1916–1919 • Sirkus Finlandia

Aamulehti 12.10.1918.

Jo 1916 Sirkus Finlandia kiersi Suomea. Nimenä oli silloin Seurue Finlandia. Seuraavana vuonna pistettiin hiukan paremmaksi ja nimi oli Urheilu Näyttämö Finlandia. Vuodet 1918–1919 mentiin nimellä Sirkus Finlandia. Ohjaimissa oli Oskar Hildén.

Tammisaari 21.4.1976.

21.4.1976 nykyisellä Sirkus Finlandialla oli ensi-ilta Tammisaaressa. Ikää sirkuksella on siis 43 vuotta. Puikoissa on tänään jo toinen sukupolvi eli Calle Jr Jernström.

Tyrvään Sanomat 20.4.1999.

Matkan varrelle mahtuu vielä kolmas Finlandia. Vuonna 1998 Sven Berglund alkoi käyttää nimeä Sirkus Apollo Finlandia. Pari vuotta nimestä riideltiin ja Jernström voitti riidan.

.

1916 Sirkus Finlandia

Jo vuonna 1914 Suomessa kiersi kaksi Finlandiaa. Toisen nimi oli Grand Cirkus Hippodrom Finlandia ja toisen nimi oli Sirkus Finlandia. Toisen omisti Bonojen sirkusperhe ja toisen Oskar Hildén. Kotimaisilla sirkuksilla nimet vaihtuivat usein, mutta pysyvämmin Sirkus Finlandia nimeä Hildén käytti vuodesta 1916 alkaen vuoteen 1919 asti. Tämä ilmoitus oli Aamulehdessä elokuussa 1916. Tuossa kuvassa näkyvät Hildénin tyttäret Aune ja Sylvia esittivät erilaisia tanssinumeroita sekä rekki- ja trapetsivoimistelua. He käyttivät joskus taiteilijanimeä Sylvia Siskokset. Mainoksissa käytettiin myös sanaa "ihmelapset".  Nuo "tavalliset hinnat" olivat 1,50 mk, 1 mk ja 50 penniä.

.

1916 Niels Nielsen

Tämä ilmoitus oli Tampereen Sanomissa elokuussa 1916.

Ainoastaan Lyhempi aika Tampereella! ! !
Helsingistä saapunut Niels Nielsenin
Panoptikon ja Anatoomillinen Museo
Yksi Euroopan suurimmista nähtävyyksistä.
Suurin matkustava Vahakabinetti.
Aleksanterin torilla. Ei sama kuin 2 vuotta takaperin.
Sisäänpääsy 50 penniä, anatoomiseen osastoon 30 pennin lisämaksu. Sotavero 10 p. – Kun sisäänpääsy on niin halpa, on kaikkien käytävä katsomassa.
Museo on auki joka päivä klo 10stä aamulla klo 10een illalla.
Kunnioittaen: Niels Nielsen, museon omistaja.

Ruotsalaisen Carl Hartkopfin (1828–?) vahakabinetti aloitti toimintansa 1864. Ensimmäisen kerran museo saapui Suomeen vuonna 1898. Tanskalainen Niels Nielsen (1857–1938) ryhtyi 1800-luvun lopulla hallinnoimaan Hartkopfin museota. Hartkopfin nimellä se esiintyi vielä 1914 Helsingissä. Nielsen muutti museon lopulta omiin nimiinsä.  Samasta museosta on käytetty monia eri nimimuunnoksia, mm. ”Hartkopfin Panoptikon ja Anatominen museo”, ”Hartkopfin vahakabinetti”, ”Colosseum Panoptikon” ja ”Niels Nielsenin museo”.

Niels Nielsenin Terveys- ja kansantieteellinen museo oli 1933 mukana Suomen Tivolin B-osaston kiertueella. Nielsen oli kuitenkin luopunut vahakabinetistaan jo 1920-luvun lopulla. Se oli siirtynyt Suomen Tivolin omistukseen, mutta ilmeisesti Nielsenin nimi veti vielä. Vahamuseo oli Suomen Tivolissa vielä 1935, mutta sen  lopuksi koituivat lopulta pulavuodet. Suurin osa vahanukeista ja vahamalleista sulatettiin puunausvahaksi.

Richard Olssonin omistama Sirkus Fennia Vaasassa vuonna 1913–1919. Alueella näkyvissä Fennian sirkusteltta sekä Niels Nielsenin kuvaushetkellä omistama Hartkopf's Museum -vahakabinetti.

.

Cirkus Fennia 1916

Sirkus Fennia saapui Tampereelle syyskuun puolivälissä 1916 ja näin sitä mainostettiin sanomalehdissä. Nimestään huolimatta sirkuksen omisti ruotsalainen Richard Olsson (Oskar Elias Richard Olsen 1875–1951) vaimonsa Ingeborg (os. Reimers, k. 1948) kanssa. He kiersivät Suomessa vuosikausia ja heillä oli oma talo Kouvolassa.

Esiintyjistä mainitaan vain kiinalainen Tan-Fu-Schja. Ohjelma ilmeisesti vaihtui hiukan kiertueen aikana. Kuitenkin tiedetään, että vuonna 1916 esiintyivät mm. akrobaattiryhmä Edvardos (Edy Hyyppä ja John Backlund), polkupyöräakrobaatti Kotke, trapetsitaiteilija Toholskaja ja hermoton mies Jules Cheroy.

.

Seurue Finlandia 1916 – Troupe Finlandia

Tämän kuun alussa kyselin milloin ja kenen omistuksessa toimi Sirkus Finlandia vuosisatamme alussa. Nyt se selvisi kun avasin Heikki Nevalan juuri ilmestyneen kirjan Huvielämän kiertolaisia. Jo vuonna 1914 Suomessa kiersi kaksi Finlandia nimeä käyttävää sirkusta: Grand Cirkus Hippodrom Finlandia ja Sirkus Finlandia. Olikohan 1919 sitten tämän Sirkus Finlandian loppu?

Yllä oleva ilmoitus on elokuulta 1916:
Uutta! Uutta!
Finlandia
saapunut Tampereelle ja antaa urheilunäytäntöjä teltassa Aleksanterintorilla. Ensi näytäntö lauvantaina t. k. 12 p. klo 8,15 ip. sekä sunnuntaina kaksi näytäntöä klo 6 ja 8,15 ip. – Ohjelma lähemmin ilmoituslehdessä.
Ensikerran "Ihmelapset" y.m. Tampereella. Pääsylippujen hinnat 1: 0. 1:– ja 50 p.
Kunnioittaen:
Seurue Finlandia.

Sirkuksen omisti Oskar Hildén (1886–1937). Aleksanterintori on nykyinen Pyynikintori. Nuo ihmelapset olivat ilmeisesti sirkustirehtöörin lapset Aune ja Sylvia. Tässä ilmoituksessa käytettiin nimea Seurue Finlandia. Pari vuotta myöhemmin esiinnyttiin myös nimellä Taidevoimisteluseurue Finlandia. Nimiä vaihdeltiin noihin aikoihin tiheästikin.

Eläintieteellinen Sirkus 1916 – Zoological Circus

Tässä pari ilmoitusta, jotka olivat Aamulehdessä 4. ja 8.8.1916. Minulla ei ole aavistustakaan kenen sirkuksesta on kyse. Ilmoituksissakaan ei ole mitään nimiä. Kuvat ovat vähän epäselviä, mutta tässä niiden tekstit:
- - -

Suuri eläintieteellinen Voimistelu Sirkus
Bufvalo Bil matkalla Ruotsista Rauman kautta,
antaa näytännöitä jättiläisteltassa, joka on rakennettu Pispalaan Työväentalon luo tontille. Näytännöt alkavat perjantaina ja lauvantaina 5 p. elok. kello 8,15 ip. Sunnuntaina 6 pnä klo 4–6 ja 8,15 ip. Seurue käsittää 20 eläintä, 15 henkilöä taiteilijoita, herroja ja naisia. Mukana myös kuuluisa Leijonan-kesyttäjä italialainen Bolsard esiintyy leijonien kanssa arenalla.
Huom.! Eräistä syistä ei kaupungissa.
Pilettien hinnat: Ensi rivi 1:50, toiset 1 mk, seisomaan 50 penniä ynnä sotavero.

Kiinnostaisi tietää mitä olivat ne eräät syyt, joiden vuoksi ei menty tai päästy Tampereelle vaan piti jäädä Pispalaan.
- - -

Viimeinen päivä
Suuri Eläintieteellinen Sirkus
Pispalassa antaa kiitos- ja jäähyväisnäytännön tänään tiistaina t. k. 8 pnä klo 8,15 ip. Huom! Eräs henkilö paikkakunnalta on ilmoittanut varmasti menevänsä häkkiin leijonan kesyttäjän kanssa, joka ottaa hänet mukaansa juomaan kahvit (jännittävä hetki). Kaikki taiteilijat parhailla numeroillaan. Teltta on pystytetty Pispalan Työväen talon tontilla.

Mahtoiko tämä eräs henkilö tulla sirkukseen ja tuliko häkkiin leijonankesyttäjän lisäksi myös leijona itse? Vai joivatko herrat kahvinsa kaksistaan?
- - -

Tässä vielä pari kuvaa tämän päivän leijonista. Yläkuvassa Martin Lacey Jr:n King Tonga 2010 ja alakuvassa yksi Vladislav Goncharovin lemmikeistä 2012.

.

Pikkuyrittäjiä – Small business

Sirkusten ja tivolien lisäksi alan ammattilaisia on aina liikkunut myös yksin tai pienissä porukoissa, varsinkin varhaisempina aikoina. Esiintymispaikkojakin oli helppo löytää ja liiketoiminta pysyi paremmin hanskassa. Joka paikkakunnalta löytyi aina sopiva kolo karusellille tai ampumateltalle. Tässä pari esimerkkiä alan pioneereista vuodelta 1916 Tampereella.

Tässä vaatimaton lehti-ilmoitus lokakuulta. Monet sirkusartistit kiersivät varsinkin kylmempänä vuodenaikana työväentaloja, VPK:n taloja ja vastaavia järjestäen esim. iltamia. Ja lopuksi Messukylän VPK:lla tanssittiin. Sirkusnäyttelijöiden nimiä tai kuvauksia ohjelmasta ei sen kummemmin tarvinnut mainostaa.

Kesäkuussa ilmestyi Pispalan Palokunnan talon pihalle koristeellinen karuselli, joka pyöri kauniisti sähkövirralla. Ilmeisesti se kiinnosti myös aikuisia, kun aukioloaika jatkui noin myöhään illalla. Varmaan tällä yrittäjällä oli jotain muutakin toimintaa tai myytävää karusellinsa vieressä. Aivan ylinnä kuva samantyyppisestä karusellista kuin lehti-ilmoituksessa. Ettei olisi ihan sama?

Kommentit:

Valistunut arvaukseni on kuvien karuselli saattaisi olla sittemmin "Messukarusellina” tunnettu tasokaruselli, joka vuosina 1895–1920 oli karuselliyrittäjä Elisabeth "Betty" Prüssin ja tämän aviomiehen omistuksessa. Messukaruselli siirtyi sittemmin leskirouva Prüssilta J.A.F. Sariolan omistukseen Suomen ensimmäisten Messujen jälkeen v. 1920, ollen Jaffu Sariolan ensimmäinen oma huvipuistolaite. Karuselli oli saksalaisen Fritz Bothmann -Gothaer Waggonfabrik – valmistama.

Betty ja tämän aviomies Heinrich Ludvig Franz Prüss olivat molemmat karuselliyrittäjien jälkikasvua, Bettyn isä oli karuselliyrittäjä August Meyer ja Heinrichin isä J.C.F. Prüss oli puolestaan tuonut perheensä saksan ja ruotsin kautta Suomeen vuonna 1885. Pariskunnalla oli karusellien lisäksi ainakin ampumarata sekä illuusioteatteri Galthea. 

Mielenkiintoisena sivuhuomatuksena mainittakoon, että legendaarisen Louis Billingin vanhemmat ilmeisesti työskentelivät Prüssin pariskunnalle palkollisena.

Tommi/Keravan museo 


.

Sirkus Finlandia 1916

Sirkus Finlandia perustettiin 1976 ja se täyttää ensi vuonna 40 vuotta. Se on pisimpään Suomessa toiminut sirkus. Tämä lehti-ilmoitus on julkaistu Kansan Lehdessä elokuussa 1916. Se on siis aivan eri Finlandia kuin nykyinen.

Vuonna 1916 Suomi oli vielä Venäjän autonominen osa, josta käytettiin nimeä Suomen suuriruhtinaskunta. Kuka omisti silloin Sirkus Finlandian? Milloin se oli perustettu?

Omissa muistiinpanoissani tämä Finlandia putkahtaa esiin jälleen 1919, jolloin Suomi oli jo itsenäinen tasavalta. Sirkuksen omisti siihen aikaan Oskar Hildén (1886–1937). Hän oli monipuolinen sirkustaiteilija ja menestyvä sirkustirehtööri. Vuosien saatossa hänellä oli useita sirkuksia. Nuo kaksi neitokaista tuossa lehti-ilmoituksessa saattavat olla Oskarin lapset Tyyne ja Aune Hildén? Alakuvassa Aune Hildén hieman varttuneempana.

.

Niels Nielsen ja vahamuseo – wax museum

Toissapäivänä oli juttua Sirkus Fenniasta 1913. Sen mukana liikkui Hartkopfin vahamuseo, jonka omisti tanskalainen Niels Nielsen (k. 2.5.1938). Tämä lehti-ilmoitus vuodelta 1916 kertoo samaisesta vahakapinetista vaikka sen nimeä ei mainita. Sen sijaan käytetään termejä Panoptikon ja Anatoomillinen museo. Onkohan niin, että se tuli Tampereelle ihan yksin. Paikaksi oli valittu Aleksanterintori eli nykyinen Pyynikintori. Huomio ilmoituksessa kiinnittyy myös pääsylippujen hintoihin, joissa mainitaan Sotavero 10 penniä. Ensimmäisen maailmansodan ja itsenäistymisemme aikoihin perittiin sotaveroa monesta muustakin asiasta kuin huveista. Huviveroa Suomessa kerättiin
1915–1981.

Todennäköisesti ensimmäistä kertaa Suomessa nähtiin anatominen museo 1857, mutta kenen se oli? Nielsenkin kierteli vahamuseonsa kanssa Suomessa jo 1800-luvun lopulla. Suomessa hän kiersi lähes yhtäjaksoisesti vuoteen 1917 saakka. Uudelleen hän tuli vuosina 1923–25 ja senkin jälkeen hän teki lyhyempiä vierailuja. Bisnes kuitenkin hiipui, Nielsen velkaantui ja joutui luovuttamaan osan kokoelmasta mm. J.A.F. Sariolan Suomen Tivolille. Pari blogijuttuani tästä samasta vahakabinetista löytyy täältä ja täältä.

Vahanukkien lisäksi Hartkopfin museossa vieraili eläviä erikoisuuksia. 

Yksi vetonauloista oli karvainen Juliana Pastrana sekä hänen karvainen lapsensa. 

Kuva on vuonna 1895 ilmestyneestä Saltarinon kirjasta Fehrend  Folk.