1950 • Sirkus Sariola • Paraati • Parade

Sirkus Sariola eli Suur-Sirkus vieraili Tampereella 23.–29.5.1950. Aamulehti kertoi, että sirkusparaati nähdään 24.5. reitillä: Sirkuskentältä – Kalevantie – Tammelan puistokatu – Kullervonkatu – Satakunnankatu – Mariankatu – Pirkkalanvaltatie – Hämeenkatu – Hatanpään valtatie – Sirkuskenttä. Tuo sirkuskenttä oli ilmeisesti Linja-autoaseman vieressä. Vapriikin kuva-arkistosta löytyivät nämä valokuvat, jotka ovat päivätty 21.5.1950. Sirkus Sariola oli vielä 17.5. Vammalassa, joten ilmeisesti he tulivat Tampereelle pari päivää ennen avaamista ja pitivät siinä samalla ensimmäisen paraatin.

Onkohan tässä Cowboy-ryhmä Kenneth Mc Manus'n johdolla Keskustorilla.

Tässä esiintyjät ohjelmalehden kertomana:
Toimitusjohtaja J.A.F. Sariola
Ohjelma- ja teknillinen johtaja Unto Sariola
Kapellimestari Bruno Eerola ja kvintetti (25.6. saakka)
Alkusoitto sirkuksen yhtye
Voltage-Gowboy ratsastusesitys, Kenneth Mc Manus
Kaksi Ponihevosta Frank Paulo
3 Barengos & Sippo Maailmankuulut klovnit
Ballerina - Miss Glarinda ratsastusesitys
Rostando espanjalainen heitto- ja tasapainotaiteilija
Väliaika
4 Contys lentävät trapetsitaiteilijat
Elefantti ja ponit
Ford.autohuoltoa v. 1900, Barengos
Texas Mde C. Paulo & Miss Evelyn Paulo
Pepe & Paul ekvilibristitaituruutta
The.Argentinos – Paulo Family kuuluisat englant. vauhtiratsastajat

Frank Paulo'n ja Juliet Foster'n kääpiönorsu tallustelee Hatanpään valtatiellä.

Esiintyjälistassa on moniakin muutoksia, kun vertailee muita lähteitä, esim. lehtijuttuja. Asiaa sekoittaa vielä se, että joissakin Sariolan tivoleiden ilmoituksissa puhutaan Suur-Sirkuksen ohjelmista.  Teltta veti katsojia peräti 2 000 henkeä. Näytökset annettiin Ensi Koti Liiton hyväksi. Myrsky repi 16.9. sirkusteltan myöhemmin Turussa ja kiertue piti lopettaa viikkoa ennen kuin oli suunniteltu.

Miehe-Steckel -ryhmän klovneja ajamassa vanhalla T-mallin Fordilla 

Shellin huoltoaseman kohdalla Hatanpään valtatiellä.

Maneesipelle Sippo eli Sigfrid Hanell ajamassa 

aasin vetämiä kiesejä norsuvaunun vierellä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 

Jos alhaalla ei näy vielä kommentteja,

lähetä kommentisi klikkaamalla tuota "no comments" -sanaa!

If you do not see yet comments at the bottom,

click on the word "no comments" and submit your comments!.

1950 Syysmyrskyt • Autumn storms

Myrsky sirkuksen kimpussa, uutisoi Satakunnan Kansa 16.9.1950. Edellispäivänä oli Porissa riehunut ankara myrsky, joka keskitti kaikki voimansa siellä vierailevaan tivoliin kello yhden aikaan yöllä. Tivolin nimeä ei uutisessa kerrottu. Koko henkilökunta vahvisti kolme tuntia telttojen kiinnityspaaluja, mutta lopulta myrsky voitti. Kello neljän maissa loppui Naurukabinetin hymy. Sisällä olleet peilit vaurioituivat pahasti. Sen jälkeen meni Ampumateltta. Valtaosa hyllyillä olleista palkinnoista särkyi teltan revetessä kahtia. Suuri sirkusteltta ja eläintallit säilyivät ilman vaurioita.  Vahinkojen arveltiin olevan noin 40 000 markkaa.

Sirkus Sariola 1950.

Ilmeisesti sama myrsky raivosi myös Turussa. Siellä vierailevan Sirkus Sariolan jättiläisteltan katto repesi palasiksi. Tähän Tanskassa valmistettuun telttaan mahtui 2 000 katsojaa ja sen läpimitta oli 34 metriä (kuva yllä). Vahingot rajoittuivat vain kattoon, mutta sirkuksen kiertue piti lopettaa viikkoa ennen kuin oli suunniteltu.

Sirkus Sariolan ilmoitus 23.5.1950 Tampereella.

.

Sirkusihmeitä = Sesongin Huippu

Sirkusihmeitä-niminen sirkusnäytös esitettiin Helsingin Messsuhallissa 4.–12.2.1950. Heti sen jälkeen Sirkusihmeitä siirtyi Tampereelle ja sirkusnäytös esitettiin VPK:n talossa Pirkankadulla. Kiertueen järjesti Ohjelma Oy. Sirkuksen nimi oli välillä Sirkusihmeitä ja välillä Sesongin Huippu.  Tamperelaislehdet kirjoittivat vierailusta mm. näin:

Sirkusvierailu Tampereella.
Tampereelle kuuden päivän vierailulle saapuneen sirkuksen ensi-ilta oli maanantaina Vpk:n talossa.
Ohjelman huippukohdan muodostivat intialaisen ryhmän Alharin esitykset. Ryhmä oli tuonut mukanaan 6 jättiläiskäärmettä ja 10 krokotiilia. Aluksi kaksi neitosta tanssi kaksi jättiläiskäärmettä käsivarsillaan. Käärmeet olivat kolmatta metriä pitkiä ja paksumpia kuin miehen käsivarsi. Sen jälkeen nostettiin laatikoistaan esille kaksi suurta ja äkäisen näköistä krokotiilia ja joukko pienempiä, mutta sitä vikkelämpiä saman eläinlajin yksilöitä. Hypnotisoimalla sa ryhmän johtaja krokotiilit mm. makaamaan aivan liikkumatta.
Muusta ohjelmasta mainittakoon Ibolyka Zilzerin humoristinen musiikkiesitys, Mr. Wrigtin esitykset, Mr. Solmun hauskat taikatemput ja Pelle Jalin välipalat.
Sirkus esittää mielenkiintoista ja osaksi ennen näkemätöntäkin ohjelmaansa Tampereen Seudun Invalidit -järjestön hyväksi Vpk:n talossa lauantaihin saakka.

Artistit hieman vaihtuivat eri paikkakunnilla. Pelle Jali eli Valto Aulamo ja taikuri Mr. Solmu eli Solmu Mäkelä esiintyivät ainakin Helsingissä ja Tampereella.

.

Linnanmäki 1950 • Amusement park

Linnanmäen huvipuisto avattiin toukokuussa 1950.  Se  muistutti ehkä enemmän paikalleen pysähtynyttä  tivolia kuin huvipuistoa.  Laitekanta oli vaatimaton.  Oli törmäilyautorata ja muutamia karuselleja.  Kiinteitä rakennelmia  oli ulkoilmanäyttämö sekä tanssiteltta.  Vuoristorataa ei vielä ollut eikä maailmanpyörää. Hallitsevana oli tietenkin alueen keskellä oleva massiivinen vesitorni.  Oli myös muutama kahvila.

Uudella puistolla oli tietenkin esittelylehtinen.  Se oli kokoa A5 ja siinä oli kansineen  24 sivua.   Jokaista kuukautta varten koottiin oma ohjelmalehti.  Etukannessa oli reikä ja siitä kurkisti kuukauden päätähti. Mainossivuja oli kahdeksan. Muutamissa mainoksissa ennakoitiin jo parin vuoden päästä tulevia Olympialaisia.

Kansipahvin jälkeen oli ohuemmasta paperista tehty lehtinen, missä oli kuukauden päätähden kuva  ensimmäisellä sivulla ja sen kääntöpuolella Juhlakentän ja ulkoilmanäyttämön esiintyjät. Lisälehden takalehdellä olivat Linnanmäen omat mainokset ” Lasten Päivä” , Suomen Marionettiteatteri ja Tanssi-Lavat  ja viimeisellä sivulla Linnanmäen Sirkuksen ohjelma.  Peacock-nimi tuli käyttöön vasta myöhemmin.

Syyskuussa kansireiästä kurkisti Calypso-kuningas Sir Lancelot ja sen sivun kääntöpuolella Juhlakentällä esiintyvät Kaj Söderman ja Original Fattini lyhtypylväineen. Ulkoilmanäyttämöllä oli esitykset arkisin  klo 19.45, 21.00 ja 23.00 ja sunnuntaisin myös klo 14.00 ja 18.00.

Takakantta vasten oli kuukauden Sirkusohjelma ja  syyskuussa siinä oli kaksi suomalaisnumeroa; akrobaatit Duo Lintunen  eli Olli Lintunen ja Raimo Karppinen  sekä Solmu Mäkelä, joka teki elokuussa  jonglöörinumeron.

Ohjelmalehdessä olevat kuvat ovat vaihtelevan tasoisia sekä alkuperäisten kuvien että painotekniikan vuoksi.  Esittelylehdessä oli kahden sivun mittainen esittelyteksti, missä pahoiteltiin sitä, että kyseisenä kesänä nähdään vielä muutamia telttoja kiinteiden kojujen rinnalla.  Tekstissä haaveillaan vesitornin katolle ehkä tulevasta terassiravintolasta ”Katarinan hisseineen”.  Katariinan hissi-nimellä viitataan Tukholman Slussenilla olevaan sen nimiseen tornikahvilaan. Näköalakahvila on edelleen haaveissa.

Sirkuksesta kerrotaan, että siellä on kohoava puolipyöreä katsomo, mihin mahtuu yli 400 henkeä.  Samassa teltassa esiintyy sunnuntaisin Lasten Päivän Satunäyttämö, jossa Radioteatterin näyttelijät esittävät lasten suosimia satunäytelmiä.

Alueelle oli kaksi sisäänkäyntiä, toinen Alppilan puolelle ja toinen Helsinginkadulle.  Alppilan puoleisen portin  vieressä oli Linnanmäen toimisto. Se oli sama rakennus, missä Ekelundin perhe asui myöhemmin.

Sirkus Sariola 1950

Tämä ilmoitus oli Aamulehdessä 14.5.1950. Kyseessä oli Sirkus Sariolan toinen kesä. Tässä muutama kuva sirkusohjelmasta.

Erehdyin ensin luulemaan että ilmoituksessa mainittu sirkusklovni Sippo olisi Sivo Siponen. Kuvatekstissä kuitenkin kerrotaan toista. Sippo oli ruotsalainen Sigfrid Hanell. Hän esiintyi yhdessä 3 Barengos -klovniryhmän kanssa ja toimi yksinään maneesipellenä.

Tässä esiintyy Paulo Familo. Kiikkulaudan päällä seisovat poni ja Juliet Foster. Vieressä seisoo Frank Paulo ja vahtii ettei kääpiönorsun vauhti mene liian rajuksi.

Hurjapäinen taiteilijaryhmä 4 Contys esiintymässä lentävällä trapetsilla. Tämä on ilmeisesti kuvattu kesähelteellä kun teltan helmakankaat on nostettu ylös. Näissä kahdessa alimmaisessa kuvassa huomio kiinnittyy teltan myrskytankojen runsaaseen määrään. Nykyisessä Sirkus Finlandian teltassa niitä on vain kahdeksan kappaletta.

.

Suomen Tivoli 1950

Vuosi 1950 oli kiireistä aikaa Sarioloiden sirkukselle ja tivoleille. Maata kiersi useampi tivoliosasto, sirkus ja vielä talvitivolikin.

Yllä oleva Suomen Tivolin ilmoitus oli Hämeen Yhteistyössä 29.4.1950. Tuo Kapteeni Ewensin esitys olisi pitänyt nähdä. Huomioni kiinnittyi myös noihin aukioloaikoihin. Ne ovat aika myöhäisiä. Ilmeisesti tarjontakin oli enemmän aikuisille. Toisaalta työpäivätkin olivat pitempiä siihen aikaan.

Ilmoituksesta ei selviä mistä Suomen Tivolin osastosta on kyse. Ainakin jossain vaiheessa vuotta Erkki Parkkosen osastossa oli mukana tanssijatar Dolly Gadd käärmeineen ja joku tanskalaismies, joka nieli sammakoita ja oksensi ne takaisin elävinä muutaman minuutin kuluttua.

Alhaalla on saman vuoden syyskuussa Aamulehdessä julkaistu uutinen Suomen Tivolin perävaunun kaatumisesta. Taisi olla nuo yllä mainitut karhut kyydissä. Onneksi ei käynyt pahemmin.

Edellisvuonna perustettu Sirkus Sariola kiersi Unto Sariolan johdolla. Kiertue kuitenkin jouduttiin lopettamaan kesken, kun myrsky repi teltan katon pahasti.

Ja marraskuussa lähti liikkeelle Talvitivoli.

Trolle Rhodin Zoo Cirkus 1950

Trolle Rhodin Zoo Cirkus kiersi Suomea ahkerasti 40-luvun lopusta 60-luvun puoliväliin saakka. Se oli niin suosittu, että kaikki vanhat ihmiset muistavat sen vielä nimeltä. Alinna näkyvä ilmoitus oli Kansan Lehdessä 22.6.1950. Tampereella sirkus oli pystyttetty nykyisen Pyynikin uimahallin tontille VPK:n talon vieressä (kuva alhaalla). Syyskuun lopulla 1950 Linnanmäen huvipuistoon pystytettiin vielä runsaaksi viikoksi Trolle Rhodinin eläinsirkus.

Trolle Rhodin mainosti itseään suurimmaksi Suomessa vierailevista sirkuksista. Sillä oli kiertueellaan 11 jääkarhua Teddy Holmbergin komennossa, Gösta Krusen norsuja, Jack Rhodinin simpansseja, Kapteeni Oton maakarhuja, jättiläiskäärmeitä, krokotiileja, merileijonia sekä 45 hevosta ja ponia kouluttajina Trolle Rhodin ja Ingeborg Gautier. Yksi esiintyjistä oli suomalainen taikuri Julius Sundman (kuva ylhäällä).

Sirkus saapuu Tampereelle 1950

Kun lueskelee vanhoja lehtiä, huomaa kyllä selvästi, että Sariolat hoitivat tiedottamisen ja mainonnan hyvin. Tässä yksi esimerkki Sirkus Sariolan saapumisesta Tampereelle 1951. Ylläoleva artikkeli oli Aamulehdessä ennen kaupunkiin saapumista 21.5.1950. Todennäköisesti kyseessä on ollut lehdelle lähetetty puffi, jota toimittaja sitten on lyhennellyt tarpeen mukaan.

23.5. oli ensi-ilta ja silloin tietysti oli ilmoitus lehdessä. Normaalinäytösten lisäksi annettiin lasten- ja koululaisten näytöksiä. Eläintalleilla käynneistä veloitettiin myös pääsymaksu.

Seuraavana päivänä pistettiinkin eloa Tampereen katukuvaan, kun sirkusparaati lähti liikkeelle. Yhtenä vetonaulana tietysti ihan elävä norsu. Enpä usko, että tuosta kierroksesta selvittiin tunnissa. Aluksi ylitettiin rautatie Sorinsiltaa pitkin ja käännyttiin nykyiselle Yliopistonkadulle. Tammelassa käännyttiin Tuomiokirkolle ja siitä Satakunnankadulle. Siihen aikaan vielä Mariankatua pitkin päästiin nykyiselle Pirkankadulle, josta lähdettiin paluumatkalle. Sen kierroksen jälkeen ainakin kaikki lapset tiesivät sirkuksen tulleen kaupunkiin. Ja sehän oli tarkoituskin.

Entä muut tavat mainostaa? Julisteita ja tienvarsimainoksia käytettiin silloinkin, mutta kuinka paljon? Joku osaa varmaan kertoa. Oliko muita konsteja mainostaa? Printtimainonta taisi olla ainoa tapa? Entäs kovaäänisten käyttö?

Parkkosen väkeä

Markku Aulanko kävi haastattelemassa vanhaa akrobaattia Vesa Saloa, joka yllättävän terävästi luetteli tässä kuvassa esiintyvät henkilöt. Muutama nimi oli muistista hukkunut, mutta eiköhän nekin joskus selviä. Kuva on Suomen Tivolin Erkki Parkkosen osastosta vuodelta 1950. Muistini mukaan Parkkosen osasto liitettiin Matti Sariolan osastoon samana vuonna.

Kuvassa poseeraavat henkilöt:
1. Veli From
2. Kalle Sariola (oli myöhemmin opettajana Keravalla)
3. Erkki Parkkonen, Jaffu Sariolan vävy, joka veti tätä osastoa
4. Sikiö, sähkömies
5. Vesa Salo, akrobaatti ryhmässä 2 TammiSalo
6. Oiva Halijoki
7. Heikki Salo
8. Kalevi Halijoki
9. Pave Markkanen, myöhemmin notkeusakrobaatti, mutta tehtävä tuolloin epäselvä
10. Ernesti eli Ernst Späth, Sandorin tallimies
11. ?
12. ?
13. Tämä ehkä on Pave Markkanen. Vai onko se 9? Pitää verrata johonkin toiseen kuvaan.
14. Raimo Tamminen, akrobaatti ryhmässä 2 TammiSalo
15 Sandor Kleinbarth
16. ?
17. Susu, käärmetanssija
18. Pekka Jaakkola, työnjohtaja
19.  ?
20. Mustan miehen nimi täytyy katsoa muualta (onkohan Harry tai jotain)
21: Ville, joka oli kolmantena mukana Esteri- ja Jussi Ylénin ampumajutussa
22-24. Erkki ja Sinikka Parkkosen lapsia

Enään neljä nimeä puuttuu ja yksi on epävarma.

Sirkus Sariola 1950

Tässä kuvat vuoden 1950 Sirkus Sariolan ohjelmalehdestä. Tämä on se vuosi, kun myrsky repi pahasti Sariolan sirkusteltan Turussa ja kiertue lopettiin siihen siltä kesältä.

Eräässä lehtiartikkelissa nostettiin esiin mm. seuraavia artisteja:
• Miehe-Steckel – kansainväliset klovnit
• Kenneth  Mc-Manus – cowboy-ratsastaja ja hevosten vapaanumero (po. McMarnus)
• The Argentinos – Paulo Familo, vauhtiratsastusta, 6 henkilöä hevosen selässä
• Miss Glarissa – taitoratsastusta, Clara MacManus
• Ford autohuoltoa vuodelta 1900
• Sippo-klovni – Sigfrid Hanell, ruotsalainen maneesipelle
• 3 Barengos – klovnit
• Rostando – espanjalainen jonglööri, avustajatar Elgerala
• 4 Contys – trapetsinumero
• Per and Paul – hansta-akrobaatit
• Frank Paulo & Juliet Foster – kääpiönorsu ja poni
• 5-miehinen orketeri – Bruno Erola
• Ballerina
• Miss Evelyn

Perhe Paulo näkyy olleen kovin monipuolinen artistiryhmä. Sirkustaiteilija-aviopari Ken ja Clara MacManus työskentelivät myös osana Paulo Familo -sirkusryhmää. Claran äiti, legendaarinen Paulos -sirkuksen johtaja Madame Clara Paulo avusti hevosnumeroissa. Tuossa lehtijutussa mainittiin myös Tapio Kantokorpi, mutta siinä ei selvinnyt mikä hän oli miehiään Sirkus Sariolassa.

Norsu karkuteillä

Aamulehti uutisoi Uudestakaarlebyystä sirkusnorsun seikkailuista kesäkuun 10. päivänä 1950. Elefantti-neitokainen Stina päätti karata omille teilleen heti rautatieasemalla kaupunkiin saavuttaessa. Koko kaupunki sulki ovensa ja ikkunansa, kunnes parin tunnin kuluttua vaara oli ohi. Jutussa puhutaan Sirkus Smithistä, mutta veikkaanpa, että se oli tanskalainen Cirkus Brdr. Schmidt, joka liikkui Suomessa näköjään junakyydillä.

Tätä kikkaa on moni muukin sirkus käyttänyt. Ilmaista mainostahan tällä tempulla saatiin. Takuulla jokainen siinä kaupungissa tiesi tämän jälkeen, että sirkus on tullut paikkakunnalle. Ja puhutaanhan siitä vielä nytkin, yli 60 vuotta myöhemmin. No – saattoi se olla vahinkokin.

Cirkus Brdr. Schmidt saapui Tampereella vasta 9.9. ja ilmoitti tulostaan hyvin lyhyesti Hämeen Yhteistyössä. Näytösten tuotosta lahjoitettiin osa sotainvaliideille ja näin saatiin huvivero vähän alemmaksi.

.

Cirkus Brdr. Schmidt 1950

Tämä juttu oli tamperelaisessa Kansan Lehdessä 31.8.1950. Jutussa kerrotaan, että tanskalainen suursirkus Bror Schmidt saapuu Helsingistä Tampereelle linja-autoasemaa vastapäätä olevalle aukiolle. Nimessä on pieni virhe, mutta ei se haittaa. Bror-nimen tilalla pitäisi olla Brdr. eli Brøderne, joka tarkoittaa veljeksiä.

Jutussa mainitaan, että sirkuksen johtaja on Geovanni Otto. Toisaalta jutun valokuvassa kerrotaan olevan johtaja Schmidt hevosineen. Sirkus viipyy Tampereella pari viikkoa ja jatkaa sieltä Poriin, Turkuun ja Maarianhaminaan. Sirkus luovuttaa osan tuloistaan Sotainvaliidien Veljesliitolle. Sirkus on nyt kolmatta kertaa Suomessa. Ensimmäisenä vuonna annettiin järjestölle 6,6 miljoonaa ja toisella kerralla 15,2 miljoonaa markkaa.

Esitettävä ohjelma on rakennettu suomalaisen maun mukaan:
- Kolmisenkymmentä hevosta
- Laskusuorituksia tekevä poni
- Maailman kookkaimpiin kuuluva norsu Dina (lähes 10 tonnia)
- Säyseä ja iloinen karhuryhmä
Kaikki taiteilijat ovat korkeata kansainvälistä luokkaa. Ja lopuksi ohjelmassa ilmoitettujen numeroiden lisäksi kaksi ylimääräistä numeroa. Yleisö voi ratsastaa sirkuksen hevosilla eikä ole putoamisen vaaraa, mutta yleensä on sekunttipeliksi jäänyt osallistujien pysyminen hevosen selässä.

Sirkuksen piti tulla jo edellisellä viikolla, mutta kansa Helsingissä kuulemma ei päästänyt sirkusta lähtemään.

Samana vuonna Suomessa kiersivät ainakin Trolle Rhodinin Zoo Cirkus, Sirkus Felix, Suursirkus ja Sirkus Sariola. Myös kaikissa tivoleissa oli sirkusohjelmaa.

Alakuvassa Laila Schmidt, jonka oletan olleen mukana kiertueella omalla kouluratsastusnumerollaan.

Olipa kerran sirkus – jota ei ole enää

Herrat Lasse Jaakkola, Carl-Erik Nyström ja O. Lehtinen perustivat joitakin kuukausia sitten sirkuksen, joka ristittiin Suursirkus Oy:ksi. Suursirkus aloitti toimintansa kuin konsanaan suursirkus, jatkoi sitä kuin piensirkus ja sammui lopuksi kuin Mäntsälän tulitikku. Sirkuksen leijonat eivät kuuleman mukaan kiehtoneet kansalaisia kautta maan ja siksi Suursirkuksen rahavarat laihtuivat kuin maraton-juoksijan sääret. Useilla esiintymispaikkakunnilla syntyi velkojain kaarti, joka hetken maksua odoteltuaan alkoi hermostuneesti etsiä tukea nahkaselkäisestä lakikirjasta. Lopulta tätä kolmen miehen yhtiötä lähdettiin ajamaan konkurssitilaan ja pari päivää sitten suoritettiinkin Helsingin raastuvanoikeudessa velkojain kuulustelu kovin sammuneiden tähtien alla. Suursirkuksella oli velkoja yli miljoona ja varojen puolella oli pitkä rivi nollia. Konkurssi raukesi, kun varoja ei ollut ja yhtiö siirtyi nyt historiaan. Tämän jälkeen saavat kolme johtajaa puhdistaa lompakkonsa, mikäli haluavat vastata yhtiön veloista omistamiensa osakkeiden määrän mukaisesti. Suuren lyhdyn sammumisesta joutunevat kuitenkin velkojat kaikkein eniten kärsimään rahojensa kadottua Suursirkuksen leijonien kurkkuun.

Ylläoleva juttu oli Kansan Lehdessä 25.7.1950. Jutun kirjoittaja oli varmaan tyytyväinen juttuunsa, sen verran värikkäästi se oli kirjoitettu. Mutta keitä olivat nämä herrat Suursirkuksen takana? Talikkalan Taitovoimistelijoiden "isä" Olli Lehtinen on ainoa, joka tulee mieleen yhtenä mahdollisuutena. Jossakin näin sirkuksen nimen kirjoitettuna muotoon Suur-Sirkus.

Samana vuonna Suomessa vieraili tanskalainen Cirkus Brdr. Schmidt, joka käytti nimessään lisämainintaa "Sotainvaliidien Suursirkus", mutta se ei varmaankaan liity tähän juttuun. Kuten ei tämä leijonakaan.

Tekosyitä?

Tämä sanomalehti-ilmoitus oli tamperelaisessa Hämeen Yhteistyö -lehdessä torstaina 31.8.1950. Tanskalainen Cirkus Brdr Schmidt pahoittelee, sitä että suur-helsinkiläiset niin kovasti pitävät heistä, eivätkä päästä heitä lähtemään sovittuna aikana Tampereelle. Olenkohan pirullinen luonteeltani, kun mieleeni tulee, että nyt on pojilla joko raha- tai kuljetusvaikeuksia ja matkaa on täytynyt siirtää viikolla?

Olihan heillä iso teltta, mutta elokuun lopussa jo 200 000 kävijää tuntuu myös aika kovalta luvulta. Nykyään Sirkus Finlandia pääsee vähän tuon yli lokakuun loppuun mennessä.

Tuohon aikaan päästiin vähän pienemmällä huviverolla, kun osa tuotosta luovutettiin johonkin hyvään tarkoitukseen. Tällä kiertueella lahjoituskohteena olivat sotainvaliidit.

Täytyypä jostain vielä selvittää, mitä olivat nuo Tanskan kuninkaan erikoisoikeudet sirkukselle. Ja saisikohan Sauli Niinistöltä vastaavia Suomessakin?