Pikku-Kalle, klovni • Clown

Pikku-Kalle esiintymisasussaan Sirkus Sariolassa 1951.

1950-luvulla yksi suosituimmista sirkusesiintyjistä oli Pikku-Kalle eli Karl Hyden. Hän oli mainosten mukaan Suomen lyhin mies. Pituutta miehellä oli 116 cm, toisten lähteiden mukaan 118 cm. Pikku-Kalle oli teatteri-, etradi- ja sirkusesiintyjä, kuplettilaulaja ja klovni, Tiedot hänestä ovat kovin puutteellisia niinkuin klovneista yleensäkin. Ohjelmalehdissä ei aina edes mainittu klovneja, jotka viihdyttivät yleisöä numeroiden välissä. Hänen tiedetään asuneen ainakin Vaasassa. Omissa muistiinpanoissani on varmaa tietoa ainoastaan, että hän esiintyi Sirkus Sariolassa 1951 ja Sirkus Myllyssä 1952. Joku varmaan tietää hänestä enemmänkin?

Sirkus Sariolan juontaja, taikuri Mr. Bruno eli Bruno Nurmi eli entinen Bruno Johansson 

vieressään Pikku-Kalle eli Karl Hydén 1951.

Pikku-Kalle ja Sirkus Sariolan orkesterin jäsen Erkki Mäkinen Kiteellä 1951.

.

Sirkus Sariola, Tampere 1951

Näin mainosti Sirkus Sariola itseään Hämeen Yhteistyössä syyskuussa 1951. Useita kirjoitusvirheitä, mutta kyllä siitä asia selviää. Tarkempaa esiintymispaikkaa ei tarvitse mainita koska kaikkihan sen tietävät, että linja-autoaseman vieressä. Ohjelma on hiukan muuttunut, kun verrataan aikaisempiin ilmoituksiin tai ohjelmalehteen. Ilmeisesti Sarioloilla oli varaakin vaihdella artisteja tivoleidensa kanssa.

Kaksi tärkeää nimeä tuosta ilmoituksesta puuttuu: Mr. Bruno ja Pikku-Kalle tässä kuvassa. Sirkus- ja estraditaiteilija, kuplettilaulaja ja klovni, Suomen lyhin mies Pikku-Kalle oli oikealta nimeltään Karl Hydén. Mittaa hänellä oli 118 cm, mutta monipuolisia taitoja jättiläisen edestä. Sirkusnäytöksen juontajana toimi Bruno Nurmi, aiemmalta nimeltään Johansson. Hänet muistetaan myös taikurina ja vatsastapuhujana.

Sirkus Sariola Helsingissä elokuussa 1951. Yleisöä jonottamassa Sturenkadun varressa pääsyä sirkustelttaan. Taustalla OTK:n kahvipaahtimo ja teknokemiallinen tehdas.

.

Sirkus Sariola 1953

Tähän vuoteen loppui Sirkus Sariolan tarina. Suurin syy taisi olla järjetön huvivero. Liikkeellä oltiin lisänimellä Tiikerisirkus. Tässä koko näytös ohjelmalehden mukaan:

Xenia, kasakkatyttö
Nicolesco & Assistant, tasapaino- ja ekvilibristiesitys
Nicklas, klovni
Les Florentinos, permantoakrobatiaa
2 Diamonds, syöksytrapetsiesitys
Toto, simpanssi
Marffa la Corse, nainen tiikerihäkissä
Doreng, taikuri
Nicklas, klovni
Cocos Co, ihmisgorillat
Steffin, ratsastajaryhmä

Maneesipellenä toimi ruotsalainen Bertil Sandberg. Kuuluttajana oli Bruno Johansson ja toisissa ohjelmalehdissä Tauno Majuri.

Muistaja-tietokannasta löytyy kolme valokuvaa, jossa kerrotaan, että Nokipojat–Povers esiintyivät Sirkus Sariolan vuoden 1953 Tiikerisirkus kesäkiertueella. Ohjelmalehdessä ei heistä puhuta mitään.

Jatkossa Sariolat viihdyttivät suomalaisia tivoleilla, joissa oli ajolaitteiden ja pelien lisäksi mukana myös pienet sirkus- ja side show -teltat.

Eldfest

Haaparannan Sporttiklubi järjesti kaksipäiväisen tulijuhlan syyskuun alussa vuonna 1943. Esiintyjät olivat suomalaisia. Kumpanakin päivänä järjestettiin ilotulitus. Esiintyjinä Talikkalas Artistgymnaster eli Talikkalan Taitovoimistelijat, Mr Bruno eli taikuri Bruno Johansson, Toini Pipinen, Anja Salenius ja Eino Rouvala. Pääsymaksu oli vain kruunu 50 äyriä.

Kuvateksteissä näyttää olevan pientä epätarkkuutta. Talikkalan Taitovoimistelijoiden kuvan alla lukee Eino Rouvala ja Olli Lehtinen ja hanuristin kuvan alla Yrjö Irjanne. Siinä ovat Rouvala ja Irjanne vaihtaneet paikkaa.

Ohjelman lisäksi tilaisuudessa oli tanssiakin tottakai – vanhaa musiikkia ja uudempaakin. Orkesterin nimi oli mielenkiintoinen, The Rhytim Boys. Mitähän tarkoittaa sana refrängsångerska orkesterin nimen alla? Lauloiko Pipinen vain kertosäkeitä.

Mutta mitäs näistä kirjoitusvirheistä. Sanoma meni perille ja kaikilla oli ilmeisesti hauskaa. Sodasta huolimatta.

Sirkus Sariola 1951

Markku Aulanko lähetti Sirkus Sariolan ohjelmalehden vuodelta 1951. Juontajana näkyy toimineen Mr. Bruno eli Bruno Nurmi eli entinen Bruno Johansson. Bruno muistetaan myös taikurina ja vatsastapuhujana.

Ohjelmassa mainitaan tanskalainen mestaritaskuvaras Jack Atkins, joka tunnettiin myöhemmin nimellä Gentleman Jack.

2 Iwarnos teki Markun muistin mukaan ns. syöksytrapetsinumeron, missä taiteilija numeron lopuksi heittäytyy trapetsilta alas ja jää roukkumaan nilkoistaan nahkalenkkien varaan.

Ohjelmalehteen on merkitty kolme eri numeroa nimellä Dayelma-baletti. Tietääkö joku millainen esitys se oli? Björn Gammals löysi kyllä vanhoja kuvia cancan-tyyppisistä tanssitytöistä moniakin, mutta mistään ei löydy sanallista selvitystä.

Ohjelmalehden takana kerrotaan Sirkus Sariolan esiintyjinä olleen 23 taiteilijaa, joista kolme suomalaisia. Keitähän he olivat, Brunon lisäksi? Koko henkilökunnan määräksi ilmoitettiin 60. Nelimastoiseen telttaan mahtui 2000 henkeä.

Kommentit:

Yksi suomalainen oli Mr Paganus eli Eero Paganus. Hän esiintyi jossain vaiheessa myös poikansa kanssa ja pojan nimi oli Kyösti. Eero Paganus esiintyi myös suomalaisissa filmeissä. Kyösti Paganus kertoi, että hänen serkkunsa oli Esa Timonen eli laulaja Robin. Mr Paganus lahjoitti esiintymisvälineensä Robinille.
Markku Aulanko

Sariolan historiaa

Suomen Tivolin nettisivuilla kerrotaan, että Sirkus Sariola toimi vuosina 1949–51 ja lopetettiin 1952. Tivoli Sariolan nettisivuilla kerrotaan, että sirkus teki konkurssin vuonna 1953. Siltä vuodelta ohjelmalehden kansi ylhäällä. Löysin sen Björn Gammalsin arkistosta. Itse asiassa näitä ohjelmalehtisiä on kaksikin erilaista. Toisessa mainitaan kuuluttajaksi elokuvanäyttelijä Tauno Majuri ja toisessa hänen kollegansa Bruno Johansson.

Arkistosta löytyi yksi kysymysmerkkikin. Vuoden 1949 ohjelmalehden mukaan Sirkus Sariola täytti sinä vuonna 50 vuotta. Syntymävuodeksi on merkitty 1899. Nykyään kuitenkin kerrotaan Sarioloiden liiketoiminnan alkaneen 1888. Toisaalta löytyy myös tieto, että Sariola-dynastian esi-isä  J.A.W. Grönroos kokeili sirkuksen pyörittämistä vuonna 1898. Muistiko nyt joku jossain vaiheessa väärin?

Siis – minun ymmärtääkseni Sirkus Sariola toimi 1949–1953 ja Sariolan suvun tivolitoiminta alkoi 1888 tai 1899.

Kaikella kunnioituksella – Sariolan suku ansaitsee kaksikin hatunnostoa tavallisen kansan viihdekulttuurin hengissä pitämisestä Suomessa. Historiaa pitäisi kuitenkin tallettaa faktoina. Ja mielellään selkokielellä, koska monelle työkseen kirjoittavallekin näkyy olevan yhä epäselvää mitä eroa on tivolilla ja sirkuksella.

www.suomentivoli.fi
www.tivolisariola.fi
www.matkataanajassa.fi/matkataanajassa/keravanhistoria/sariola.html