Aleks. Müller

Sirkus toi Suomeen kreikkalais-roomalaisen painin. Aleks. Müller oli virolainen maailmanmestari, joka kierteli Suomessa haastaen raavaita miehiä painiotteluun kanssaan. Voittajalle luvattiin selkeä rahapalkinto. Painiotteluista muodostui usein koko sirkuksen päänumero. Kumma kyllä, lähes kaikki painijat olivat jonkun luokan maailmanmestareita. Ja painiasujen rinnat oli koristeltu arvon mukaisilla kunniamerkeillä. Näitä taiteilijapostikortteja artistit kaupittelivat näytösten ohessa pienen lisäansion toivossa. Tunnistaako joku tämän Müllerin?

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Hei.

Aleks Muller oli mun vaarin isän veli.

Terv Diana Soome

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Hei Diana,

Tämä oli mukava viesti.

Osaatko kertoa jotain hänen sirkuspainijan urastaan?

Terv. Kari Nieminen 

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

.

Painia sirkuksessa 1914

Tämä lehti-ilmoitus oli tamperelaisessa Kansan Lehdessä 20.5.1914:

Sirkus FENNIA
tulee Tampereella ja antaa
Suuren Ensi-näytännön
27 pnä toukokuuta klo 8,15 i.p. suuremmoisella ohjelmalla.
Toimeenpannaan myös suuret
Kansainväliset Painikilpailut
osanottajien joukossa herra Yrjö Saarela, maailman mestari Oulusta. Katsokaa lähemmin ilmoituslehtisistä.

Sirkuksilla oli suuri merkitys painiharrastuksen rantautumisessa Suomeen. Se oli hyvin suosittua sirkuksissa. Yrjö Saarela (13.7.1884–30.6.1951) oli suomalainen kreikkalais-roomalaisen painin olympiavoittaja ja maailmanmestari. Tukholman olympiakisojen jälkeen 1912 Saarela siirtyi ammattilaiseksi sirkusareenoille. Tämä ura jäi lyhyeksi pian alkaneen ensimmäisen maailmansodan johdosta.

Ruotsalainen Richard Olsson kiersi 1900-luvun alussa Suomea Grand Sirkus du Nord -nimisellä sirkuksella. Kun hollantilainen Sirkus F. Goldkette teki konkurssin Loviisassa, Olssonit ostivat joitakin hevosia ja muuta rekvisiittaa heiltä. Tästä muotoutui Cirkus Fennia. Sen toiminta loppui 1917 jossain Ruotsissa. Itsenäistymisen jälkeisenä aikana Suomessa kiersi vielä Fennia ja Finlandia -nimiset sirkukset, mutta ne olivat Oskar Hildénin omistamia.

Pistän tähän alas vielä tuntemattoman painijan artistikortin. Kuka hän oli? Vai oliko hän edes painija?

Tom Belling Jr 1913

Hippodrom Circus mainosti 19.9.1913 erikoisnäytöstään Helsingissä amerikkalaisella artistivierailulla. Hippodromi-rakennus sijaitsi Helsingin Töölössä nykyisen Kisahallin paikalla (B-messuhalli).

Yläkuvan amerikkalainen klovni Tom Belling Jr (6.2.1873–29.10.1934) sai sirkustaiteilijan ammatin verenperintönä. Hänen isänsä Tom Belling (1843–1900) oli myös klovni. Yksi amerikkalainen legenda kertoo vanhemman Bellingin luoneen vahingossa Auguste-klovnin hahmon työskennellessään ratsastajana ja akrobaattina Sirkus Renzissä Saksassa 1869. Entä kuka on tämä toinen klovni Tony?

Alakuvassa kerrotaan sirkuksen ohjelmasta. Sirkuksissa oli aikaisemmin usein painijoita ja muita voimailijoita. Tunnettuja olivat mm. painijat Lurich ja Apel. Korvattiinkohan nyt paininumero painiparodialla, jonka esittivät Lubik ja Apelberg? Samat herrat ilmeisesti?

Voimaa oli kyllä neljässä hanhessa, jotka vetivät miestä kärryissä. Olisi ollut mukava nähdä miten se toteutettiin.