1885 • Closebergin sirkuksen palo • Closeberg Circus Fire

Aiemmin tässä kuussa kerroin sirkuksen palosta Venäjällä. Tällä kertaa suomalaislehdistö huomioi toisen sirkuksen tulipalon Yhdysvalloissa keväällä 1885. Closebergin sirkus esiintyi sirkusrakennuksessa Richmondin pikkukaupungissa itärannikolla. Juttu ei kerro, oliko kyseessä kiinteä vai väliaikainen sirkusrakennus. Molempia käytettiin tuohon aikaan. Useimmiten esiinnyttiin taivasalla. Tuohon aikaan oli kuitenkin jo telttojakin käytössä. Amerikkalaiset ottivat kuulemma ennen eurooppalaisia sirkusteltat kiertävien sirkusten käyttöön 1820-luvulla.

Turun Lehti kirjoitti tapauksesta 5.2.1885 näin:
Amerikasta. Sirkuksen palo. Closebergin sirkuksessa Richmondin kaupungissa, Yhdyswalloissa, syttyi huhtik. 17 p:nä näytännön aikana tuli. Kaikki ryntäsiwät ovia kohden ja hirweä tungos syntyi. Noin sata ihmistä puristui kuoliaaksi. Koko sirkus, joka oli puusta rakennettu. paloi poroksi. Siinä paloi muun muassa yli 50 hewosta ja 5 leijonaa. Rakennus oli korkeasta hinnasta wakuutettu; wahinko arwataan noin 600,000 dollariksi.

.

2019 • Sirkushistoriaa Mikkelin Teatterissa • Circus history in theater

Näytelmä Haukivuoren Houdini kertoo tositarinan savolaispojan hurjasta noususta yhdeksi suomalaisen sirkuksen suurimmista tähdistä ja sen äkillisestä lopusta. Haukivuoren Houdini on haukivuorelaisen illusionistin, kahlekuninkaan, hypnotisoijan ja akrobaatin, Aimo Leikaksen elämäntarina Mikkelin Teatterissa. Leikas kiersi Suomea huimalla show'lla 1960–70 luvuilla. Itseoppineen Leikaksen repertoaariin kuului hengenvaarallisia numeroita, kuten hirtto, giljotiini ja venäläinen ruletti. Yleisö tuli kerta toisensa jälkeen katsomaan hurjapään leikkiä kuoleman kanssa. Mutta mitä uhrauksia köyhä savolaispoika joutui tekemään, jotta voi toteuttaa unelmansa? Näytöksiä on vielä tammikuun 19. päivään asti. Kannattaa poiketa Mikkelissä.

.

1953 • Ojas ollaan • We are in the ditch

Näitä pieniä ojassa käyntejä sattuu jokaiselle karavaanille. Onneksi ei pahempia kovin usein. Nämä kuvat ovat Sirkus Sariolan viimeiseltä kiertueelta vuonna 1953. Onkohan oikeanpuoleinen elefantti-auto mennyt ojaan ihan myötätunnosta kaveriaan kohtaan? Joku varmaan tunnistaa autojen merkit?

Samantapainen vahinko kävi Parikkalassa 25.6.1953. Ettei olisi sama auto? Uteliasta väkeä kerääntyy jo ympärille.

Tässä on poliisilla ollut naamanilmeitä, kun on mietitty miten tuollaiseen asentoon pääsee suoralla tienpätkällä. Mutta sirkuslaiset osaavat temput. Hienot tiikerin kuvat rekan kyljissä. Tämän ikuisti sirkusorkesterin jäsen Valde Larimo vuonna 1953.

Kommentit:

Oikean puoleinen auto (ylimmässä kuvassa)  Gmc eli kepmsu, joka oli jenkkien ylijäämäautoja ja toimi tivolin elefanttikuljetusautona. Ojaanajot johtuvat usein siitä, että alitehoiset autot eivät päässeet mäkiä ylös ja lähtivät alamäkeen ja aika usein päätyivät ojaan kuten kuvissa näkyy.
Autot oliva enimmäkseen Ford sussexja eli sussetteja sekä Ford 40 eli nelikymppisiä. Jaffu Sariola osti autoja Vapon huutokaupasta sodan jälkeen 40 kpl. Huonoimmista tehtiin asunto ja perävaunuja.
Jukka Sariola 


.

1950 Syysmyrskyt • Autumn storms

Myrsky sirkuksen kimpussa, uutisoi Satakunnan Kansa 16.9.1950. Edellispäivänä oli Porissa riehunut ankara myrsky, joka keskitti kaikki voimansa siellä vierailevaan tivoliin kello yhden aikaan yöllä. Tivolin nimeä ei uutisessa kerrottu. Koko henkilökunta vahvisti kolme tuntia telttojen kiinnityspaaluja, mutta lopulta myrsky voitti. Kello neljän maissa loppui Naurukabinetin hymy. Sisällä olleet peilit vaurioituivat pahasti. Sen jälkeen meni Ampumateltta. Valtaosa hyllyillä olleista palkinnoista särkyi teltan revetessä kahtia. Suuri sirkusteltta ja eläintallit säilyivät ilman vaurioita.  Vahinkojen arveltiin olevan noin 40 000 markkaa.

Sirkus Sariola 1950.

Ilmeisesti sama myrsky raivosi myös Turussa. Siellä vierailevan Sirkus Sariolan jättiläisteltan katto repesi palasiksi. Tähän Tanskassa valmistettuun telttaan mahtui 2 000 katsojaa ja sen läpimitta oli 34 metriä (kuva yllä). Vahingot rajoittuivat vain kattoon, mutta sirkuksen kiertue piti lopettaa viikkoa ennen kuin oli suunniteltu.

Sirkus Sariolan ilmoitus 23.5.1950 Tampereella.

.

Sirkusauton voltti

Aamulehti julkaisi mielenkiintoisen uutisen 29.8.1952. Normaalisti ei tällaista varmaan olisi julkaistu, mutta kun oli kyseessä sirkusauto, niin se oli jotain erikoista. Eikä Sirkus Mylly ollut siitä varmaan pahoillaan. Juttu osoittaa myös kuinka vahva maine oli helsinkiläisellä varietee-teatteri Punaisella Myllyllä. Minkähänlainen sirkusvaunu tässä oli kyseessä, kun sisään mahtui noin paljon väkeä ja vielä pianokin muun rekvisiitan lisäksi?

Sirkus Mylly eli vain tämän yhden kesän. Helsingin Olympalaisten innoittamana 1952 Punaisen Myllyn johtaja Ossi Elstelä päätti tehdä bisnestä, mutta yhteen kiertueeseen se jäi.  Varietee-teatteri toimi 1946–1965. Kaupparekisteriin on merkitty 1.8.1983 Sirkus Mylly Oy:n lopettaminen, mutta mahtoiko se olla tuo sama sirkus?

Epäonnea Cirkus Arenassa

Tanskalaisen Cirkus Arenan teltta romahti eilen perjantaina yksityistilaisuuden yleisön päälle voimakkaan tuulen vuoksi. Turma sattui Cirkus Arenan juhlateltassa, ei kiertueella olevassa varsinaisessa näytösteltassa. Kyseessä oli erään energiayhtiön juhlat, jossa oli yleisöä noin 500. Tapahtumahetkellä norsut olivat esiteltävinä. Yhdeksän ihmistä loukkaantui. Kaikkien vammat ovat lieviä, mutta lauantaina yksi henkilö oli vielä kriittisessä tilassa. Muuten kaikki on melko hyvin. Henkilökunta ja eläimet voivat hyvin.

Cirkus Arenan varsinainen kiertue jatkuu normaalisti. Pohjoismaiden suurimmalla sirkuksella on varastossaan kahdeksan telttaa, joten yhden teltan menetys ei ole niin dramaattinen tapahtuma kuin jollain pikkusirkuksella.

Yläkuva on Cirkus Arenan tämän vuoden kiertueelta. Cassellyn perheen norsunumero voitti 2012 Kultaisen Klovnin Monte-Carlon sirkusfestivaaleilla. Huhujen mukaan Ringling Bros. and Barnum & Bailey Circus haluaisi heidät Yhdysvaltoihin.

Harmin paikka!

Anteeksi Totti Alexis! Ei ollut tarkoitus. Toivotin keskiviikkona täällä blogissani Hals- und Beinbruch, mutta eihän siinä näin pitänyt käydä.

Sirkus Finlandian klovni Totti Alexis loukkasi jalkansa Tammisaaren esityksessä ja nyt hän joutuu olemaan jalka kipsissä puolitoista kuukautta. Onneksi ei käynyt pahemmin. Sen verran rajua hänen vauhtinsa on. Huippunopeus päällä koko ajan. Kipsi jalassa ei kuulemma haittaa esiintymistä, tosin villeimmät temput täytyy nyt jättää väliin.

Pikaista paranemista. Lupaan varoa sanojani jatkossa.

Mr. Leonardo

Yläkuvassa virolainen leijonankesyttäjä Leopold Uusõue, joka käytti taiteilijanimeä Mr. Leonardo. Olisikohan kyseessä 1930-luku? Leijonat näyttävät rauhallisilta ja hymy on herkässä. Mutta mitä sitten tapahtui? Kortin taakse on kirjoitettu: Leijona surmasi kesyttäjänsä myöhemmin.

Alakuvassa lukee suunnilleen näin: "Zappikun" uhrin Leopold Uusõue (mr. Leonardo) sairaala- ja hautajaiskustannuksien katteeksi. Lahjoittajalle muistoksi.

Kortit herättävät paljon kysymyksiä. Mitä, missä, milloin? Tietääkö joku?

Kommentit:

- - - - - - - - - - - - -

Kaljo Krollin kirjassa siitä kerrotaan enemmänkin. Tallinnaan oli hommattu 1930-luvulla kaksi leijonaa, urosleijona Zappiku ja naarasleijona Zeida. Molemmat ovat toisessa kortissa. Zappiku-leijonasta kasvoi äreä ja verenhimoinen. Se kävi vuosien varrella monen kesyttäjänsä kimppuun.

Leijona oli Helsingin talvisirkuksessa vuodenvaihteessa 1934–1935.

Ensimmäinen uhri oli Rudolf Rimmelt, joka joutui leijonan hampaisiin Helsingin Hippodromissa. Tarinan mukaan kesyttäjä työnsi päänsä leijonen kitaan mutta leijona pistikin hampaansa kiinni ja kouluttajan päänahka repeytyi irti. Rimmelt kuoli vammoihinsa ja hänet lienee haudattu Helsinkiin. Maija-Liisa Kupi kertoo olleensa Hippodromin sirkuksessa häkin vieressä kun onnettomuus tapahtui. Maija-Liisa kertoi että yleisö luuli, että se kuuluu ohjelmaan, mutta hän tajusi, että nyt meni pieleen ja juoksi hakemaan apua. Tästä tapauksesta kai kerrotaan Matti Jämsän muistelmissa.

Leijonaa ei kuitenkaan lopetettu vaan siirrettiin takaisin Tallinaan. Uhreja tuli vuosien varrella lisää. Leopold Uusoue joutui leijonan skalpeerauksen kohteeksi elokuvateatteri Grand-Marinan lavalla tammikuun lopussa 1935. Hänen muistokseen myytiin korttia. Leopold oli toinen uhri.

Maaliskuussa 1937 Zappiku surmasi jälleen ihmisen. Uhri oli Edvardo-nimellä esiintynyt Simeon Smironin. Lehden mukaan Smironin oli Zappikun neljäs uhri, joten siinä välissäkin lienee tapahtunut jotain.

Ihmeelliseltä tuntuu, että leijonaa ei lopetettu. Eläin kai siirrettiin Tallinnasta Leningradin eläintarhaan kersäkuussa 1947.

MA

- - - - - - - - - - - - -

Aimo Leikas

En koskaan ehtinyt näkemään hänen esitystään, mutta monia juttuja miehestä olen kuullut. Suurin ja viimeisin niistä tapahtui vuonna 1976, kun olin aloittamassa omaa huvipuistouraani. Aimo Leikas (1947–1976) oli suomalainen artisti, joka esitti esimerkiksi Suurosen Surmanajotivolissa hypnoosinumeroita, illuusioesityksiä, tasapainoilua, erilaisia kahleista vapautumisesityksiä sekä hengenvaarallisia giljotiini-, hirttäytymis- ja venäläisen ruletin esityksiä. Leikas menehtyi 29-vuotiaana Hartolassa 3.9.1976 esiintymisessään tapahtuneessa onnettomuudessa. Venäläistä rulettia esittäessä aseessa olikin oikea patruuna eikä räkäpää. Haukivuoren Houdini ampui itseään ohimoon kauhistuneen yleisön edessä.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••••••
Leikas ja Romppainen alias Almico esintyivät useaan otteeseen Haminan Syys- ja Elomarkkinoilla. Heiltä tuli tulennielemiset opittua.
Kahleista vapautuminen mutterinmuotoisesta, halkaisijaltaan ehkä 65 cm arkusta, oli ammattilaisen työtä. Miekkoja meni arkun läpi ainakin kuusi. Miesten yhteistyö oli saumatonta.
Leikkaan poismeno järkytti silloin, ja järkyttää vieläkin. Taikateltassa oli ehkä seitsemän katsojaa. Kun Leikas kaatui maata kohti, kuului taputuksia. Yleisö oletti kohtauksen kuuluvan esitykseen. (Leikaksen giljotiinin terä tippui tehosteena aina ennen aikojaan.)
Venäläisessä ruletissaan Ami sekoitti lotonomaisesti 40 kovaa ja 40 (22 kaliperista) suutaria. Tämän jälkeen aseella ammuttiin kovassa tempossa ohimoa ja lasilevyllistä maalitaulua kohti: Pam, klik, pam, pam, klik, pam. Lasilevyt pirstoutuivat mutta ohimoa tähdättäessä kuului pelkkä klik.
Kotkassa aiemmin samana vuonna näin taikurin silmällä Aimon kylmästi vaihtavan asetta. Uskoin kuitenkin tempun perustuvan paukkupatruunoihin, ja kaukohjaukseen.
Näin ei ilmeisesti ollut. Ami tiesi järjestyksen, ja pelasi kovilla. Rulla oli ilmeisesti liikahtanut ja viimeinen panos muuttunut ensimmäiseksi.
Puhuttiin myös, että temppua oli kehitetty kevään aikana, ja että uudessa versiossa olisi ollut säppi, joka antoi Leikkaan pyöräyttää rullaa yleisön edessä. Tämä säppi olisi saattanut pettää. Jotkut puhuivat taloudellisista paineista...
Leikas oli nuoruuden idolini, ja kunnioituksella kirjoitan näitäkin rivejä kohta neljänkymmenen vuoden jälkeen. Jos oikein lasken Leikas olisi viettäny 65 vuotispäiviään näinä vuosina.
Kettil Cedercreutz 
••••••••••••••••••••••••••••••••••
Kävin katsomassa giljotiini-esityksen 15-vuotiaana, kyllä säikäytti, kun terä putosikin 10 sekunnin kohdalla eikä 13:n, kuten tarkoitus. Oli kuulemma pudonnut jo 6:n kohdalla paikalla olleen esittelytelineen lehtileikkeen mukaan. 
RicHard-59
••••••••••••••••••••••••••••••••••
Ma myos 15-vuotiaana ja kylla hatkaytti, mutts Ami oli taitava
T. Aila Leppavirralta
••••••••••••••••••••••••••••••••••
Harmi ja surullista kun menehtyi
••••••••••••••••••••••••••••••••••
Muistan nähneeni Leikaksen Turussa joskus 70-luvulla. Erityisesti mieleen on jäänyt giljotiiniesitys, jossa oli myös hiukan huumoria. Leikaksen "irronnut" pää oli lautasella, jossa pää valitti, että pientä kurkun käheyttä lukuun ottamatta olo on hyvä. Sain esityksestä samanlaisen fanikuva, kuin tälläkin sivulla näkyy olevan. 
Bast Ankarampi
••••••••••••••••••••••••••••••••••

.

Myrskytuhoja

Näin siinä käy, kun ei uskota luonnon voimien raakuutta. Sirkus Finlandialle se oli ensimmäinen kerta eikä toista varmaan tule.

Sirkus Finlandia kiersi Bulgariassa talvet 88–89 ja 89–90. Ensimmäisenä talvena meinattiin hukkua lumeen ja toisen talven muistot näkyvät tuossa ylhäällä. Jo illalla tuuli oli niin kovaa, että Scaniat ajettiin varmuuden vuoksi teltan eteen. Narut jäivät kuitenkin sitomatta. Solaa pitkin kiemurteli selainen puuska, että sen vierailun jälkeen kerättiin vain teltan riekaleita.

Bulgarian Valtionsirkukselta saatiin toinen teltta, mutta sen sivupressut olivat liian lyhyet päästäen tuulen sisälle. Jukka "Kykki" Rossi kävi Puolan Gdanskissa viemässä risan teltan pois. Paluumatkalla hän toi Bulgariaan Sirkus Finlandia Juniorin teltan, jolla sitten pärjättiin loppureissu.