1916–1919 • Sirkus Finlandia

Aamulehti 12.10.1918.

Jo 1916 Sirkus Finlandia kiersi Suomea. Nimenä oli silloin Seurue Finlandia. Seuraavana vuonna pistettiin hiukan paremmaksi ja nimi oli Urheilu Näyttämö Finlandia. Vuodet 1918–1919 mentiin nimellä Sirkus Finlandia. Ohjaimissa oli Oskar Hildén.

Tammisaari 21.4.1976.

21.4.1976 nykyisellä Sirkus Finlandialla oli ensi-ilta Tammisaaressa. Ikää sirkuksella on siis 43 vuotta. Puikoissa on tänään jo toinen sukupolvi eli Calle Jr Jernström.

Tyrvään Sanomat 20.4.1999.

Matkan varrelle mahtuu vielä kolmas Finlandia. Vuonna 1998 Sven Berglund alkoi käyttää nimeä Sirkus Apollo Finlandia. Pari vuotta nimestä riideltiin ja Jernström voitti riidan.

.

1920 • Sirkus Arkadia

Tamperelaisessa Kansan Lehdessä 20.8.1920 oli ilmoitus Sirkus Arkadian saapumisesta kaupunkiin. Arkadian omisti Oskar Hildén vuosina 1920–23. Se käytti myös muita nimiä, kuten:
Seurue Arkadia
Taiteilijaseurue Arkadia
Akropaatti seurue Arkadia
Arkadia Akrobat Seurue Sellskapet
Atrapatiseurue Argadia
Taiteellinen Voimisteluseura

Tuossa ilmoituksessa puhutaan Bampus-taiteilijoista Anthon & Kni. Millainen mahtoi olla heidän esityksensä?

Sama sirkus saapui Tampereelle vielä toistamiseen samana vuonna lokakuussa.

Myös Suomen Tivolin Toivo Sariolan osastolla oli Sirkus Arkadia ainakin Olympiavuonna 1952.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••
Kuvassa vaaliehdokas Arkadianmäelle nousemassa!
Pekka von Cräutlein
••••••••••••••••••••••••••

.

1919 • Cirkus Fennia

Tässä pari vanhaa Sirkus Fennian lehti-ilmoitusta. Ylimmäinen oli Aamulehdessä 22.5.1919. Alimmainen oli Helsingin Sanomissa kesäkuussa, mutta minä vuonna? Ylimmäisen ilmoituksen aikoina Cirkus Fennia oli ehkä vielä Richard Olssonin (1875–1951) ja vaimonsa Ingeborgin (os. Reimers, k. 1948) omistuksessa. Herra Kotke esiintyi myös Helsingin Hippodromissa jo 1917. 

Alimmaisen ilmoituksen allekirjoitus on Rich. Olsson. Olsson siirtyi pois Suomesta pysyvästi sisällisodan  takia v. 1919. Ilmoituksen on täytynyt siis olla Hesarissa ennen sitä. Mutta minä vuonna? Ilmoituksessa mainittu kesäkuun 29. päivä oli perjantai vuosina 1906, 1917, 1923 ja 1928.

The Yamatos oli yksi näytöksen vetonauloista. 

KOMMENTIT:

Björn Gammals löysi tuon alimmaisen ilmoituksen Helsingin Sanomista 28.6.1917. Seuraavana päivänä 29.6. oli toisenlainen Sirkus Fennian ilmoitus. Kiitos avusta!

.

1920-luku • Sirkus Arkadia

Tässä neljä kuvaa Sirkus Arkadiasta. Itse asiassa tuossa teltan nimikyltissä lukee Akrobat Seurue Sällskapet Arkadia. Nimi vaihteli aina sen mukaan keneltä nimismieheltä haettiin huvilupaa. Sirkus oli humpuukia, mutta taiteesta joutui maksamaan vähemmän veroja. Muun muassa tällaiset nimet olivat käytössä: Sirkus Arkadia, Seurue Arkadia, Akropaatti seurue Arkadia, Arkadia Akrobat Seurue Sällskapet, Atrapatiseurue Argadia ja Taiteellinen Voimisteluseura. Kuvausaika sijoittuu vuosiin 1920–1922. Omistaja Oskar Hildén (1886–1937) joutui 1923 tekemään konkurssin huviverosotkujensa takia. Mutta ei Oskarin sirkushistoria siihen jäänyt. Myöhemmin hänen nimeensä liitetään mm. Tivoli Marino, Sirkus Fennia ja Sirkus Finlandiakin. Nimi Sirkus Arkadia löytyy myöhemmin muualta. Suomen Tivolin Toivo Sariolan osaston tivolikentällä oli Sirkus Arkadia ainakin 1952.

.

1916 Sirkus Finlandia

Jo vuonna 1914 Suomessa kiersi kaksi Finlandiaa. Toisen nimi oli Grand Cirkus Hippodrom Finlandia ja toisen nimi oli Sirkus Finlandia. Toisen omisti Bonojen sirkusperhe ja toisen Oskar Hildén. Kotimaisilla sirkuksilla nimet vaihtuivat usein, mutta pysyvämmin Sirkus Finlandia nimeä Hildén käytti vuodesta 1916 alkaen vuoteen 1919 asti. Tämä ilmoitus oli Aamulehdessä elokuussa 1916. Tuossa kuvassa näkyvät Hildénin tyttäret Aune ja Sylvia esittivät erilaisia tanssinumeroita sekä rekki- ja trapetsivoimistelua. He käyttivät joskus taiteilijanimeä Sylvia Siskokset. Mainoksissa käytettiin myös sanaa "ihmelapset".  Nuo "tavalliset hinnat" olivat 1,50 mk, 1 mk ja 50 penniä.

.

1920 Akropaatti seurue Arkadia

Akropaatti seurue Arkadia saapui Tampereelle 16.10.1920 ja asettui nykyisen Hämeenpuiston varrelle. Vierailun aikana nimikin muuttui Sirkus Arkadiaksi. Tampereella viivyttiin tasan viikko. Sirkus Arkadian omisti Oskar Hildén (1886–1937) 1920-luvulla. Lehti-ilmoituksissa ei kovin monisanaisesti kerrottu ohjelmasta. Näytöksen sisältö selvisi pitkin kaupunkia jaetuissa julisteissa,

.

Seurue Finlandia 1916 – Troupe Finlandia

Tämän kuun alussa kyselin milloin ja kenen omistuksessa toimi Sirkus Finlandia vuosisatamme alussa. Nyt se selvisi kun avasin Heikki Nevalan juuri ilmestyneen kirjan Huvielämän kiertolaisia. Jo vuonna 1914 Suomessa kiersi kaksi Finlandia nimeä käyttävää sirkusta: Grand Cirkus Hippodrom Finlandia ja Sirkus Finlandia. Olikohan 1919 sitten tämän Sirkus Finlandian loppu?

Yllä oleva ilmoitus on elokuulta 1916:
Uutta! Uutta!
Finlandia
saapunut Tampereelle ja antaa urheilunäytäntöjä teltassa Aleksanterintorilla. Ensi näytäntö lauvantaina t. k. 12 p. klo 8,15 ip. sekä sunnuntaina kaksi näytäntöä klo 6 ja 8,15 ip. – Ohjelma lähemmin ilmoituslehdessä.
Ensikerran "Ihmelapset" y.m. Tampereella. Pääsylippujen hinnat 1: 0. 1:– ja 50 p.
Kunnioittaen:
Seurue Finlandia.

Sirkuksen omisti Oskar Hildén (1886–1937). Aleksanterintori on nykyinen Pyynikintori. Nuo ihmelapset olivat ilmeisesti sirkustirehtöörin lapset Aune ja Sylvia. Tässä ilmoituksessa käytettiin nimea Seurue Finlandia. Pari vuotta myöhemmin esiinnyttiin myös nimellä Taidevoimisteluseurue Finlandia. Nimiä vaihdeltiin noihin aikoihin tiheästikin.

Sirkus Finlandia 1916

Sirkus Finlandia perustettiin 1976 ja se täyttää ensi vuonna 40 vuotta. Se on pisimpään Suomessa toiminut sirkus. Tämä lehti-ilmoitus on julkaistu Kansan Lehdessä elokuussa 1916. Se on siis aivan eri Finlandia kuin nykyinen.

Vuonna 1916 Suomi oli vielä Venäjän autonominen osa, josta käytettiin nimeä Suomen suuriruhtinaskunta. Kuka omisti silloin Sirkus Finlandian? Milloin se oli perustettu?

Omissa muistiinpanoissani tämä Finlandia putkahtaa esiin jälleen 1919, jolloin Suomi oli jo itsenäinen tasavalta. Sirkuksen omisti siihen aikaan Oskar Hildén (1886–1937). Hän oli monipuolinen sirkustaiteilija ja menestyvä sirkustirehtööri. Vuosien saatossa hänellä oli useita sirkuksia. Nuo kaksi neitokaista tuossa lehti-ilmoituksessa saattavat olla Oskarin lapset Tyyne ja Aune Hildén? Alakuvassa Aune Hildén hieman varttuneempana.

.

Sirkus Fennia, Tampere 1913

Tämä ilmoitus oli Kansan Lehdessä lokakuussa 1913. Mikähän lienee ollut tirehtööri Richard Olssonin tarkoitus, kun ilmoituksessa sanotaan, että istumalipun ostajalla on oikeus viedä yksi nainen ilmaiseksi mukaansa. Siis poislähtiessä sai viedä yhden naisen mukanaan? Mielenkiintoista! Olsson oli ruotsalainen, joten ehkä tässä ilmoituksen laadinnassa on ollut hiukan kielivaikeuksia.

Alakuvassa Richard Olssonin omistama Sirkus Fennia Vaasan Cirkusplatsenilla  vuonna 1910, toisen tiedon mukaan 1913–1919  Yhden tiedon mukaan Sirkus Fennialla oli jo 1918 toinen omistaja, Oskar Hildén. Kuvassa näkyvissä Fennian sirkusteltta sekä Niels Nielsenin omistama Hartkopf's Museum -vahakabinetti.

.

Painia sirkuksessa 1914

Tämä lehti-ilmoitus oli tamperelaisessa Kansan Lehdessä 20.5.1914:

Sirkus FENNIA
tulee Tampereella ja antaa
Suuren Ensi-näytännön
27 pnä toukokuuta klo 8,15 i.p. suuremmoisella ohjelmalla.
Toimeenpannaan myös suuret
Kansainväliset Painikilpailut
osanottajien joukossa herra Yrjö Saarela, maailman mestari Oulusta. Katsokaa lähemmin ilmoituslehtisistä.

Sirkuksilla oli suuri merkitys painiharrastuksen rantautumisessa Suomeen. Se oli hyvin suosittua sirkuksissa. Yrjö Saarela (13.7.1884–30.6.1951) oli suomalainen kreikkalais-roomalaisen painin olympiavoittaja ja maailmanmestari. Tukholman olympiakisojen jälkeen 1912 Saarela siirtyi ammattilaiseksi sirkusareenoille. Tämä ura jäi lyhyeksi pian alkaneen ensimmäisen maailmansodan johdosta.

Ruotsalainen Richard Olsson kiersi 1900-luvun alussa Suomea Grand Sirkus du Nord -nimisellä sirkuksella. Kun hollantilainen Sirkus F. Goldkette teki konkurssin Loviisassa, Olssonit ostivat joitakin hevosia ja muuta rekvisiittaa heiltä. Tästä muotoutui Cirkus Fennia. Sen toiminta loppui 1917 jossain Ruotsissa. Itsenäistymisen jälkeisenä aikana Suomessa kiersi vielä Fennia ja Finlandia -nimiset sirkukset, mutta ne olivat Oskar Hildénin omistamia.

Pistän tähän alas vielä tuntemattoman painijan artistikortin. Kuka hän oli? Vai oliko hän edes painija?