Sirkus Mylly 1952

Helsingin Olympia-kisojen aikaan suomalaiset viihdealan yrittäjät taisivat joutua ensin jonkinlaisen joukkohysterian valtaan ja sen jälkeen paniikkiin. Olympialaiset toivat maahamme valtavat määrät ostokykyisiä turisteja, joiden kuviteltiin olevan kiinnostuneita urheilun lisäksi muustakin viihteestä. Kaikki tivolit ja sirkukset kerääntyivät Helsinkiin. Jopa Variete Punainen Mylly perusti tätä kesää varten oman sirkuksensa Sirkus Mylly. Viihdealan yrittäjät pettyivä pahasti. Asiakkaita kävi odotettua paljon vähemmän. Tehtyjä sopimuksia ei saanut purettua. Vasta kisojen päätyttyä päästiin kiertämään Suomea ja paikkaamaan kassavajausta. Sirkus Mylly sai kuitenkin tarpeekseen yhdestä kesästä.

.

Sirkusauton voltti

Aamulehti julkaisi mielenkiintoisen uutisen 29.8.1952. Normaalisti ei tällaista varmaan olisi julkaistu, mutta kun oli kyseessä sirkusauto, niin se oli jotain erikoista. Eikä Sirkus Mylly ollut siitä varmaan pahoillaan. Juttu osoittaa myös kuinka vahva maine oli helsinkiläisellä varietee-teatteri Punaisella Myllyllä. Minkähänlainen sirkusvaunu tässä oli kyseessä, kun sisään mahtui noin paljon väkeä ja vielä pianokin muun rekvisiitan lisäksi?

Sirkus Mylly eli vain tämän yhden kesän. Helsingin Olympalaisten innoittamana 1952 Punaisen Myllyn johtaja Ossi Elstelä päätti tehdä bisnestä, mutta yhteen kiertueeseen se jäi.  Varietee-teatteri toimi 1946–1965. Kaupparekisteriin on merkitty 1.8.1983 Sirkus Mylly Oy:n lopettaminen, mutta mahtoiko se olla tuo sama sirkus?

Cabaret Fennia

Tamperelaissyntyinen Ossi Elstelä (oik. Oskar Nikolai Elstelä, ent. Elmstedt) (18.5.1902–10.4.1969) aloitti Cabaret Fennian Helsingin Mikonkadulla, Rautatientorin reunassa syyskuussa 1946. Niin ikään vuonna 1946 aloitti toimintansa revyyteatteri Punainen Mylly. Elstelä oli myös sen kantavia voimia. Oheinen lehti-ilmoitus on helmikuulta 1951. Vanha Iloinen Fennia mainostaa helmikuun ohjelmaansa.

Arlington suoraan Pariisista
Edith Sandor, jonglööri Unkarista
Dolly Gadd, tanssijatas
4 Ramos huippuakrobaattiesitys
Nopo & Nopo vielä yleisön pyynnöstä

Tuota Arlingtonia en tunne. Edith Sandor on Edith Kleinbarth, jolta taitaa keilojen heittely käydä edelleen Paraisilla. Dolly Gadd oli tansijatar ja esiintyi myös Elstelän Punaisen Myllyssä. Käärmenumeroissa Miss Boa oli Martta Sammelman. 4 Ramos -ryhmään kuuluivat Matti Kaksonen, Olli Lintunen, Raimo Karppinen ja Paula, jonka sukunimi tulee mieleen ihan kohta. Nopo & Nopo -duoksi veikkaan Alpo Malista, mutta kuka oli toinen osapuoli.

Helsingin historiaa en oikein tunne, mutta tuon Fennia-nimen olen kuullut monasti eri muodoissa: Fennian talo, Grand Hotel Fennia, Cabaret Fennia, Vanha Iloinen Fennia, Uusi Iloinen Fennia, Ravintola Fennia …

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••

Tuo Nopo & Nopo on yksi ja sama henkilö, joka tekee nukketanssinumeroa, joka näyttää kuin kaksi nukkea tanssisi yhdessä. Lopussa kuitenkin paljastuu, että esiintyjiä onkin vain yksi.
••••••••••••••••••••••••

Pikku Kalle Hydén teki myös tämmöisen tanssiesityksen ja se oli vielä vaikuttavampi, kun hän oli niin lyhyt.
BG

••••••••••••••••••••••••
Upea blogi! Onko tietoa milloin ja miksi Cabaret Fennia lopetti sirkusohjelmiston? 
Pauliina Räsänen
••••••••••••••••••••••••
.

The Wictor

Viktor Viljo Helpiö (16.7.1915–18.3.1991) tunnettiin taiteilijanimillä The Viktor, The Wictor, The Charles, Pyörä-Charles, Velocharles jne. Näyttävimmän osan urastaan hän loi polkupyörien päällä – enemmän tai vähemmän hajoavien. Onkohan niin, että tuo hajoava pyörä meni aikoinaan Tammisen Rakelle? Helpiöllä oli myös rullaluistinnumero kauniin avustajattaren kanssa. Ylläoleva kuva on Cabaret Fennian ohjelmalehdestä. Alakuvassa lehti-ilmoitus Punaisen Myllyn revyy-teatterista Lasten Päivän huvikentällä 1949. Henrico muistelee esiintyneensä Ladynsä kanssa samaan aikaan ravintola Kaisaniemessa Pyörä-Charlesin kanssa. Vuonna 1981 hän oli opettajana Linnanmäen sirkuskoulussa.

En ole koskaan tavannut Helpiötä tai nähnyt hänen esiintyvän. Alan ammattilaisten tarinoista saa kuitenkin mielikuvan, että kyseessä oli aika värikäs henkilö. Hän oli kaiken muun lisäksi keksijä. Hän kehitti mm. vetävät rullaluistimet.  Selässä oli kannettava polttomoottori ja sieltä kulki taipuisa akseli toiseen rullaluistimeen, johon saatiin siis vetoa. Helpiö kertoi myös, että hän kehitti vetosysteemiä suksiin siten, että toisen suksen häntäpäähän tuli jonkinlainen pyörivä tela ja näin saataisiin itsestään kulkevat sukset.  Helpiö kertoi, että hän on testaillut niitä Helsingin edustalla meren jäällä. Sanoi, että armeijakin on niistä kiinnostunut! Tiedä häntä. Helpiö puhui myös usein keksimästään yhden sormen seisonnasta, jonka voi tehdä ilman käsinettä tai muutta peittoa.

Vielä Lasten Päivästä 1949

Viikko sitten oli juttua Lasten Päivästä. Tässä vielä lehti-ilmoitus Hesarissa 1.9.1949. Tarjonta oli huomattavasti monipuolisempaa kuin Huvikentän vieraillessa Tampereella. Punaisen Myllyn revyyllä oli oma telttansa. Varieté esitti myös näytöksiä toisessa teltassa. Lisäksi oli yleisnäyttämö, nukketeatteri ja tanssilava. Aika paljon aikuisiin kohdistuvaa viihdetarjontaa.

Alakuvassa musikaalis-humoristiset tanskalaisjonglöörit Mella & Maud. Punaisen Myllyn ohjelmaan heidän nimensä on kirjoitettu hieman väärin. Zoo Cirkus Sandorissa esiintyi 1953 Fräulein Maud opetettujen kyyhkysten kera ja vuonna 1959 Miss Maud. Oliko hän mahdollisesti sama kuin jonglööri Maud?

Tuo Mella & Maudin nimen alla näkyvä pyörätaituri Velocharles oli suomalainen Viktor Helpiö, josta tulee lisää juttua myöhemmin. Samoin tuosta ilmoituksen keskellä näkyvästä Keppo Familystä, jotka myös olivat suomalaisia.

Lasten Päivä Helsingissä 1949

Lasten Päivän Huvikenttä lopetti maaseutukiertueensa ja avasi tivolialueensa Helsingissä 1.9.1949. Huvialue monipuolistui. Alueelle ilmestyi mm. Varieté-teltta ja Revy Punaisen Myllyn teltta. Helsingissä oltaessa myös ohjelmat naissä teltoissa vaihtelivat.

Tässä kuvassa näkyy Varieté-teltan sisäänkäynti aasin takana. Erään toisen valokuvan mukaan sen ohjelma oli:
Pelle Jali, 
2 Arving’s, sensatiomaiset polkupyöräilijät
Los Venezuelos, tanskalaiset parodistit
Arvo Avenius, jonglööritaituri
Duo Invenius, akrobaatti-tanssipari
Gen-Fo-Wong, ihmeellinen kiinalaisryhmä
3 Ribars, unkarilaiset ilma-akrobaatit
Carmen & Alexander Garfield, humoristiset hyppääjät
Eräässä lehti-ilmoituksessa on Pelle Jalin tilalle tullut Pelle Ville. Eräässä ruotsinkielisessä lehtiartikkelissa tilalle on tullut Pelle Jöns. Jalin tunnen, mutta keitä ovat nämä kaksi muuta? Telttojen ulkopuolella Fred Norton ajeli moottoripyörällä 16 metrin korkeudessa.

Myös Punaisen Myllyn teltassa vaihteli ohjelma. Välillä mainostettiin ohjelmaa nimella Syyssalaattia ja välillä Syyssirpaleita. Mainoksissa kerrottiin, että teltta-revyssä oli mukana koko henkilökunta ja baletti sekä Allu Kososen revyorkesteri. Samoin taikuri Leonardi. Tanskalaisia musikaalis-humoristisia jonglöörejä Mella & Maud mainostettiin kovasti. Toisaalla nimi kirjoitettiin Mello & Maud.

Varieté 1949

Lasten Päivän Tivolin mukana 1949 oli ainakin Helsingissä myös Varieté-niminen teltta. Varieteen ohjelmassa oli mm. unkarilainen Papin trapetsiperhe, joka käytti nimeä 3 Ribars. Yläkuvassa perheen kuopus Kati Pap. Helsingissä tivolikentällä oli myös Punaisen Myllyn Revy-teltta.

Alakuvasta voidaan lukea Varietén koko ohjelman:
Go-Go, 
Pelle Jali, 
2 Arving’s, Sensatiomaiset polkupyöräilijät
Los Venezuelos, tanskalaiset parodistit
Arvo Avenius, jonglööritaituri
Duo Invenius, akrobaatti-tanssipari
Gen-Fo-Wong, ihmeellinen kiinalaisryhmä
3 Ribars, unkarilaiset ilma-akrobaatit
Carmen & Alexander Garfield, humoristiset hyppääjät

Ossi Elstelä

Ossi Elstelä (oik. Oskar Nikolai Elstelä ent. Elmstedt) (18.5.1902–10.4.1969) oli tamperelaissyntyinen näyttelijä ja ohjaaja. Hän toimi myös käsikirjoittajana, lavastajana ja studiopäällikkönä. Elstelä oli helsinkiläisen revyyteatteri Punaisen Myllyn voimahahmo 1940–1960-luvuilla. Vuonna 1952 hän perusti myös kiertävän sirkusseurueen Sirkus Mylly.

Nämä kuvat ovat Elstelän viihdytyskiertueelta viime sodan aikana 1940-luvun alussa.

Punainen Mylly

Sirkus Myllystä on ollut jo aikaisemmin juttua. Sirkuksen omisti Punainen Mylly, joka oli Helsingissä toiminut Ossi Elstelän ja Anna-Liisa Hämeensalon vetämä revyyteattteri. Se toimi pitkään Hämäläisten talolla eli Hämiksellä Helsingin Kampinkadulla, joka nykyään on nimeltään Urho Kekkosen katu.

Punainen Mylly aloitti toimintansa vuonna 1945 revyyllä nimeltä Lähtölaukaus, minkä oli käsikirjoittanut Palle eli Reino Hirviseppä. Viimeinen esitys joulukuussa 1964 oli uusinta samasta Lähtölaukauksesta. Revyyn ohjelma koostui lyhyistä sketseistä, tanssi- ja musiikkinumeroista. Orkesteriin ovat kuuluneet mm Tauno Marttinen. Ohjelmassa oli mukana lähes poikkeuksetta ainakin yksi varieteenumero. Mukana ovat olleet mm. Edy Hyyppä, Keijo Invenius, The 3 Amicos jne.

Esitykset sisälsivät usein paljasta pintaa, mikä oli jonkin verran paheksuttavaa. Itseään arvostavat lehdet eivät juurikaan kirjoittaneet asiallisia arvosteluja. Tekijöiden joukossa oli usein mm. Repe Helismaa ja Toivo Kärki, jotka katsottiin pilipalihuumorin edustajiksi. Se ei ollut kulttuuria. Peacock-teatterissa toiminut Uusi Iloinen Teatteri eli UIT noudatti pitkälti samaa rakennetta, mutta ilman varieteenumeroita.

Kuvissa oleva ohjelmalehti koskee vuotta 1959, jolloin teatteri toimi Alppilan kesäteatterissa. Ohjelmalehti oli 44-sivuinen vihkonen, joka oli täytetty lähinnä mainoksilla. Mainosten lomassa on 13 kuvaa, mitkä liittyivät esitykseen, joka oli nimeltään Satu Persiasta. Ohjaus oli Ossi Elstelän. Ohjelmalehti on Esiintyvät Taiteilijat ry:n arkistossa.

Punaisen Myllyn tarina kerrotaan vuonna 2008 ilmestyneessä erinomaisessa kirjassa nimeltä Punainen Mylly. Sen ovat koonneet ja kirjoittaneet Jukka Pennanen ja Kyösti Mutkala ja se perustuu valokuvaaja Vilho Uomalan kuva-arkistosta löytyneeseen kuva-aineistoon.

Punaisen Myllyn Baletin vakiotanssijoihin kuului monta vuotta mm. Leena Rintala, joka sittemmin kiersi Tom Hertellin ryhmässä Pohjois-Suomea. Se on sitten oman juttunsa väärti.

Kommentit:

xxxxxxxxxxxxxxxxx

Lienen eniten Punaisen Myllyn näytöksiä nähnyt henkilö, joka siis ei ollut millään lailla henkilökuntaa. 

xxxxxxxxxxxxxxxxx

3 Amicos

Akrobaattiryhmä 3 Amicos taisi olla maineensa huipulla 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa. Oheisessa esitteessä mainitaan ryhmän jäseniksi Viljo Korpela (1925–2005), Arvo Hiltunen ja R. Happonen. Joissakin muissa yhteyksissä kerrotaan ryhmään kuuluneen Viljo Korpela, Matti Kaksonen ja Allan Rask, mutta tässä saattaa myös mennä muistitiedot sekaisin Iloiset Nokipojat -ryhmän kanssa.

Esitteessä mainitaan, että esiintymispaikkoja vuonna 1950 ovat olleet Cabaret Fennia, Punainen Mylly ja Cirkus Brdr. Schmidt.

Cabaret Fennia oli legendaarinen ohjelmaravintola Helsingissä Rautatientorin varrella. Tilassa toimii nyt RAY:n Helsingin Kasino. Punaisella Myllyllä tarkoitetaan tässä Helsingin Kampinkaudulla Hämäläisten talossa toiminutta Punaisen Myllyn teatteria, jota johti Ossi Elstelä (1902–1969). Elstelällä oli 1952 myös Sirkus Mylly, jossa Iloiset Nokipojat esiintyivät. Pariisin Punaisessa Myllyssä esiintyivät aikanaan suomalaiset Talikkalan Taitovoimistelijat ja Nokipojat (Kaksonen ja Korpela, 1955). Cirkus Brdr. Schmidt oli tanskalainen sirkus, josta on kerrottu aikaisemmin.

Sirkus Mylly

Sodanjälkeisestä "suuresta ikäluokasta" lähes jokainen tietää mikä oli revyyteatteri Punainen Mylly Helsingissä. Se toimi vuosina 1946–1965. Ossi Elstelä (1902–1969) oli sen perustaja, ohjaaja, johtaja, käsikirjoittaja, lavastaja ja näyttelijä. Hänen oikea nimensä oli Oskar Nikolai Elstelä ent. Elmstedt. Punainen Mylly toimi monissa eri tiloissa Helsingissä, mutta teki myös kiertueita muualle Suomeen. Teatterin nimi on suomennos kuuluisan pariisilaisen Moulin Rouge -kabareen nimestä.

Monelta on kuitenkin jo unohtunut olympiavuonna 1952 toiminut Sirkus Mylly. Helsinkiin saapuvat sankat turistijoukot varmaan houkuttelivat Elstelää kokeilemaan myös sirkusta. Valtavaan menestykseen uskoi moni muukin yrittäjä. Mutta eipä ne olympialaiset mikään kultakaivos ollutkaan.

Björn Gammalsilta löytyi Sirkus Myllyn ohjelmalehti. Se oli viuhkan muotoinen. Ohjelmassa näkyi olevan useita suomalaisa artisteja. Taiteilijoista suurimman urakan näköjään teki Sandor Kleinbarth tyttärensä Edithin kanssa kuudessa eri numerossa. Telttamestarin nimi on Jules Steckel. Liekö sukua Tanskanmaalle?

Sirkus Myllyn mainoksista ja järjestelyistä vastaavaksi on ohjelmalehdessä merkitty Tom Hertell, joka loi merkittävän kansainvälisen uran artistien agenttina. Hän on edelleen viihdealalla maailmanlaajuisesti arvostettu.

Alakuvassa Tom Hertell ja Carl-Gustaf Jernström vuonna 2007.