Pikku-Kalle, klovni • Clown

Pikku-Kalle esiintymisasussaan Sirkus Sariolassa 1951.

1950-luvulla yksi suosituimmista sirkusesiintyjistä oli Pikku-Kalle eli Karl Hyden. Hän oli mainosten mukaan Suomen lyhin mies. Pituutta miehellä oli 116 cm, toisten lähteiden mukaan 118 cm. Pikku-Kalle oli teatteri-, etradi- ja sirkusesiintyjä, kuplettilaulaja ja klovni, Tiedot hänestä ovat kovin puutteellisia niinkuin klovneista yleensäkin. Ohjelmalehdissä ei aina edes mainittu klovneja, jotka viihdyttivät yleisöä numeroiden välissä. Hänen tiedetään asuneen ainakin Vaasassa. Omissa muistiinpanoissani on varmaa tietoa ainoastaan, että hän esiintyi Sirkus Sariolassa 1951 ja Sirkus Myllyssä 1952. Joku varmaan tietää hänestä enemmänkin?

Sirkus Sariolan juontaja, taikuri Mr. Bruno eli Bruno Nurmi eli entinen Bruno Johansson 

vieressään Pikku-Kalle eli Karl Hydén 1951.

Pikku-Kalle ja Sirkus Sariolan orkesterin jäsen Erkki Mäkinen Kiteellä 1951.

.

Sirkus Sariola, Tampere 1951

Näin mainosti Sirkus Sariola itseään Hämeen Yhteistyössä syyskuussa 1951. Useita kirjoitusvirheitä, mutta kyllä siitä asia selviää. Tarkempaa esiintymispaikkaa ei tarvitse mainita koska kaikkihan sen tietävät, että linja-autoaseman vieressä. Ohjelma on hiukan muuttunut, kun verrataan aikaisempiin ilmoituksiin tai ohjelmalehteen. Ilmeisesti Sarioloilla oli varaakin vaihdella artisteja tivoleidensa kanssa.

Kaksi tärkeää nimeä tuosta ilmoituksesta puuttuu: Mr. Bruno ja Pikku-Kalle tässä kuvassa. Sirkus- ja estraditaiteilija, kuplettilaulaja ja klovni, Suomen lyhin mies Pikku-Kalle oli oikealta nimeltään Karl Hydén. Mittaa hänellä oli 118 cm, mutta monipuolisia taitoja jättiläisen edestä. Sirkusnäytöksen juontajana toimi Bruno Nurmi, aiemmalta nimeltään Johansson. Hänet muistetaan myös taikurina ja vatsastapuhujana.

Sirkus Sariola Helsingissä elokuussa 1951. Yleisöä jonottamassa Sturenkadun varressa pääsyä sirkustelttaan. Taustalla OTK:n kahvipaahtimo ja teknokemiallinen tehdas.

.

Sirkus Sariola 1951

Sirkus Sariolan ilmoitus Helsingin Sanomissa 9.8.1951.

Vuonna 1951 Sirkus Sariola lähti liikkeelle 23 taiteilijan voimin. Kolme heistä oli suomalaisia. Koko henkilökuntaa oli kaikkiaan 60. Nelimastoiseen telttaan mahtui 2 000 henkeä. Sirkusta johti Unto Sariola. Juontajana toimi taikurina ja vatsastapuhujana tunnettu Mr. Bruno eli Bruno Nurmi (aikaisemmin Johansson).

Ohjelmalehtisestä löytyy seuraavat artistit:
Tanssivia hevosia – Kolmen hevosen valssi
Pless – tunnetut kansainväliset klovnit
Minimum ja Maximum – hevosten taidonnäyte
2 Arlongs – ilmatasapainoakrobatiaa
Dayelma-baletti
Mr. Paganus – huippuluokan taitovoimistelua
Sarah Garyth – nainen leijonanhäkissä
2 Iwarnos – uhkarohkea lentotrapetsiesitys, syöksytrapetsiesitys
Jack Atkins – mestaritaskuvaras
Briantes – portugalilainen hevoskorkeakoulu
2 Arlongs – ekvilibristiesitys parterrissa
Docky – jalkapalloa pelaavat Dogi-koirat

Yksi suomalainen oli Mr. Paganus. Eero Paganus esiintyi jossain vaiheessa myös Kyösti-poikansa kanssa. Eero Paganus esiintyi myös suomalaisissa filmeissä. Kyösti Paganus kertoi, että hänen serkkunsa oli Esa Timonen eli laulaja Robin. Mr Paganus lahjoitti esiintymisvälineensä Robinille.

Bruno Nurmi-Johanssonin (3.9.1900–12.3.1979) äiti toivoi pojasta pastoria, mutta pappia hänestä ei tullut, sen sijaan myöhemmällä iällä taitava sanankäyttäjä taikurina. Nuoruusvuosinaan hän toimi teatteri- ja elokuva-alalla järjestäjänä ja apulaisohjaajana. Hän toimi myös useaan otteeseen ulkomaisten sirkusseurueiden korvaamattomana yleisjärjestäjänä. Hän oli sujuvasanainen kuuluttaja ja hallitsi täysin venäjänkielen. Vuonna 1974 Nurmi sai ensimmäisenä suomalaisena taikurina ja sirkustaiteilijana valtion taiteilijaeläkkeen.

Sirkus- ja estraditaiteilija, kuplettilaulaja ja klovni, suomen lyhin mies Pikku-Kalle eli Karl Hydén toimi ilmeisesti paussiklovnina, joka esiintyi lähes jokaisessa ohjelmanumeron välissä ja sen vuoksi hänen nimeään ei ohjelmalehdessä näy sen ajan tavan mukaan. Kuvia hänestä löytyy useitakin vuodelta 1951. Mittaa Pikku-Kallella oli 118 cm.

Tanskalaisen Jack Atkinsin oikea nimi oli Tommy Iversen. Tunnetuimmaksi hän tuli taiteilijanimellä Gentleman Jack. Avustajana toimi vaimo Majlis (os. Karlsson), joka käytti taiteilijanimeä May.

Saksalaisen Pless-klovniduon parrakkaan jäsenen nimi oli Lowy. Valkoisen klovnin nimeä en tiedä.

Cirkus Scala 1968

– Suomessa vierailee ensimmäistä kertaa Ruotsin vanhin ja kuuluisin sirkusyhtiö Cirkus Scala, joka vuosien mittaan on luonut itselleen kuuluisan nimen kansainvälisessä sirkusmaailmassa. 

Näin esittelee Thord Junge Cirkus Scalaa sen ohjelmalehdessä vuonna 1968. Ohjelmalehden kannessa oli tanskalaisen Oskar Knudsenin komeat maalaukset. Sirkuksen tuotti maahan Ohjelma-Apu Oy ja suomalaisena kiertueenjohtajana toimi taikuri Mr Bruno eli Bruno Nurmi.

Vuonna 1945 Malte Johansson perusti yhdessä kolmen veljensä kanssa Cirkus Rolandon Ruotsissa. Heillä oli jo aikaisempaa sirkuskokemusta akrobaattiryhmänä  5 Rafnistas. Vuonna 1959 kaksi nuorinta veljestä, Harry ja Malte, perustivat Cirkus Scalan. Gösta ja Roland jatkoivat Cirkus Rolandolla. Vuodesta 1967 lähtien Harry Johansson johti Cirkus Scalaa vaimonsa Helenin kanssa. Vuoden 1968 ohjelmalehdessä hänen nimensä on kirjoitettu muotoon Helene ja titteliksi henkilöstöpäällikkö.

Jungen lisäksi henkilökunnasta löytyy muitakin tuttuja. Telttamestariksi on merkitty C.G. Järnström. Sama herra, joka kahdeksan vuotta myöhemmin perusti Sirkus Finlandian. Calle itse käyttää ä-kirjaimen sijasta e-kirjainta. Jo vuonna 1967 Calle lähti telttamieheksi Cirkus Scalaan Ruotsiin. Telttamestarina oli suomalainen Sulonen. Scalan teltta oli kaksimastoinen, 32-metrinen ja veti yli 1000 katsojaa.

Eldfest

Haaparannan Sporttiklubi järjesti kaksipäiväisen tulijuhlan syyskuun alussa vuonna 1943. Esiintyjät olivat suomalaisia. Kumpanakin päivänä järjestettiin ilotulitus. Esiintyjinä Talikkalas Artistgymnaster eli Talikkalan Taitovoimistelijat, Mr Bruno eli taikuri Bruno Johansson, Toini Pipinen, Anja Salenius ja Eino Rouvala. Pääsymaksu oli vain kruunu 50 äyriä.

Kuvateksteissä näyttää olevan pientä epätarkkuutta. Talikkalan Taitovoimistelijoiden kuvan alla lukee Eino Rouvala ja Olli Lehtinen ja hanuristin kuvan alla Yrjö Irjanne. Siinä ovat Rouvala ja Irjanne vaihtaneet paikkaa.

Ohjelman lisäksi tilaisuudessa oli tanssiakin tottakai – vanhaa musiikkia ja uudempaakin. Orkesterin nimi oli mielenkiintoinen, The Rhytim Boys. Mitähän tarkoittaa sana refrängsångerska orkesterin nimen alla? Lauloiko Pipinen vain kertosäkeitä.

Mutta mitäs näistä kirjoitusvirheistä. Sanoma meni perille ja kaikilla oli ilmeisesti hauskaa. Sodasta huolimatta.

Moskovan Suuri Sirkus 1968

Klovni Karandash (kuva ylhäällä) oli suurin tähti vuoden 1968 Moskovan Suuren Sirkuksen vierailulla Helsingissä ja Tampereella. Karandashista kerron myöhemmin lisää.

Yllättävää on se, että Bruno Nurmi-Johanssonia ei mainita missään. Monen muun toimen lisäksi hän hoiti kuulutuksia esiripun takaa. Taikurina ja vatsastapuhujana tunnettu Mr. Bruno hallitsi täysin venäjänkielen. Hän joutui sen vuoksi hoitamaan monia käytännön asioita, jopa hankkimaan sahanpurut. Bruno ansaitsee myös oman juttunsa myöhemmin.

Ohjelman esittelyssä kiintyy huomio alkuun ja loppuun. Alkuesittelystä käytetään nimitystä Prologi ja loppuparaatia nimitetään Epilogiksi. Kirjallisuudestahan nämä termit ovat tutumpia.

Vuoden 1968 ohjelmalehti on 32-sivuinen. Yli puolet sisällöstä on ilmoituksia. Silmiinpistävää on ravintolamainosten runsaus (23 ilmoitusta). Alkoholimainontaakin oli vielä siihen aikaan.

Maaliskuun 1. päivänä tässä blogissa oli juttua Moskovan sirkuskoulusta. Tässä vuoden 1968 ohjelmalehdessä kerrotaan asiat hiukan toisin. Täsä lehdessä kerrotaan, että Moskovan sirkus- ja estraadiopisto perustettiin 1927. Koulussa opiskelee nyt 450 sirkustaiteilijaa. Kouluun hakee vuosittain 2500 henkilöä, mutta vain 70–80 hyväksytään. Kaikki nyt Suomessa esiintyvät artistit ovat tämän koulun kasvatteja lukuunottamatta tiikerinkesyttäjä Aleksanderia.

Tiikerinkesyttäjä Aleksander kertoo lehdessä, että hänen 8 tiikeriään syövät esityspäivinä 80 kiloa jauhelihaa ja muina päivinä ne ovat dieetillä ja juovat litran maitoa kananmunan kera. Aleksanderilla on kokemusta myös leopardeista ja mustista panttereista.

Moskovan Suuren Sirkuksen palveluksessa kerrotaan olevan 7500 taiteilijaa, jotka kiertävät maailmaa 70–80 hengen ryhmissä. Vuoteen 1970 mennessä on Neuvostoliittoon tarkoitus perustaa 50 uutta sirkusta.

Areenan läpimitta on 13 metriä. Sen pohjalla on punaista savea kerros, sen päällä saven ja sahajauhon sekoitusta ja päälimmäisenä kerroksena sahajauhoa. Esityksen valaistukseen tarvitaan 65 lamppua, joiden teho vaihtelee 1000–3000 wattia.

Kommentit:

Moskovassa on ollut kaksikin sirkuskoulua. Toinen on perinteinen Moskovan sirkuskoulu ja Suomessa vierailleissa esityksissä on ollut kai perinteisesti siellä koulutettuja artisteja. Siellä opetetaan perustekniikkaa. Toinen on estradikoulun nimellä kulkeva ja minun käsittääksen sen funktio on se, että jo ammatissa olevat sirkustaiteilijat voivat harjoitella siellä itselleen uuden numeron ammattitaitoisessa ohjauksessa.

MA
...............................................

Tässä jutussa näkyy hyvin Klovni Karandashin tyypillinen hattu. Kyseessä on muodoltaan sokeritoppahatun mutta tyyliltään kulkurihatun musta yhdistelmä. Karandash oli tyypiltään kulkuriklovni. Hänen maskinsa on minimalistinen. Karandashin hattu samoin kuin aikaisemmin esitellyn Oleg Popovin lippalakki olivat vuonna 2002 näyttteillä Turun Linnassa maakuntamuseon järjestämässä Yhtä Sirkusta -näyttelyssä. Tai ehkä kyseessä olivat ne kopiot, koska varsinkin Popvovin hatulla on näyttelyesineenä kysyntää.
MA

Sirkus Sariola 1951

Markku Aulanko lähetti Sirkus Sariolan ohjelmalehden vuodelta 1951. Juontajana näkyy toimineen Mr. Bruno eli Bruno Nurmi eli entinen Bruno Johansson. Bruno muistetaan myös taikurina ja vatsastapuhujana.

Ohjelmassa mainitaan tanskalainen mestaritaskuvaras Jack Atkins, joka tunnettiin myöhemmin nimellä Gentleman Jack.

2 Iwarnos teki Markun muistin mukaan ns. syöksytrapetsinumeron, missä taiteilija numeron lopuksi heittäytyy trapetsilta alas ja jää roukkumaan nilkoistaan nahkalenkkien varaan.

Ohjelmalehteen on merkitty kolme eri numeroa nimellä Dayelma-baletti. Tietääkö joku millainen esitys se oli? Björn Gammals löysi kyllä vanhoja kuvia cancan-tyyppisistä tanssitytöistä moniakin, mutta mistään ei löydy sanallista selvitystä.

Ohjelmalehden takana kerrotaan Sirkus Sariolan esiintyjinä olleen 23 taiteilijaa, joista kolme suomalaisia. Keitähän he olivat, Brunon lisäksi? Koko henkilökunnan määräksi ilmoitettiin 60. Nelimastoiseen telttaan mahtui 2000 henkeä.

Kommentit:

Yksi suomalainen oli Mr Paganus eli Eero Paganus. Hän esiintyi jossain vaiheessa myös poikansa kanssa ja pojan nimi oli Kyösti. Eero Paganus esiintyi myös suomalaisissa filmeissä. Kyösti Paganus kertoi, että hänen serkkunsa oli Esa Timonen eli laulaja Robin. Mr Paganus lahjoitti esiintymisvälineensä Robinille.
Markku Aulanko