
Abdullah
Erwino
Rapha & Co.
Nick Miehe & Comp.
Troupe Goncalves
Grande Finale

Tässä kirjapainossa painettu versio ohjelmalehdestä 1976:
Ouverture • Sirkus Finlandian orkesterin alkusoitto
Minerva • tanssiva hevonen, Alois Köllner
Trio Rogers • skotlantilaiset kaskadöörit, Roger & Manuel Gonçalves & co, Portugali
El Bimbo • Erwino, voimamies ja tasapainoilu, Schlingloff, Unkari/Saksa
Abdullha • kamelinumero, Alois Köllner, Sakasa
Alfredo Bente & Nick • hauskat parturit, klovninumero, Valko-Venäjä
Trio Cabe • ponnistuslautataiturit, Roger & Manuel Gonçalves, Portugali
Sirkus finlandian orkesteri avaa toisen puoliajan
Rapsodi Finlandia • Sirkus Finlandian Lipizaner-hevoset esittelee Alois Köllner. Saksa
Erwino • trapetsi, Unkari/Saksa
Samba & Comp. • Elefantin ja kilipukin taitoesitys, Alois Köllner
Nick Miehe & Comp. • klovnit, Tanska, Saksa
Manuel & Partner • tasapainoilua, Roger & Manuel Gonçalves & co, Portugali
Grande Finale

.

Tivoli Sariola 1960

Tuttuun tapaan Sariolan Tivoli ilmestyi taas Tampereen Ratinaan Vappuna 1960. Mutta kenen osasto tämä oli? Tuohon aikaan Sariolalla liikkui useitakin osastoja Suomessa. Matti Sariolan osasto tämä ei ainakaan ollut, koska heidän mainoksissaan oli aivan erilainen ohjelma. Tässä ilmoituksessa mainitaan mm. moottoriakrobaatti Onni Suuronen. Alhaalla oleva kuva Suurosesta on otettu kolme vuotta myöhemmin Tivoli Toivo Sariolassa, joten tässä taitaa olla kyseessä Toivo Sariolan osasto?

Tivolilla näkyy olevan mukanaan myös Circus Ytar. Sen ohjelmasta mainitaan ilmiömäistä akrobatiaa, huippuluokan trapetsiesityksiä, komiikkanumeroita, loistavia kykyjä, ulkolaisia taiteilijaryhmiä m.m. marokkolaiset ihmelapset. Taikurimestari Spinozalla oli oma esiintymistelttansa, jossa näytettiin viimeisimmät taikuriesitykset maanosamme suurimmista huvittelukeskuksista.

Muuten – Kerrotaan, että vuonna 1960 Sariolan Tivoleihin ilmestyi ensi kerran myyntiin ihanan makea hattara. Yhtä hyvin se tekee kauppaansa tänäänkin.

Kommentit:

Sariolan tivolit kiersivät noihin aikoihin kaavalla itä-länsi-pohjoinen Vuonna 1960 oli Toivo Sariolan osaston vuoro kiertää läntistä Suomea. Läntistä Suomea kiertävä osasto oli yleensä aina vappuna Tampereella eli kyseessä on erittäin todennäköisesti Toivo Sariolan osasto.
Peter Lindfors

Tivoli Marino 1937

Tämä lehti-ilmoitus on ilmeisesti vuodelta 1937. Tivoli Marinoa veti Oskari Hilden (1886–1937) Alhaalla kuva Uno Sunellin hautajaisista, jossa Oskar Hilden seisoo takana keskellä lippalakki päässään. Ennen Marinoa hänellä oli itsenäistymisemme jälkeen mm. Sirkus Arkadia, Sirkus Fennia ja Sirkus Finlandia.

Sirkusohjelmaa näkyy ilmoituksessa olevan runsaasti. Osa varmasti omissa teltoissaan. Vuonna 1937 Väinö Montonen (1909–1953) eli taikamestari Alex Monell esiintyi Tivoli Marinossa. Joissakin tiedoissa hänen nimensä kirjoitettiin myös muotoon taikuri Alexander Monell.

.

Moskovan Suuri Sirkus 1960 – Moscow State Circus

Tämä lehti-ilmoitus on marraskuulta 1960. Olikohan tämä Moskovan Suuren Sirkuksen ensimmäinen vierailu Suomessa? Neuvostoliiton valtionsirkus ei tuohon aikaan kovin usein muuallakaan länsimaissa kiertänyt.

Vierailua varten painatettiin oma hieno ohjelmalehti. Sen väliin oli kuitenkin taitettu paperilappunen johon oli kopioitu painetusta poikkeava ohjelma. Saatesanoina siinä luki: Ohjelmalehtisemme ilmestymisen jälkeen sattuneiden muutosten johdosta pyydämme arv. yleisoä seuraamaan esitysten kulkua tästä lisälehtisestä.

Ilmoituksen valokuvissa esiteltiin monitaituri Gosha-karhu ja avaruusakrobaatit Shtshetinin.

Lasten Päivä 1951

Lasten Päivän tapahtumat olivat vuoden kohokohta niin lapsille kuin aikuisillekin 1900-luvun alkupuoliskolla. Tapahtuma kiersi suurimmissa kaupungeissa ja useimmiten kiertue päättyi Helsinkiin. Kokoonpano koostui useistakin tivoli- ja sirkusalan yrittäjistä. Ohjelma ja huvittelulaitteet saattoivat vaihdella paljon eri kaupungeissa. Tamperelaisessa Kansan Lehdessä kerrottiin tapahtumasta 1.8.1951 näin:

Lasten Päivän Huvikenttä VPK:n talon viereisellä kentällä
Avataan tänään klo 18 ja pidetään avoinna arkisin klo 18–23, sunnunt. klo 13–23.
Vauhtihirviö • Loch Ness -karuselliuutuus • Naurukabinetti • Pelihalleja
SIRKUS REVYY Ensi-ilta klo 20
3 Powers, korkean luokan akrobaatit
Lupi, saksalainen kenguruihminen
Miss Celle, tanssijatar
Peyrano & Herrera, kuubalais-brasilialaiset taiteilijat
Mc Kay Brithers and Vera, vauhdikkaat modernistit
Julius Sundman, taikuri
2 Lanlows, iloiset meripojat
4 Ramos, suomal. akrobaatit
Ria Staldy & Cie, sveitsiläiset rekkiakrobaatit
Dane & Baxsen, loistavat tanskalaiset musikaaliset klovnit
Conferencier: Pena Viljanen
Lippuja ennakolta Ohjelmapalvelusta Kuninkaankatu 27, sekä klo 18 ovelta.
Neekeripäällikkö CIEF ORMASHI mustine alkuasukassotureineen suoraan pimeimmästä Afrikasta
Käärmetanssia • Tulennielentää •Sotatansseja • Elävä gasometri • ym
Useita puolentunnin näytäntöjä.
VAPAA OHJELMAA ulkoilmanäyttämöllä klo 19 ja 22.30
The Dagenham Girl Pipers skotlantilainen säkkipilliorkesteri.

Sirkus Revyy -esitykset pidettiin teltassa. Suomalaisia esiintyjiä olivat ainakin 3 Powers, Julius Sundman ja 4 Ramos. Neekeripäälliköllä oli oma telttansa. Nimi pitäisi kirjoittaa Chief Ormashi. Samana vuonna Ormashi esiintyi myös Linnanmäen Teatterihallissa. Samoin vuonna 1954. Silloin mm. yksi hänen kobristaan karkasi päiväksi, mutta löytyi. Alakuvassa Ormashin ryhmään kuulunut Amina-neito vähän rauhallisemman käärmeen kanssa. Mutta mikähän oli tuo ilmoituksessa mainittu elävä gasometri?

Kommentit:

Elävä gasometri tai Living Gasometer tai Human Gasometer imee ensiksi kaasupullosta kaasua sisuksiinsa ja puhaltaa nielemäänsä kaasua ulos suustaan esim. pienen kaasulieden letkuun saaden lieden palamaan puhaltamallaan kaasulla. Vaatii tietysti että lieden sytytintä käytetetään. Liitekuvassa 1950-luvulta on juuri tuo kaasupullo/kaasuliesiversio. Elävä gasometri nimitystä voidaan käyttää myös perinteistä bensiiniä/polttoöljyä nielleestä tulenpuhaltajasta. (gas=kaasu, bensa, löpö).

Human gasometer esiintyi karnevaaleilla, markkinoilla ja sideshow-esityksissä muiden kummallisuuksien joukossa. Kaiken kansan ihmeteltävänä saattoi olla Human Volcano (tulennielijä/tulenpuhaltaja), Human Fountain (vedennielijä/puhaltaja), Human Aquarium (vedennielennän lisäksi saattoi niellä myös eläviä sammakoita), Headless Lady (nainen ilman päätä), miekannielijät, nainen ilman alaruumista ja monet muut anatomiset "ihmeihmiset"…

Vielä Lasten Päivästä 1949

Viikko sitten oli juttua Lasten Päivästä. Tässä vielä lehti-ilmoitus Hesarissa 1.9.1949. Tarjonta oli huomattavasti monipuolisempaa kuin Huvikentän vieraillessa Tampereella. Punaisen Myllyn revyyllä oli oma telttansa. Varieté esitti myös näytöksiä toisessa teltassa. Lisäksi oli yleisnäyttämö, nukketeatteri ja tanssilava. Aika paljon aikuisiin kohdistuvaa viihdetarjontaa.

Alakuvassa musikaalis-humoristiset tanskalaisjonglöörit Mella & Maud. Punaisen Myllyn ohjelmaan heidän nimensä on kirjoitettu hieman väärin. Zoo Cirkus Sandorissa esiintyi 1953 Fräulein Maud opetettujen kyyhkysten kera ja vuonna 1959 Miss Maud. Oliko hän mahdollisesti sama kuin jonglööri Maud?

Tuo Mella & Maudin nimen alla näkyvä pyörätaituri Velocharles oli suomalainen Viktor Helpiö, josta tulee lisää juttua myöhemmin. Samoin tuosta ilmoituksen keskellä näkyvästä Keppo Familystä, jotka myös olivat suomalaisia.

Suomen Tivoli 1947

Tämä lehti-ilmoitus oli tamperelaisessa Kansan Lehdessä 30.4.1947:

SUOMEN TIVOLI
avataan Hatanpäänvaltatien varrella vappuna klo 12 jatkuen klo 23.
Uutta
Mestaritaiteilijoita
Karuselli, ampumarata, kenttäpelejä
Tanssia
Tivoli avoinna arkipäivinä klo 18–23 ja pyhinä klo 14–23.
Tivoli toimii Tampereella 1.5.–11.5.1947.
Tervetuloa!

Selkeä lyhytsanainen mainos. Riitti kun kerrottiin, että Mestaritaiteilijoita on.

Noista alla olevista kuvista en tiedä milloin ne on otettu. Kopioin ne aikoja sitten Rake Tammisen albumista. Hääkuvassa Rake näkyy olevan papista vähän ylöspäin oikealla, Hymyilisikö Spinoza tuolla vasemmalla, muut ovat tuntemattomia. Joku varmaan tunnistaa muitakin? Muistaako joku milloin Arena oli ja missä Sariolan tivolissa?

Kommentit:
••••••••••••••••••••••
Ulla ja Tope näyttävät olevan hääparin vasemmalla puolella, oliskos heidän tivolissa?
Kirsti Sariola 
••••••••••••••••••••••
Kyseessä on tivolin työnjohtaja Pesosen häät ja ne pidettiin Parolassa juhannuksena. Raken edessä on hänen vaimonsa Airi. Raken vasemmalla puolella oleva poika on Alpo Malisen poika Seppo Malinen.

Hääparista vasemmalle kaikista selvimmin näkyvät Ulla ja Tope Sariola. Tyttäret Ritva ja Marianne ovat heidän edessään. Sariolan tytärten vasemmalla puolella edessä Vesa Salon vaimo Liisi ja heidän pokansa Teijo. Heidän vieressään istuskeleva herra on Syversen.

Takana hanuristin oikealla puolella Rake Tammisen veli Ilkka. Takarivissä pitkä mies lienee Vesa Salo ja kaksi pykälää hänestä oikealle kurkistaa kaljumpi Alpo Malinen. Jossain kuvan oikeassa laidassa on myös trapetsitaiteilija "Ykä" Yrjö Niitlahti.
••••••••••••••••••••••
Kyllähän Ykä kuvasta löytyy. Tuo vaalea mies harmaan vaaleassa puvussa oikealla. On tuon nauravan pariskunnan yläpuolella. Hänen yläpuolelle jää yksi mies.
Niina Niitlahti
••••••••••••••••••••••
Juha,,onko tietoa tuosta Hra Syversenistä ?
••••••••••••••••••••••

.

Sirkus Finnstar 1990

Tässä on pari sanomalehti-ilmoitusta Kotokulma-lehdessä 16.8.1990. Molemmat sirkusilmoitukset ovat melkein kiinni toisissaan. Tämä on näyttö siitä kuinka rajua sirkusten välinen kilpailu tuolloin oli. Heti kun tiedettiin mihin kilpailija menee seuraavaksi, sen edelle pyrittiin samalle paikkakunnalle. Kilpailijan julisteita revittiin tai laitettiin oma päälle, tienvarsitauluja varastettiin jne. Meno meni joskus aika rajuksikin.

Kuvan ilmoituksissa Sirkus Finnstar ilmoittaa tulevansa Turenkiin 20.8. ja kymmenen päivää myöhemmin on Turenkiin tulossa myös Sirkus Finlandia. Niinpä Finlandia kertookin, että Hyvä, parempi, paras tulee viimeisenä! Finlandia päätti siis etuilusta huolimatta noudattaa sovittua kiertuelistaansa. Molemmissa ilmoituksissa muuten melkein samanlainen tähtikehys. Logon kirjaintyypitkin ovat samanlaiset molemmilla sirkuksilla.

Sirkus Finnstarissa esiintyivät 1990 mm. norjalainen alakuvan Thor Gujord eli "Jugurtti" ja hänen lukuisat eläimensä. Finnstarin talleista löytyi kilipukkeja, porsaita, koiria, hevonen, poni ja aasi. Ohjelmassa oli myös fakiiri, diabolo-jonglöörit Duo Emar, Miss Krystyna trapetsilla, Duo Kistal tasapainoili laseilla, Duo Kordium oli rullaluistinpari, Almico oli taikuri ja klovneina häärivät Alber & Augusti.

Kommentit:

Oi niitä aikoja :) 
Syssis små funderingar

Suuri Sirkusattraktioni

Olisinpa halunut nähdä tuon kuolemanhypyn hevosen selässä sirkuksen katonrajasta. Tämä tamperelaisen elokuvateatteri Scalan ilmoitus oli Kansan Lehdessä 24.5.1912:

SCALA
Kinematografitaiteen erikoisteatteri.
Maanantaina Ensi-ilta ohjelmalla minkä arvoista ei ennen ole elävien kuvien kankaalla naytetty.
Europan suurin mahtinumero ilmestynyt!
Tanskalaisen Nordfilmi tehtaan alkuperäinen kuva. Ei jäljennös.
HUOM.! Vuoden huomiota herättävin uutuus! Kokotunnin -näytelmä. HUOM.!
Yksinoikeus! Huom.! Kuva mikä täydellisesti voittaa jäljittelyn (jäljennöksen).
SUURI SIRKUSATTRAKTIONI
eli Kuolemanhyppy hevosenselässä Sirkuksen katonrajasta.
Mieltäkiihoittava 3-näyt. taiteilijadraama.
Pääosaa esittää kuuluisa filminäyttelija Herra Psilander (Pallander ?). Siis alkuperäinen kuva, ei jäljennös.
Huom.! Kun jotakin erinomaista ilmestyy, niin ei ole jäljittelijöistä puute, jonka vuoksi tahdomme täten arv. yleisöä huomauttaa että eräs elävien kuvien teatteri täällä ilmoittaa lehdissä sama ilmoitus kuin tämäkin, vaikkapa kuva on aivan toisenlainen. HUOM.! Se kuva jota me nyt näytämme, pysyy sisältönsä, näytelmätaiteensa ja huolelliseen näyttämöllepanoonsa nähden kilpailussa voittamattomana.

Elokuvateatteri Scala oli aivan uusi. Se avattiin saman vuoden tammikuussa ja se oli silloin Tampereen suurin. Sen katsomossa oli peräti 468 istuinpaikkaa. Pohjoismaisen Biografikomppanian omistaman teatterin alkutaival ei ollut kaikkein helpoimpia, koska kaksi tulipaloa aiheutti teatterissa pieniä vahinkoja säikäyttäen samalla yleisön. Suurin elokuvateatterin palo Tampereella tapahtui paljon myöhemmin, kun 23.10.1927 elokuvateatteri Imatran tulipalossa kuoli 20 ja loukkaantui 28 henkilöä.

Scalan kuvaa en löytänyt tähän hätään, mutta tässä Maailman Ympäri -elokuvateatterin henkilökunta talvella 1907–08. Teatteri sijaitsi Sandbergintalossa Tampereen Keskustorilla. Takarivissä vas. koneenkäyttäjä Fredrik Giltig, vahtimestari Y. Östberg, voimalaitoksenkäyttäjä Viktor Ylén, vahtimestari ja toinen koneenkäyttäjä Yrjö Suojanen. Keskirivissä pianisti Hugo Rantakari, mandoliininsoittaja Karl Unt, isännöitsijä Elis Rikala ja kitaristi Juhani Brenner. Edessä kassanhoitajat Lahja Hedman ja Hilma Suojanen, heidän välissään penkkipoika Kalle Friman.

Seurue Olympia 1930

Tämä ilmoitus oli Kansan Lehdessä 04.12.1930. Seurue Olympia oli lähtenyt talviselle kiertueelle esiintyen joka toinen päivä. Toinen päivä oli matkapäivä. Kortteereina käytettiin usein työväenyhdistysten tiloja. Tässä ilmoituksessa esiintymispaikoiksi ilmoitetaan Tampereen T.Y:n Konserttisali, Kangasalan T.Y:n talo ja Valkeakosken T.Y:n talo. Ilmoituksen katseenvangitsijana toimii heikkotasoinen valokuva naisesta, joka näyttää kenties olevan kahleissa.

Ohjelmassa esiintyy ensiluokkaisia kansainvälisiä taiteilijoita, naisia sekä herroja. Suggession esitys, sekä lisäksi opetettuja koiria. Lopuksi 2:si tuntia tanssia.

Ketkä olivat Seurue Olympian takana? Sirkus Olympian omistajia olivat 1922 Johannes Noro ja 1924–1925 Ilmariset eli Jalmari Hautamäki, A Edman ja Aune Hildén. Oliko tämä Seurue Olympia sitten jatkoa näille sirkuksille?

Muuten – Sirkus Finlandian tämänvuotiset kamelit ovat lainassa Cirkus Olympiasta Ruotsista.

Cirkus du Nord 1913

Sanomalehti-ilmoitus tamperelaisessa Kansan Lehdessä 1913:
Cirkus du Nord
Tänään maanantaina 28 p. kesäkuuta kello 8,15 i.p.
Suuri Uutuusnäytäntö suuremmoisella uudella ohjelmalla.
Veljekset Elias, ilmavoimistelumestareita, jotka tekevät temppuja 10 metriä korkealla tangolla.
Ratsastusta kahdella hevosella esittää herra Herman.
Champanjanainen, riisuntaa hevosen selässä, suorittaa neiti Julia.
Tuli-ihminen Mohamed Abdul Sarad esittää uusia hämmästyttäviä temppuja, sekä muitakin uutuuksia.

Kauan he ilmeisesti viipyivät paikkakunnalla koska vielä heinäkuun 26. päivänä oli alla oleva ilmoitus Kansan Lehdessä:
Ainoa lauvantai ja sunnuntai Tampereella.
Sirkus DU NORD
Lauvantaina 26 p:nä heinäk. klo 8,15 i.p.
Suuremmoinen näytäntö vaihtelevalla ohjelmalla.
Sunnuntaina 27 pnä heinäk. 2 suurta juhlanäytäntöä klo 6 ja 8,15 ip.
Näytäntöön klo 6 i.p. maksavat lapset alle 12 vuoden, seisomapaikoille 50 p sekä istumapaikoille puolet.
Huom! Molemmissa näytöksissä yhtä hyvä ohjelma.

Tampere taisi tuohon aikaan olla melko pieni kaupunki, joten sirkuksen sijaintia ei tarvinnut erikseen mainita. Kaikkihan sen tiesivät. Cirkus du Nord -niminen ruotsalainen sirkus liikkui Suomessa ainakin 1908–1917. Nimessä näkyy selvää ruotsia ja ripaus aistikasta ranskaa. Alakuvan ilmoituksessa on kuitenkin käytetty selvää suomea sirkus-sanassa. Johtajat ja omistajat ilmeisesti vaihtuivat vuosien varrella. Vuonna 1913 oli johtaja ehkä Richard Olsson, jolla myöhemmin oli myös Cirkus Fennia.

Muuten – Sirkus Finlandia viipyi tänä vuonna Tampereella vain 6 päivää. Helsingissä ollaan 38 päivää.

Sirkus Arkadia

Sirkus Arkadia ilmoitti tamperelaisessa Kansan Lehdessä 23.10.1920 pitävänsä viimeiset näytännöt:

Sirkus ARKADIA Läntinen puistokatu 20.
Viimeiset näytännöt tänään lauantaina klo 8 illalla ja sunnuntaina 2:si näytöstä kello 6 ja 8 illalla.
Huom.! Suuri uusittu jäähyväisohjelma. Kaikki taiteilijat esittävät heidän parhaat numeronsa.
Lopuksi suuri ja hauska puhe-Pantomiini, Jussi, johon ottaa osaa koko seurue.
Kunnioittaen: ARKADIA.

Läntinen puistokatu on nykyiseltä nimeltään Hämeenpuisto. Sunnuntain näytöksillä oli vain kahden tunnin ero, eli näytös ei kovin pitkä ollut. Tuo puhe-Pantomiini Jussi tuntuu erikoiselta. Orkesteria ei Arkadian mukana kulkenut, vaan se hankittiin useimmiten kultakin paikkakunnalta erikseen.

Sirkus Arkadian omisti Oskar Hildén (1886–1937) 1920-luvulla. Ilmeisesti Seurue Arkadia oli sama yritys. Myöhemmin nimi Sirkus Arkadia löytyy Suomen Tivolin Toivo Sariolan osaston tivolikentältä.

Sirkus toi painin Suomeen

Tamperelaisessa Kansan Lehdessä oli heinäkuun viimeisenä päivänä 1920 yllä oleva ilmoitus:
Kiinalais- Jättiläissateenvarjon alla
Läntinen puistokatu 20
Anthonius-Lampey Seurue
tänään lauant. klo 8 ip. Suuri Ilta-näytäntö. Huom.! Painihaaste. Huom.!
Hyvät painijat voivat ilmoittautua. Kolme palkintoa jaetaan, Smk 1,500:–, 1,000:– ja 500:–.

Esiintymispaikka oli nykyisessä Hämeenpuistossa suunnilleen pääkirjasto Metson kohdalla. Tarkoitettiinko tuolla sateenvarjolla esiintymispaikkaa vai jotain ohjelmanumeroa? Joka tapauksessa paini oli se joka taatusti toi väkeä paikalle. Muusta ohjelmasta ei puhuta mitään.

Ensimmäiset ammattilaispainijat kiersivät 1800-luvun loppuvuosina sirkusten mukana ja tekivät painia tunnetuksi ympäri Suomea. Ammattiatleetit haastoivat yleensä yleisön joukosta itselleen vastustajan, ja voittaja sai rahapalkinnon. Lajina oli ranskalainen paini, joka nykyisin tunnetaan nimellä kreikkalais-roomalainen paini. Nimivaihdos juontaa juurensa kunnioituksesta painin helleenisen kulttuurin taustoihin. Kyse oli siis oikeasta urheilusta. Sirkuksissa painia ei enää nähdä. Muita voimamiehiä kylläkin.

Nykyaikainen showpaini  puolestaan on viihdemuoto, jossa osanottajat kamppailevat näytösluontoisissa, ennaltakirjoitetuissa otteluissa. Joissakin maissa se on hyvinkin suosittua.

Alakuvassa poseeraa ilmeisesti helsinkiläinen Iivari Tuomisto, joka kiersi ammattilaisena painimassa sirkuksissa paitsi Suomessa, myös eri puolilla Eurooppaa. Vuosina 1911–1912 Tuomisto toimi painivalmentajana Ruotsissa ja valmensi suomalaispainijoille kovat vastustajat Tukholman olympiakisoihin 1912.

Toisessa taiteilijakortissa esiintyy Suomalainen Nais-painimestari Neiti Sirena Hagel.

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••••••••
Kuvassa on isoisäni Iivari Tuomisto 

Pekka Turtiainen
•••••••••••••••••••••••••••••
Kuvassa isoisäni veli Iivari Tuomisto.
Siis korjaan: isoisoisäni veli Iivari Tuomisto :) 
•••••••••••••••••••••••••••••
.

Cirkus Panakos Tampereella 1958

Komea leijonan pää koristi Cirkus Panakoksen ilmoitusta Aamulehdessä 14.6.1958. Tekstissä ei puhuttu yksittäisistä artisteista vaan yksinkertaisesti näin: Avajaisnäytäntö tänään klo 20. Suuri huvikenttä avataan klo 18. Kentälle vapaa pääsy. Koko ohjelma aivan uutta. Sirkus sijaitsee linja-autoaseman luona.

Tuntuu vähän oudolta, kun puhutaan sirkuksen yhteydessä huvikentästä ja kuinka sinne on vapaa pääsy. Oliko heillä eläinten lisäksi joitain tivolilaitteita mukanaan tai ampuma- ja peliteltta?

Arvo Kangasniemi (1910–2005) perusti Panakoksen 1957 ja lopetti sen 1958 yllättäin matkalla Ouluun. Eikä siitä sen jälkeen puhuttu mitään. Kangasniemi jatkoi eläinnäyttely- ja tivolialalla ja piti sirkusasiasta suunsa kiinni hautaan asti.

Carl Ducander

Ensimmäisen suomalaisen sirkuksen perustivat veljekset Carl ja John Ducander Terijoella 1.8.1896. Terijoki oli tuohon aikaan pietarilaisen yläluokan kesänviettopaikka. Ducanderien vedenpitävään telttaan mahtui 2 000 henkeä eli 800 enemmän kuin nykyiseen Sirkus Finlandiaan. Valaistusta varten heillä oli oma generaattori. Sirkusseurueeseen kuului toiminnan alkaessa 50 henkeä ja 30 hevosta. Sirkus ajautui kuitenkin konkurssiin kolmen vuoden jälkeen. Veljekset jatkoivat silti sirkusuraansa. Johnista viimeinen tieto tulee Tanskasta 1910.

Carl Ducander jäi Suomeen ja oheinen Kansallisesta digitointikeskuksesta löytynyt Helsingin Sanomien lehtileike 30.9.1910 kertoo hiukan hänen toimistaan: 

Kiitos. Herra johtaja C. Ducanderille, joka viime maanantaina t.k. 26 pnä ystäwällisesti kutsui Helsingin Kuuromykkäyhdistyksen (noin 70 henkilöä) sirkus Hippodromiin, lausumme täten lämpimän kiitoksen siitä, että hän jälleen muisti kuuromykkiä, jotka ennenkin owat saaneet häneltä osakseen samallaisia ystäwyyden osotuksia. Helsingissä syyskuun 28 päiwänä 1910. Helsingin Kuuromykkäyhdistyksen johtokunta.

Reino 1960 Fenniassa

Ruotsalainen Reino eli Karl Otto Hilding Andersson (3.11.1921–7.11.2011) oli suuri artisti ja tämä käsinseisonnalla pyöräily nuoralla oli ainutlaatuinen. Hän esiintyi vaimonsa Elsyn (s. 1923) avustamana. Tämä helsinkiläisen Cabaret Fennian lehti-ilmoitus on tammikuulta 1960. Reino on esiintynyt myös Sirkus Finlandiassa 1978 syyskuussa Tony Rixin tilalla. Vielä 88-vuotiaana vuonna 2009 hän esitti yhdenkäden seisonnan ruotsalaisessa Cirkus Skrattissa.

Ilmoituksessa mainitaan myös Henrico & Partner eli Björn Gammals vaimoineen. Henrico muisteli hymyssäsuin kuinka he usein illalla shown jälkeen kävivät syömässä nakkeja kioskilta, joka oli aivan Aleksis Kiven patsaan juurella. Nakit maksoivat silloin 20 penniä/kpl ja niitä ostettiin vähintään 10 kpl kerrallla. Ajatelkaapa mitä yksi nakki maksaa tänä päivänä.

Muita esiintyjiä Fenniassa olivat Orlando & partner, Carry Warner, The Bleckwenn Girls, Liane telineakrobaatti ja Frederik Rieksin orkesteri. Reinon nimi oli kaikkein suurimmalla kirjainkoolla ja hovimestari tuli hyvänä kakkosena.