1920 • Messukaruselli • Fair Carousel

Aamulehti 20.4.1920.

Monessa eri kohdassa tulee tivolien tarinoita lukiessa vastaan ajolaitteen nimi "Messukaruselli". Koskaan en ole vielä saanut varmaa vastausta millainen se oli. Pistän tähän alle kuvan jota itse pidän varmimpana Messukarusellina. Tuohon kuvan alle pistän vielä saamani selvityksen kuvasta.

"Karuselli saattaisi olla sittemmin "Messukarusellina” tunnettu tasokaruselli, joka vuosina 1895–1920 oli karuselliyrittäjä Elisabeth "Betty" Prüssin ja tämän aviomiehen omistuksessa. Messukaruselli siirtyi sittemmin leskirouva Prüssilta J.A.F. Sariolan omistukseen Suomen ensimmäisten Messujen jälkeen v. 1920, ollen Jaffu Sariolan ensimmäinen oma huvipuistolaite. Karuselli oli saksalaisen Fritz Bothmann - Gothaer Waggonfabrik – valmistama." Vuonna 1929 Messukaruselli uusittiin. Siihen lisättiin kookkaat lentokonevaunut. Ja ulkonäkö muuttui täysin.

Nämä muut (vähän liian pienet) kuvat esittävät sitten sitä uusittua versiota Messukarusellista. Tarkistakaa ja kertokaa olenko oikeassa. Keskimmäisessä kuvassa on ainakin loivempi katto ja erilaiset koristeet katon reunassa.

Suomen Tivoli 1932.

Suomen Tivoli 1933.

Lahdessa.

Kommentit:

Historia on oikein.
Kuva 1 on alkuperäinen Messukaruselli.
Kuva 2 Terijoella Jaffun omalla tontilla oleva karuselli on keinukaruselli.
Kuva 3  Samoin keinu, jotka ovat myöhemmin joko ostettu tai itse rakennettuja Sariolanmäellä.
Tapio Sariola


.

Pikkuyrittäjiä – Small business

Sirkusten ja tivolien lisäksi alan ammattilaisia on aina liikkunut myös yksin tai pienissä porukoissa, varsinkin varhaisempina aikoina. Esiintymispaikkojakin oli helppo löytää ja liiketoiminta pysyi paremmin hanskassa. Joka paikkakunnalta löytyi aina sopiva kolo karusellille tai ampumateltalle. Tässä pari esimerkkiä alan pioneereista vuodelta 1916 Tampereella.

Tässä vaatimaton lehti-ilmoitus lokakuulta. Monet sirkusartistit kiersivät varsinkin kylmempänä vuodenaikana työväentaloja, VPK:n taloja ja vastaavia järjestäen esim. iltamia. Ja lopuksi Messukylän VPK:lla tanssittiin. Sirkusnäyttelijöiden nimiä tai kuvauksia ohjelmasta ei sen kummemmin tarvinnut mainostaa.

Kesäkuussa ilmestyi Pispalan Palokunnan talon pihalle koristeellinen karuselli, joka pyöri kauniisti sähkövirralla. Ilmeisesti se kiinnosti myös aikuisia, kun aukioloaika jatkui noin myöhään illalla. Varmaan tällä yrittäjällä oli jotain muutakin toimintaa tai myytävää karusellinsa vieressä. Aivan ylinnä kuva samantyyppisestä karusellista kuin lehti-ilmoituksessa. Ettei olisi ihan sama?

Kommentit:

Valistunut arvaukseni on kuvien karuselli saattaisi olla sittemmin "Messukarusellina” tunnettu tasokaruselli, joka vuosina 1895–1920 oli karuselliyrittäjä Elisabeth "Betty" Prüssin ja tämän aviomiehen omistuksessa. Messukaruselli siirtyi sittemmin leskirouva Prüssilta J.A.F. Sariolan omistukseen Suomen ensimmäisten Messujen jälkeen v. 1920, ollen Jaffu Sariolan ensimmäinen oma huvipuistolaite. Karuselli oli saksalaisen Fritz Bothmann -Gothaer Waggonfabrik – valmistama.

Betty ja tämän aviomies Heinrich Ludvig Franz Prüss olivat molemmat karuselliyrittäjien jälkikasvua, Bettyn isä oli karuselliyrittäjä August Meyer ja Heinrichin isä J.C.F. Prüss oli puolestaan tuonut perheensä saksan ja ruotsin kautta Suomeen vuonna 1885. Pariskunnalla oli karusellien lisäksi ainakin ampumarata sekä illuusioteatteri Galthea. 

Mielenkiintoisena sivuhuomatuksena mainittakoon, että legendaarisen Louis Billingin vanhemmat ilmeisesti työskentelivät Prüssin pariskunnalle palkollisena.

Tommi/Keravan museo 


.