1920 • Sirkus Arkadia

Tamperelaisessa Kansan Lehdessä 20.8.1920 oli ilmoitus Sirkus Arkadian saapumisesta kaupunkiin. Arkadian omisti Oskar Hildén vuosina 1920–23. Se käytti myös muita nimiä, kuten:
Seurue Arkadia
Taiteilijaseurue Arkadia
Akropaatti seurue Arkadia
Arkadia Akrobat Seurue Sellskapet
Atrapatiseurue Argadia
Taiteellinen Voimisteluseura

Tuossa ilmoituksessa puhutaan Bampus-taiteilijoista Anthon & Kni. Millainen mahtoi olla heidän esityksensä?

Sama sirkus saapui Tampereelle vielä toistamiseen samana vuonna lokakuussa.

Myös Suomen Tivolin Toivo Sariolan osastolla oli Sirkus Arkadia ainakin Olympiavuonna 1952.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••
Kuvassa vaaliehdokas Arkadianmäelle nousemassa!
Pekka von Cräutlein
••••••••••••••••••••••••••

.

1920 Akropaatti seurue Arkadia

Akropaatti seurue Arkadia saapui Tampereelle 16.10.1920 ja asettui nykyisen Hämeenpuiston varrelle. Vierailun aikana nimikin muuttui Sirkus Arkadiaksi. Tampereella viivyttiin tasan viikko. Sirkus Arkadian omisti Oskar Hildén (1886–1937) 1920-luvulla. Lehti-ilmoituksissa ei kovin monisanaisesti kerrottu ohjelmasta. Näytöksen sisältö selvisi pitkin kaupunkia jaetuissa julisteissa,

.

John Sinkkonen, taikuri • magician

Sinikka Lehtinen kertoo, että John Sinkkonen oli oikealta nimeltään Juhana Sinkkonen. Hän oli syntynyt 29.10.1896 Jaakkiman Metsämiklissä ja kuoli 3.3.1972. Juhana oli kahdeksan vuotta Pietarissa, mutta palasi 1917 Suomeen ja toimi 1920-luvulla Lahdessa sirkustaikurina. Vuonna 1931 hän muutti Turkuun, missä asui kuolemaansa saakka.

Heikki Nevalan kirjasta Huvielämän kiertolaisia löytyy myös maininta Sinkkosesta. Kirjassa on kuva Taiteiliaseurue Arkadian julisteesta, jossa mainitaan Taikataiteilija Max – 19:nen vuosisadan noita. Nevalan kirjan mukaan  hän oli oikealta nimeltään Johan Sinkkonen.

Tietääkö joku vielä lisää tästä taikurista?

Juliste vuodelta 1920. Sinkkosen kuva vasemmassa yläkulmassa. Kuvan alla lukee Herra Max.

Kommentit:

Johan Sinkkonen vaikutti ainakin vuonna 1919 Viipurissa:

Karjala: 10.4.1919, Taikataiteilija Johan Sinkkonen
Karjala: 13.4.1919, Talikkalan VPK:n Iltama: J. Sinkkoselta uusia taikaesityksiä ja hra Aug. Tirkkoselta uusia kuplettia
Karjala: 20.4.1919, Talikkalan VPK:n Iltama, ”suomalainen taikatemppuilija” (ei mainita Sinkkosta nimeltä)
Karjala: 24.4.1919, Tirkkonen & Sinkkonen antaa humoristilaulu ja taikaillan Rautatieläisten huoneistolla. 

Ja myös vuonna 1920 taikuri Sinkkonen vaikutti Viipurissa, maaliskuussa.

Karjala: 28.3.1920, Taikaillan antaa taikataiteilija MAX. Rautatieläisten huoneistoilla. Harmonikkasoittoa: Alarik Kuusisto ja Alarik Palenius.
Karjala: 30.3.1920, LYYRA II [elokuvateatterin oheisohjelmaa], taikuri Max

t: Heikki Nevala 


.

Tivoli Marino 1937

Tämä lehti-ilmoitus on ilmeisesti vuodelta 1937. Tivoli Marinoa veti Oskari Hilden (1886–1937) Alhaalla kuva Uno Sunellin hautajaisista, jossa Oskar Hilden seisoo takana keskellä lippalakki päässään. Ennen Marinoa hänellä oli itsenäistymisemme jälkeen mm. Sirkus Arkadia, Sirkus Fennia ja Sirkus Finlandia.

Sirkusohjelmaa näkyy ilmoituksessa olevan runsaasti. Osa varmasti omissa teltoissaan. Vuonna 1937 Väinö Montonen (1909–1953) eli taikamestari Alex Monell esiintyi Tivoli Marinossa. Joissakin tiedoissa hänen nimensä kirjoitettiin myös muotoon taikuri Alexander Monell.

.

Suomen Tivoli 1952

Helsingin Olympialaiset heinä–elokuussa 1952 olivat vielä edessäpäin, kun Suomen Tivoli tuli ottamaan vauhtia Tampereelta vappuna. Lehti-ilmoituksissa mainostettiin Sirkus Arkadiaa, joka oli melko iso teltta tivolialueen reunalla. Sen vieressä oli side show -teltta La Miquela. Kuva näistä vetonauloista alhaalla. Sorin nuorisotalo ja rautatiesilta näkyvät taustalla. Ulkoilmanäyttämöllä esiintyi saksalainen Deblars Revy -pyöräakrobaattiryhmä.

Sirkus Arkadian ohjelmassa esiintyi mm. silloin 16-vuotias suomalainen jonglööri Henrico. Vappupäivänä oli peräti 14 näytöstä. Se oli rankka alku uralle joka myöhemmin johti maailman tunnetuimmille estradeille.

La Miguela oli tanskalainen tanssijatar. Hänen kumppaninaan esiintyi "intialainen" Li-Hua Seidehichan eli suomalainen Leena Rintala. Leenaa avusti Toivo Pesonen ja 7-metrinen Prinssi-verkkopython. Ohjelmalehdessä käärmeen nimeksi oli merkitty Aurora.

Sirkus Arkadia

Sirkus Arkadia ilmoitti tamperelaisessa Kansan Lehdessä 23.10.1920 pitävänsä viimeiset näytännöt:

Sirkus ARKADIA Läntinen puistokatu 20.
Viimeiset näytännöt tänään lauantaina klo 8 illalla ja sunnuntaina 2:si näytöstä kello 6 ja 8 illalla.
Huom.! Suuri uusittu jäähyväisohjelma. Kaikki taiteilijat esittävät heidän parhaat numeronsa.
Lopuksi suuri ja hauska puhe-Pantomiini, Jussi, johon ottaa osaa koko seurue.
Kunnioittaen: ARKADIA.

Läntinen puistokatu on nykyiseltä nimeltään Hämeenpuisto. Sunnuntain näytöksillä oli vain kahden tunnin ero, eli näytös ei kovin pitkä ollut. Tuo puhe-Pantomiini Jussi tuntuu erikoiselta. Orkesteria ei Arkadian mukana kulkenut, vaan se hankittiin useimmiten kultakin paikkakunnalta erikseen.

Sirkus Arkadian omisti Oskar Hildén (1886–1937) 1920-luvulla. Ilmeisesti Seurue Arkadia oli sama yritys. Myöhemmin nimi Sirkus Arkadia löytyy Suomen Tivolin Toivo Sariolan osaston tivolikentältä.

Surmanajoa

Helsingin Olympiavuonna 1952 Suomen Tivoli viipyi Tampereella melkein kuukauden. Tässä heidän sanomalehti-ilmoituksensa Hämeen Yhteistyössä 30.4.1952. Tivolikenttä sijoittui linja-autoaseman lähelle.

Ajolaitteiden, tanssin, ravintolan, ampumaratojen ja pelien lisäksi mainostettiin ohjelmanumeroita. La Miguelalla oli oma teltta kauneus- ja käärmetanssiesityksille. Sen viereinen teltta oli Sirkus Arkadia. Ohjelmanumeroina oli mm: 2 Alzinis - saksalaiset trampoliiniakrobaatit, Orient-Fantasia - illusio- ja fakiiriesityksiä, Deblars Revy - 5 hengen pyöräakrobaattiesitys. Osa esityksistä suoritettiin myös sirkusteltan ulkopuolella.

Surmanajoa nähtiin myös. Leo Paularinne ja Eino Pönkänen kaasuttivat autolla ja moottoripyörällä samanaikaisesti. Ajettiinko silloin pallossa vai pytyssä? Surmanajajat kiertelivät siihen aikaan useimmiten kiertävien tivolien yhteydessä. Harvemmin ehkä teltan sisällä. Vasta nykyään, moottoripyörien kehittyessä surmanajoa on nähty myös sirkusteltan sisällä.

Mutta sirkusrakennuksen sisällä on surmanajoa esitetty. Helsingin Hippodrom-rakennuksessa on sirkusten lisäksi vieraillut myös tivoleita. Yhdessä niistä Leo Paularinne esitti surmanajoa teräspallossa.

Kommentit:

••••••••••••••••
Oliskohan Paularinne-Pönkänen päristelleet vain tässä kiertueen alussa, koska Suomen Tivolin vuoden 1952 julisteessa heitä ei näy, mutta surmanajajiksi on merkitty saksalainen 3 Abbins.

Kari Nieminen
•••••••••••••••
Leon poika Vesa Paularinne varmaan tietää enemmän. Leo P, ent. naapuri 1960-luvun loppupuolelta, Laajasalossa, näytti aikoinaan meille suurta leikekirjaansa. 
•••••••••••••••

Eino Katajavuori

Eino Katajavuori (1.12.1905–9.4.1984) oli suomalaisten rakastama muusikko, joka aloitti uransa Arkadia-sirkuksen rumpalina. Myöhemin hän soitti mm. kymmenen vuotta ksylofonia Dallapé-orkesterissa. Konserttimatkat ulottuivat kauemmaksikin Eurooppaa. Nuorena nähdyt Erik Arppen ja Uuno Sunellin taikuriesitykset saivat Einonkin kiinnostumaan taikatempuista. Taikapiiriin hän liittyi sen perustamisvuonna 1945.

Sodan aikana hän oli Päämajan viihdytysjoukoissa, josta oheiset kuvatkin. Ylimmäinen kuva on hänen Hajamielinen professori -numerostaan. Alakuvissa alikersantti Katajavuori näkyy olevan täydessä vauhdissa. Alimmainen kuva Kalastajatorpalta.

Lähde: Suomen Taikapiiri since 1945 ja SA-kuvat.

La Miguela 1952

Viimeviikkoinen postaus Sirkus Arkadiasta sai Björn Gammalsin eli Henricon muistinystyrät hyrräämään. Jutussa ollut kuva oli otettu vappupäivänä 1952 ja yleisöä oli paljon. Henrico oli juuri lopettanut koulunsa ja pääsi 16-vuotiaana Sirkus Arkadian esiintyjäksi. Tuolloin vappupäivänä oli Arkadiassa peräti 14 näytöstä. Se oli kova koulutus nuorelle jonglöörille vaikkakin numeroita oli lyhennetty.

Henrico lähetti ylhäällä näkyvän kuvan 14 x 21 cm kokoisesta ohjelmalehdestä. Sitä myytiin sekä La Miguelan show-teltassa että Sirkus Arkadiassa. La Miguelan esityksen oli ohjannut Kauko Jaatinen. Tässä koko ohjelma:

1. Il Hua - Seidchichan – Espanjalainen tanssi (julisteessa Li-Hua Seidehichan)
2. La Miguela – Pizzicato Af Sylvia
3. Il Hua - Seidchichan – Intialainen käärmetanssi
4. La Miguela – Tanssi meren pohjassa
5. Käärme "Aurora" – esittelee Toppy Pesonen

La Miguela oli tanskalainen tanssijatar, joka näkyy ohjelmalehden kannessa. Li-Hua Seidchichan puolestaan oli suomalainen Leena Rintala vaikka hänet esiteltiinkin intialaisena temppelitanssijattarena. Silloisessa julisteessa nimi oli kirjoitettu muotoon Li-Hua Seidehichan. Alakuvassa Leena Rintala esittelee 8-metristä Aurora-pytonia Toppy (Topi) Pesosen kanssa.

Kommentit:

1956 taisi olla vuosi, kun näin Leena Rintalan esiintyvän puolisonsa, taikuri Reijo Salmisen avustajana, Lohjalla Maksjoen koulussa. He olivat kiertueella Euroopassa, Suomessa, Saksassa jne. Kaunis ja lumoava taiteilija tuo Harbinissa syntynyt Leena Rintala, Li-Hua Seidehichan, Renee, Pavlette... Taiteilijanimien kätköt ovat haaste sukututkijoille.
Tietää RRR. 

Sirkus Arkadia

Olympiavuonna 1952 vappuna Suomen Tivolin Toivo Sariolan osasto vieraili Tampereella. Sen aikaiseen tapaan se oli asettunut Ratinaan vastapäätä linja-autoasemaa. Yläkuvassa näkyy taustalla Sorin nuorisotalo, jossa myöhemmin piti majaansa Tampereen Mini-Sirkus ja jossa myös Sorin Sirkus on syntynyt.

Siihen aikaan joka tivolissa oli myös sirkusteltta ajolaitteiden ja pelien joukossa. Tässä Sirkus Arkadian teltan edessä näkyy olevan peräti kolme kassaa. Vasemmassa reunassa on koroke, jossa esiteltiin sirkuksen tähtiä ja houkuteltiin sisään telttaan. Arkadia-nimellä ei varmaan viitata eduskuntataloon päin, sillä sen nimisiä sirkuksia on Suomessa ollut aiemminkin. Mielenkiintoiselta näyttää myös oikeassa reunassa oleva kyltti La Miguela.

Alakuvassa esiintyy saksalainen Deblars Revy pyöräakrobaattiryhmä. Pyöreää esiintymislavaa käytettiin iltaisin tanssilattiana.