1916 Niels Nielsen

Tämä ilmoitus oli Tampereen Sanomissa elokuussa 1916.

Ainoastaan Lyhempi aika Tampereella! ! !
Helsingistä saapunut Niels Nielsenin
Panoptikon ja Anatoomillinen Museo
Yksi Euroopan suurimmista nähtävyyksistä.
Suurin matkustava Vahakabinetti.
Aleksanterin torilla. Ei sama kuin 2 vuotta takaperin.
Sisäänpääsy 50 penniä, anatoomiseen osastoon 30 pennin lisämaksu. Sotavero 10 p. – Kun sisäänpääsy on niin halpa, on kaikkien käytävä katsomassa.
Museo on auki joka päivä klo 10stä aamulla klo 10een illalla.
Kunnioittaen: Niels Nielsen, museon omistaja.

Ruotsalaisen Carl Hartkopfin (1828–?) vahakabinetti aloitti toimintansa 1864. Ensimmäisen kerran museo saapui Suomeen vuonna 1898. Tanskalainen Niels Nielsen (1857–1938) ryhtyi 1800-luvun lopulla hallinnoimaan Hartkopfin museota. Hartkopfin nimellä se esiintyi vielä 1914 Helsingissä. Nielsen muutti museon lopulta omiin nimiinsä.  Samasta museosta on käytetty monia eri nimimuunnoksia, mm. ”Hartkopfin Panoptikon ja Anatominen museo”, ”Hartkopfin vahakabinetti”, ”Colosseum Panoptikon” ja ”Niels Nielsenin museo”.

Niels Nielsenin Terveys- ja kansantieteellinen museo oli 1933 mukana Suomen Tivolin B-osaston kiertueella. Nielsen oli kuitenkin luopunut vahakabinetistaan jo 1920-luvun lopulla. Se oli siirtynyt Suomen Tivolin omistukseen, mutta ilmeisesti Nielsenin nimi veti vielä. Vahamuseo oli Suomen Tivolissa vielä 1935, mutta sen  lopuksi koituivat lopulta pulavuodet. Suurin osa vahanukeista ja vahamalleista sulatettiin puunausvahaksi.

Richard Olssonin omistama Sirkus Fennia Vaasassa vuonna 1913–1919. Alueella näkyvissä Fennian sirkusteltta sekä Niels Nielsenin kuvaushetkellä omistama Hartkopf's Museum -vahakabinetti.

.

Sirkus Fennia, Tampere 1913

Tämä ilmoitus oli Kansan Lehdessä lokakuussa 1913. Mikähän lienee ollut tirehtööri Richard Olssonin tarkoitus, kun ilmoituksessa sanotaan, että istumalipun ostajalla on oikeus viedä yksi nainen ilmaiseksi mukaansa. Siis poislähtiessä sai viedä yhden naisen mukanaan? Mielenkiintoista! Olsson oli ruotsalainen, joten ehkä tässä ilmoituksen laadinnassa on ollut hiukan kielivaikeuksia.

Alakuvassa Richard Olssonin omistama Sirkus Fennia Vaasan Cirkusplatsenilla  vuonna 1910, toisen tiedon mukaan 1913–1919  Yhden tiedon mukaan Sirkus Fennialla oli jo 1918 toinen omistaja, Oskar Hildén. Kuvassa näkyvissä Fennian sirkusteltta sekä Niels Nielsenin omistama Hartkopf's Museum -vahakabinetti.

.

Hartkopfin vahamuseo

Vielä juttua eilisistä vahakabineteista. Hartkopfin vahamuseossa esiteltiin intiimejä sairauksia, kidutusvälneitä, eri rotuja edustavia nukkeja sekä historiallisia tapahtumia. Valokuvia ja lehtiä ei siihen aikaan kovin paljoa ollut tavallisen rahvaan saatavilla, mutta uutiset kansainvälisistä selkkauksista kuitenkin kulkivat. Vahakabinetissa sitten esitettiin kyseiset tapahtumat ja henkilöt luonnollista kokoa olevien vahanukkien avulla. Vahanukkeina olivat niin kuninkaalliset henkilöt kuin murhamiehetkin.

Tanskalaisen Niels Nielsenin omistama Hartkopfin vahamuseo kiersi Suomea 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa useita vuosia. Suurimmillaan sen kujettamiseen tarvittiin kahdeksan rautatievaunua. Museo oli jaettu erilaisiin osastoihin ja "vain miehille"-osastoon oli erillinen pääsymaksu. Oheinen kuva on otettu Vaasassa 1910 ja siinä on museon mukana todennäköisesti Sirkus Fennia. Teltta on ns. galgtält, jossa mastorakenteet muistuttavat kahta vastakkain asetettua hirsipuuta. Hartkopfin museo oli Suomessa lähes yhtäjaksoisesti vuoteen 1917 saakka. Uudelleen se tuli vuosina 1923-25 ja senkin jälkeen se teki lyhyempiä vierailuja.

Vahanäyttelyn suosio hiipui, Nielsen velkaantui ja joutui luovuttamaan osan kokoelmasta J.A.F. Sariolan Suomen Tivolille. Suuri osa Suomeen jääneistä nukeista sulatettiin lattiavahaksi. Niels Nielsen kuoli 2.5.1938 edelleen Tanskan kansalaisena.  Vahanukkien lisäksi Hartkopfin museossa vieraili eläviä erikoisuuksia, mm. jättiläinen Gustaf Edman. Nielsen on todennäköisesti itse mukana Edmanista 1906 otetussa muistokortissa alhaalla. Osa Nielsenin kokoelmasta on edelleen olemassa ja sen omistaa ruotsalainen Per Edström.

Lähde: Sven Hirn: Kaunotar ja hirviöitä.