Hartkopfin vahamuseo

Vielä juttua eilisistä vahakabineteista. Hartkopfin vahamuseossa esiteltiin intiimejä sairauksia, kidutusvälneitä, eri rotuja edustavia nukkeja sekä historiallisia tapahtumia. Valokuvia ja lehtiä ei siihen aikaan kovin paljoa ollut tavallisen rahvaan saatavilla, mutta uutiset kansainvälisistä selkkauksista kuitenkin kulkivat. Vahakabinetissa sitten esitettiin kyseiset tapahtumat ja henkilöt luonnollista kokoa olevien vahanukkien avulla. Vahanukkeina olivat niin kuninkaalliset henkilöt kuin murhamiehetkin.

Tanskalaisen Niels Nielsenin omistama Hartkopfin vahamuseo kiersi Suomea 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa useita vuosia. Suurimmillaan sen kujettamiseen tarvittiin kahdeksan rautatievaunua. Museo oli jaettu erilaisiin osastoihin ja "vain miehille"-osastoon oli erillinen pääsymaksu. Oheinen kuva on otettu Vaasassa 1910 ja siinä on museon mukana todennäköisesti Sirkus Fennia. Teltta on ns. galgtält, jossa mastorakenteet muistuttavat kahta vastakkain asetettua hirsipuuta. Hartkopfin museo oli Suomessa lähes yhtäjaksoisesti vuoteen 1917 saakka. Uudelleen se tuli vuosina 1923-25 ja senkin jälkeen se teki lyhyempiä vierailuja.

Vahanäyttelyn suosio hiipui, Nielsen velkaantui ja joutui luovuttamaan osan kokoelmasta J.A.F. Sariolan Suomen Tivolille. Suuri osa Suomeen jääneistä nukeista sulatettiin lattiavahaksi. Niels Nielsen kuoli 2.5.1938 edelleen Tanskan kansalaisena.  Vahanukkien lisäksi Hartkopfin museossa vieraili eläviä erikoisuuksia, mm. jättiläinen Gustaf Edman. Nielsen on todennäköisesti itse mukana Edmanista 1906 otetussa muistokortissa alhaalla. Osa Nielsenin kokoelmasta on edelleen olemassa ja sen omistaa ruotsalainen Per Edström.

Lähde: Sven Hirn: Kaunotar ja hirviöitä.

Gustaf Edman

Gustaf Edman (1881–3.10.1912) syntyi Gotlannin saarella Ruotsissa. Hän kasvoi normaalisti 13 ikävuoteen asti, mutta jo 17-vuotiaana hän oli jo 218 cm pitkä ja painoi 140 kg. Hän avioitui Anna Perssonin kanssa ja heillä oli poika ja kaksi tytärtä. Perhekuva ylhäällä. Gustaf Edman kuoli Suomessa 31-vuotiaana punatautiin.

Gustaf Edman saapui Suomeen vuoden 1906 alussa ja esiintyi Niels Nielsenin kierrättämän Hartkopfin museon (vahakabinetti) elävänä nähtävyytenä. Edman oli kiertänyt Eurooppaa ja Yhdysvaltoja jo kuusi vuotta. Hänestä puhuttin julkisuudessa melko paljon ja katsojia riitti.

Uudestaan Edman esiintyi Suomessa 1912, edelleenkin Hartkopfin museon merkittävänä erikoisuutena. Ikä oli karttunut ja mitat komistuneet 243 cm ja 231 kiloa.

Edman esiintyi sekä maalaismarkkinoilla että suurkaupungeissa. Esittelyteltan ulkopuolelle oli yleensä asetettu Edmanin kengät, joilla oli pituutta 16 tuumaa. Sven Hirnin Kaunotar ja hirviöitä -kirjan mukaan Edmanin kengät olisivat ruotsalaisen Per Simon Edströmin hallussa. Kengistä lienee kuva Per Edströmin kokoamassa kirjassa Mördaren och helvetesmaskinen, missä Edström kertoo hallussaan olevan vahakabinetin tarinan.  Siinä Edman mainitaan suomalaiseksi jättiläiseksi.

Alakuvassa täyteen kirjoitettu kortti on postitettu Ruovedeltä vuonna 1907. Liekö Edman ollut siellä näytillä. Ja paperihan on sitä varten, että sille kirjoitetaan. Kortti on Markku Aulangon arkistosta.