1953 • Sirkus Sariola • Sirkuslaisia • Circus People

Marie-Thérèse Rouffin aka Marffa la Corse.

Sirkus Sariolan vuoden 1953 kiertue kulki lempinimellä Tiikerisirkus. Nimensä se sai tietenkin ohjelmassa esiintyvistä eksoottisista kolmesta tiikeristä. Domptöörinä eli villieläinten kouluttajana ja ohjaajana toimi nainen. Hän oli maailmalla laajalti kuuluisuutta saavuttanut Marffa la Corse (1908–1997) Ranskan länsiosassa sijaitsevasta Loubillén kaupungista. Oikealta nimeltään hän oli Marie-Thérèse Rouffin, eikä hän ollut kotoisin Korsikasta  vaikka taiteilijanimi siihen viittaakin. Ystävyytensä eläimiin alkoi kouluratsastuksen harrastamisesta. Hänen ensimmäinen esiintymisensä luonnonvaraisten kissojen kanssa tapahtui 1925. Seuraavana vuonna hän otti käyttöönsä nimen Marffa la Corse. Hän esiintyi suurimmissa sirkuksissa Suomessa, Neuvostoliitossa, Espanjassa, Etelä-Amerikassa ja Ranskassa. Uransa aikana hän koulutti tiikereiden lisäksi monia eri eläinlajeja: leijonia, panttereita, karhuja ja apinoita ...

Sirkus Sariolan johtaja Unto Sariola simpanssi sylissään, 

mahdollisesti sirkusapina Toto,

Ruotsalainen Bertil Sandberg eli klovni Nicklas keskellä 

sekä Tiikerisirkuksen maneesipoikia yhteiskuvassa. 

Kuvasta tunnistettu seuraavat artistit: 2. vas. Matti Kaksonen, 3. vas. Ville Korpela, 4. vas. Allan Rask, 5. vas. Valde Wilhelm Larimo sirkusmuusikko. Ohjelmalehdessä ei ole mainintaa Korpelasta, mutta löytyy kolme valokuvaa, jossa kerrotaan, että 3 Powers esiintyivät Tiikerisirkuksessa. Larimon aikaisempi nimi oli Lager. Hän toimi sirkusorkesterin rumpalina. Häntä saamme kiittää myös lukuisista Sirkus Sariolan valokuvista.

Neljä Sirkus Sariolan vahtimestaria ryhmäkuvassa. Heillä on yllään univormut, johon kuuluu pitkä kaksirivinen päällystakki sekä koppalakki enemmän tai vähemmän kallellaan.

1953 Tiikeri-Sirkus • Tiger Circus

Tämän Aamulehdessä 7.6.1953 olleen ilmoituksen jälkeen ei Sirkus Sariolaa enää Tampereella nähty. Vuonna 1949 alkanut sirkustoiminta lopetettiin, mutta tivolitoiminta jatkui ja jatkuu edelleen. Tässä muutama kuva sirkuslaisten maijoitustiloista. Osa Tiikeri-Sirkuksen majoitusvaunuista oli rakennettu kuorma-autojen peräkärryille. Vaunujen osastoihin johti jyrkät portaat. Vaunujen avoimista oviaukoista kurkistelee sirkustaiteiljoita. Tällaisia vaunuja oli rakennettu sekä kahdenhengen "kämpiksi" että suuremmiksi kuuden hengen majoittamiseen tarkoitetuiksi "poteroiksi". Jälkimmäisissä oli lähinnä vain kerrossängyt, ensin mainittujen pitäen sisällään mm. täysmittaiset vuoteet, vaatekaapit sekä pienet pöydät.  Asukkaan nimi maalattiin rappusten reunaan.

Oikealla ensin ruotsalaisen klovni Niklaksen eli B. Sandbergin ovi.

Seuraava ovi johtaa ryhmä Cocos Co:n asuntoon.

Tässä rupatellaan ukrainalaisen taitoratsastajaryhmä Steffin jäsenen Viktor Kutzenkon rappusilla.

Hempeilevän parin takana ryhmän Cocos Co:n jäseniä rappusillaan.

1953 • Ojas ollaan • We are in the ditch

Näitä pieniä ojassa käyntejä sattuu jokaiselle karavaanille. Onneksi ei pahempia kovin usein. Nämä kuvat ovat Sirkus Sariolan viimeiseltä kiertueelta vuonna 1953. Onkohan oikeanpuoleinen elefantti-auto mennyt ojaan ihan myötätunnosta kaveriaan kohtaan? Joku varmaan tunnistaa autojen merkit?

Samantapainen vahinko kävi Parikkalassa 25.6.1953. Ettei olisi sama auto? Uteliasta väkeä kerääntyy jo ympärille.

Tässä on poliisilla ollut naamanilmeitä, kun on mietitty miten tuollaiseen asentoon pääsee suoralla tienpätkällä. Mutta sirkuslaiset osaavat temput. Hienot tiikerin kuvat rekan kyljissä. Tämän ikuisti sirkusorkesterin jäsen Valde Larimo vuonna 1953.

Kommentit:

Oikean puoleinen auto (ylimmässä kuvassa)  Gmc eli kepmsu, joka oli jenkkien ylijäämäautoja ja toimi tivolin elefanttikuljetusautona. Ojaanajot johtuvat usein siitä, että alitehoiset autot eivät päässeet mäkiä ylös ja lähtivät alamäkeen ja aika usein päätyivät ojaan kuten kuvissa näkyy.
Autot oliva enimmäkseen Ford sussexja eli sussetteja sekä Ford 40 eli nelikymppisiä. Jaffu Sariola osti autoja Vapon huutokaupasta sodan jälkeen 40 kpl. Huonoimmista tehtiin asunto ja perävaunuja.
Jukka Sariola 


.

1952–53 Sirkus Sariolan autot • Lorries of Sirkus Sariola

Sirkus Sariolan autokaravaani matkalla Forssaan vuonna 1952. 

Sirkus Sariolan autokolonna pysähtyneenä hiekkatielle 1953.

Tässä yleisön pyynnöstä yhdellä kertaa useampia kuvia Sirkus Sariolan ajokalustosta vuosilta 1952–53. En tunne noita vanhoja automerkkejä, mutta kertokaa te. Nykyään sirkuskiertue kesällä on 5 000–10 000 kilometriä pitkä. Aika vähällä autot siis pääsevät, kun muussa ammattikäytössä ajetaan näillä vehkeillä kymmeniä kertoja enemmän. Vuonna 1952 oli Helsingissä Olympialaiset. Niinpä Sariola risti sirkuksensa Olympia Sirkukseksi. Seuraavana vuonna sitä kutsuttiin Tiikeri Sirkukseksi. Valtaosa kuvista on Valde Wilhelm Larimon näppäilemiä.

Sirkus Sariolan työväkeä kuljetusautojen keskellä. Valkeakoski 14.8.1952.

Vuoden 1952 Olympia-Sirkus Tampereella 15.8.1952. Kuvan henkilöt vasemmalta 

lukien: tunnistamaton, Paakkari, Kananen, Valde Larimo, Hokka. 

Kaksi Sirkus Sariolan henkilökunnan jäsentä 1952. Keitä esittää

tuo akrobaattiparin kuva auton kyljessä?

Sirkus Sariolan Lempiäinen kuorma-autonsa nokalla. 

Lavalla kookas kuorma puisia katsomoelementtejä 1953.

Sirkus Sariolan kuorma-autonkuljettaja Helvi Bland poseeraa Pyhäjoen sillalla 1953.

Sirkus Sariolan autokolonna ylittämässä napapiiriä Rovaniemellä 22.7.1953.

.

Telttapojat | Ring Boys

Klassisessa sirkuksessa työskentelee joukko miehiä, joita voisi kutsua vaikkapa jokapaikan höyliksi. Kuten artistit, hekin muuttavat täysin ulkoasuaan pari kertaa päivässä. Kurasaappaissa kahlaavasta ja kiroilevasta teltan pystyttäjästä tuleekin hetkessä liukasliikkeinen herrasmies uniformussaan ja kiiltonahkakengissään ja kasvoillaan aurinkoinen hymy. Näitä herroja kutsutaan telttamiehiksi, maneesipojiksi, vahtimestareiksi, paikannäyttäjäksi tai miksi vaan – ihan tilanteesta riippuen. Ja on mukana naisiakin ollut.

Telttamiehet siirtävät sirkuskaravaanin reuraavalle paikkakunnalle ja pystyttävät teltan. Sirkusnäytöksessä he tarkistavat pääsyliput sisäänkäynneissä ja opastavat asiakkaat paikoilleen. Näytöksen aikana he huolehtivat esiintyjien rekvisiitan vaihdoista ja maneesissa. Näytöksen jälkeen tämä joukko hyökkää teltan kimppuun, purkaa sen ja pakkaa autoihin. Ja sama rumba alkaa taas seuraavana aamuna.

Nämä kuvat osoittavat, että telttamiehet ovat aina olleet samanlaisia. Mustavalkokuvat ovat Sirkus Sariolasta viisikymmentäluvun alussa. Värikuvat ovat 50 vuotta myöhemmin Sirkus Finlandiasta. Asujen korea luuranko-kuviointi on perintöä ratsuväen univormuista. Ensimmäiset sirkusnäytökset olivat ratsastusnäytöksiä, joissa useimmiten ratsastajina oli ratsuväen edustajia.

.

Suomen Tivoli Os. II vuonna 1953

Nämä lehti-ilmoitukset vappuna 1953 synnyttivät pari kysymystä. Suomen Tivoli oli tuolloin jakautunut useampaan eri osastoon, jotka kiersivät Suomea. Tässä on kyseessä Osasto Kaksi. Kukahan Sariola oli tämän osaston pomo?

Toinen kysymys on nuo Sähkö-ihmiset. Mitä he olivat ja mitä tekivät? Kertokaa, jos joku tietää.

Ylhäällä näkyvässä ennakkoilmoituksessa kerrotaan tivolin tulevan Tampereelle Hatanpään kentälle. Alhaalla avajaisilmoitus sijoittaa tivolin linja-autoaseman luokse. Samaa paikkaa molemmilla tarkoitetaan. Jälkimmäinen on oikeampi ilmaus.

Kommentit:

––––––––––––––––––––––––––––––––– 1994 näin Tavastialla Jim Rose´n Side show circucsen. Mukana ohjelmassa oli myös "sähköihminen" joka otti vastaan isoja salamoita Van der Graaf generaattorista ja sytytti loisteputkia. Muistan että lavalla oli paksu kumimatto ja lavan reunaan ei saanut nojata. US got Talent kisassa on hiljattain nähty samantapainen numero. 
Pekka Gunst

–––––––––––––––––––––––––––––––––
Onko teillä lisätietoja tästä orkesterista, minkä maalainen orkesteri on mahtanut olla kyseessä ja onko orkesterin muusikoista tietoa? 
–––––––––––––––––––––––––––––––––
Eipä löydy tarkempia tietoja tuosta orkesterista. Ota yhteys Suomen Tivoliin tai Tivoli Sariolaan. Sieltä voisi ehkä tietoa löytyä.
Terveisin Kari Nieminen 
–––––––––––––––––––––––––––––––––
.

Sirkus Sariola 1953

Tähän vuoteen loppui Sirkus Sariolan tarina. Suurin syy taisi olla järjetön huvivero. Liikkeellä oltiin lisänimellä Tiikerisirkus. Tässä koko näytös ohjelmalehden mukaan:

Xenia, kasakkatyttö
Nicolesco & Assistant, tasapaino- ja ekvilibristiesitys
Nicklas, klovni
Les Florentinos, permantoakrobatiaa
2 Diamonds, syöksytrapetsiesitys
Toto, simpanssi
Marffa la Corse, nainen tiikerihäkissä
Doreng, taikuri
Nicklas, klovni
Cocos Co, ihmisgorillat
Steffin, ratsastajaryhmä

Maneesipellenä toimi ruotsalainen Bertil Sandberg. Kuuluttajana oli Bruno Johansson ja toisissa ohjelmalehdissä Tauno Majuri.

Muistaja-tietokannasta löytyy kolme valokuvaa, jossa kerrotaan, että Nokipojat–Povers esiintyivät Sirkus Sariolan vuoden 1953 Tiikerisirkus kesäkiertueella. Ohjelmalehdessä ei heistä puhuta mitään.

Jatkossa Sariolat viihdyttivät suomalaisia tivoleilla, joissa oli ajolaitteiden ja pelien lisäksi mukana myös pienet sirkus- ja side show -teltat.

Zoo Cirkus Sandor

Ossi Elstelä (18.5.1902–10.4.1969) ja Alexander Sandor Kleinbarth (1895–1983) päättivät keväällä 1953 teettää purjekankaasta sirkusteltan helsinkiläisessä Ringing-telttatehtaassa. Siihen mahtui 500–600 henkeä. Sirkus sai nimen Zoo Sirkus Sandor ja ensi-ilta oli Porvoossa vappuna 1953. Suomalaisille on aina ollut vähän vaikeaa kirjoittaa tuo z-kirjain oikein päin.

Koska Kleinbarthin väki oli unkarilaisia, toiminta tapahtui Elstelän nimissä. Seurueeseen kuului myös Tuukka Soitso, joka oli Elstelän sihteeri. Sandorin uskollinen eläintenhoitaja oli Ernst Späth (1900–1983). Kleinbarthin perheen äiti oli Elise "Lisje" os. Althoff (k. 1957). Tytär Edith oli jo täysverinen huippujonglööri. Perhe saapui Suomeen 1950.

Sirkuksen mukana kiersi itävaltalaisen Alfred Pitschin ampumarata. Hän oli asunut Suomessa vuodesta 1937 ja oli naimisissa suomalaisen kanssa. Näytös kesti pari tuntia ja väliajalla oli mahdollisuus tutustua eläintalleihin. Ohjelma meni suunnilleen näin:
• A. Kleinbarth, opetettuja eläimiä (Sandor Kleinbarth)
• Edith, huippuluokan jonglööri (Edith tai Edit Kleinbarth)
• Jack Morton, veitsenheittäjä (Alfred Pitsch)
• Sisko & Veikko, voimaa ja taitoa (Sirpa Sandström ja Arvo Hiltunen)
• Taikuri
• Freulein Maud, opetettuja kyyhkysiä
• Miss Sirpa, tyttö ilman luita
• The Wictor, polkupyöränumero (suomalainen)
• Maneesipellet
30 eläintä ja 15 hauskaa esitystä

Tuo alla näkyvä ilmoitus on tamperelaisesta Kansan Lehdestä 3.7.1959. Muut kuvat Sandorin kuva-albumista. Sirkus-sana kirjoitettiin näköjään välillä suomeksi, joskus englanniksi ja välillä ruotsiksi.

Lähde: Edit Sandor Kleinbath, Balleriina hevosen selässä.