1911 Gladiatori-Seurue • Gladiator Troupe

Ilmoitus tamperelaisessa Kansan Lehdessä 15.4.1911:
Gladiatori-Seurue on saapunut mukanaan villiä ja kesytettyjä Leijonia ja antaa ensimäiset suuret näytäntönsä 2:na Pääsiäispäivänä klo 2, 4, 6 ja 8 j.p. uudessa Hippodromissa Aleksanterin torilla.
HUOM.! Gladiatori-seurue ei ole mikään sirkus, eikä pidä sekottaa sitä kuljeksiviin akrobaattiseurueihin. Gladiaattori-seurue on 1:si luokkainen ja kuuluu siihen ainoastaan valittuja kykyjä.
Gladiatori-nainen, nainen jolla on leijonan voimat, Europan voimakkain nainen.
Gladiatori-nainen jättiläiskäärmeineen boa cinstrictor.
Sitäpaitsi hyvä, korkeamman koulun urheilu- ja voimisteluohjelma.
Huom.! Karhuja, susia, apinoita y.m. Oma soittokunta, johtaa kapellimestari Leeh Danzigista.
Sisäänpääsy: 1:nen paikka 1:50, 2:nen paikka 1:-  3:s -:75 ja seisojat 50 penniä.
Huom:! Seuraava näytäntö Tiistaina 18 pnä klo 8 j.pp. sekä keskiviikkona 19 p:nä klo puoli 8 j.pp

Aleksanterin torille eli nykyisen Pyynikintorille pystytettiin Hippodromi eikä mikään sirkusteltta. Tämähän ei ollut sirkusta. Ei missään nimessä. Tämä oli urheilua, joka parhaimmillaan on taidetta.
Näin varmaan kerrottiin nimismiehelle, joka päätti huviveron suuruudesta.

.

Pikku Teodor – Little Teodor

Muistaako joku artistin, joka käytti nimeä Pikku Teodor? Oheinen ilmoitus vuoden 1917 helmikuulta kertoo hänen saapuneen kotikaupunkiinsa Tampereelle. Näytös annettiin Hämeenpohjan juhlasalissa. Tätä rakennusta Puutarhakadulla kutsutaan nykyisin Pantin taloksi. Se rakennettiin 1910 Suomalaisen puolueen ja sen järjestöjen käyttöön.

Heitänpä tässä samalla ilmaan yhden arvauksen: Onko tuo oikeanpuoleisen kortin Veera sama, joka esiintyi Pikku Teodorin kanssa?

Pantin talo Tampereella.

.

Suomen Tivoli 1940

Enemmänkin tuosta ilmoituksesta tulee mieleen kesäteatteri. Ilmoitus oli Kansan Lehdessä 21.7.1940. Esitykset olivat ilmaisia tivolin asiakkaille. Pääsy tivolialueelle maksoi jotain. Kuusi esitystä päivässä. Maksullista ohjelmaa Suomen Tivolissa tarjottiin useassa eri ohjelmateltassa.

Samana kesänä liikkui myös Henrik Spåren omistama Tivoli Corea. Varmaan muitakin.

Cirkus du Nord 1913

Sanomalehti-ilmoitus tamperelaisessa Kansan Lehdessä 1913:
Cirkus du Nord
Tänään maanantaina 28 p. kesäkuuta kello 8,15 i.p.
Suuri Uutuusnäytäntö suuremmoisella uudella ohjelmalla.
Veljekset Elias, ilmavoimistelumestareita, jotka tekevät temppuja 10 metriä korkealla tangolla.
Ratsastusta kahdella hevosella esittää herra Herman.
Champanjanainen, riisuntaa hevosen selässä, suorittaa neiti Julia.
Tuli-ihminen Mohamed Abdul Sarad esittää uusia hämmästyttäviä temppuja, sekä muitakin uutuuksia.

Kauan he ilmeisesti viipyivät paikkakunnalla koska vielä heinäkuun 26. päivänä oli alla oleva ilmoitus Kansan Lehdessä:
Ainoa lauvantai ja sunnuntai Tampereella.
Sirkus DU NORD
Lauvantaina 26 p:nä heinäk. klo 8,15 i.p.
Suuremmoinen näytäntö vaihtelevalla ohjelmalla.
Sunnuntaina 27 pnä heinäk. 2 suurta juhlanäytäntöä klo 6 ja 8,15 ip.
Näytäntöön klo 6 i.p. maksavat lapset alle 12 vuoden, seisomapaikoille 50 p sekä istumapaikoille puolet.
Huom! Molemmissa näytöksissä yhtä hyvä ohjelma.

Tampere taisi tuohon aikaan olla melko pieni kaupunki, joten sirkuksen sijaintia ei tarvinnut erikseen mainita. Kaikkihan sen tiesivät. Cirkus du Nord -niminen ruotsalainen sirkus liikkui Suomessa ainakin 1908–1917. Nimessä näkyy selvää ruotsia ja ripaus aistikasta ranskaa. Alakuvan ilmoituksessa on kuitenkin käytetty selvää suomea sirkus-sanassa. Johtajat ja omistajat ilmeisesti vaihtuivat vuosien varrella. Vuonna 1913 oli johtaja ehkä Richard Olsson, jolla myöhemmin oli myös Cirkus Fennia.

Muuten – Sirkus Finlandia viipyi tänä vuonna Tampereella vain 6 päivää. Helsingissä ollaan 38 päivää.

Sirkus toi painin Suomeen

Tamperelaisessa Kansan Lehdessä oli heinäkuun viimeisenä päivänä 1920 yllä oleva ilmoitus:
Kiinalais- Jättiläissateenvarjon alla
Läntinen puistokatu 20
Anthonius-Lampey Seurue
tänään lauant. klo 8 ip. Suuri Ilta-näytäntö. Huom.! Painihaaste. Huom.!
Hyvät painijat voivat ilmoittautua. Kolme palkintoa jaetaan, Smk 1,500:–, 1,000:– ja 500:–.

Esiintymispaikka oli nykyisessä Hämeenpuistossa suunnilleen pääkirjasto Metson kohdalla. Tarkoitettiinko tuolla sateenvarjolla esiintymispaikkaa vai jotain ohjelmanumeroa? Joka tapauksessa paini oli se joka taatusti toi väkeä paikalle. Muusta ohjelmasta ei puhuta mitään.

Ensimmäiset ammattilaispainijat kiersivät 1800-luvun loppuvuosina sirkusten mukana ja tekivät painia tunnetuksi ympäri Suomea. Ammattiatleetit haastoivat yleensä yleisön joukosta itselleen vastustajan, ja voittaja sai rahapalkinnon. Lajina oli ranskalainen paini, joka nykyisin tunnetaan nimellä kreikkalais-roomalainen paini. Nimivaihdos juontaa juurensa kunnioituksesta painin helleenisen kulttuurin taustoihin. Kyse oli siis oikeasta urheilusta. Sirkuksissa painia ei enää nähdä. Muita voimamiehiä kylläkin.

Nykyaikainen showpaini  puolestaan on viihdemuoto, jossa osanottajat kamppailevat näytösluontoisissa, ennaltakirjoitetuissa otteluissa. Joissakin maissa se on hyvinkin suosittua.

Alakuvassa poseeraa ilmeisesti helsinkiläinen Iivari Tuomisto, joka kiersi ammattilaisena painimassa sirkuksissa paitsi Suomessa, myös eri puolilla Eurooppaa. Vuosina 1911–1912 Tuomisto toimi painivalmentajana Ruotsissa ja valmensi suomalaispainijoille kovat vastustajat Tukholman olympiakisoihin 1912.

Toisessa taiteilijakortissa esiintyy Suomalainen Nais-painimestari Neiti Sirena Hagel.

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••••••••
Kuvassa on isoisäni Iivari Tuomisto 

Pekka Turtiainen
•••••••••••••••••••••••••••••
Kuvassa isoisäni veli Iivari Tuomisto.
Siis korjaan: isoisoisäni veli Iivari Tuomisto :) 
•••••••••••••••••••••••••••••
.

Suomen Tivoli 1934

Suomen Tivoli saapui Tampereen Ratinan kentälle 28.6.1934 ja viipyi paikalla 11 päivää. Pääsymaksu kentälle oli 1 markka. Kansan Lehden ilmoituksessa esiteltiin uutuuksia ja nähtävyyksiä näin:

Kotieläinteatteri. Suuri uutuus näytös erittäin sopiva perhe ja lasten näytös.
Sihver & Comp. Huippu voimistelua ja akrobatiaa y.m.
Prof. de Kastrotzza. Sukkeluus ja taito näytteitä, taika-alalta.
Kesäteatteri. Humoristinen näytös.
Messukaruselli. Pohjoismaiden suurin karuselli, ilma-laivoilla.
Ampumarata ja Zeppeliini ampumista.
Satu- ja ennustusmaja.
Valokuvaamo.
Virvokkeita.
Hyvä Radio-soitto. Tanssia 1mk parilta. Joka päivä
Tivoli avoinna arkisin klo 18–24, pyhinä klo 12–24.
Suomen Tivoli
Maamme suurin ja vanhin tivoli-liike.

Prof. de Kastrozzan nimeen oli varmuuden vuoksi lisätty yksi ylimääräinen t-kirjain. Herra professorin kuva tässä alhaalla. Alimmaisena vielä kuva ryhmästä Sihver & Co.

Kommentit:

Sihver & Co olivat eestiläisiä artisteja. Sihverin veljeksiä oli kaksi, Aleksander ja Albert. Alamies on Aleksander. Veljekset tekivät mm. ilmanumeroa yhdessä, mutta Aleksanderilla oli myös muita kumppaneita. Yksi näistä oli Herbert Loots, joka esiintyi 1930-luvun puolivälissä myös surmanajajana nimellä Herbert Kala. Sihver & Co ryhmän nimenä hyvä, sillä se salli myös muun nimisiä partnereita.
Zeppeliini on peli, missä pelipöydän yläpuolella kiertää ilmalaivan näköisiä laitteita. Näiden alapinnassa roikkuu painolla varustettu pommin näköinen tikka, jonka pelaaja yrittää nappia painamalla pudottaa omalla pelipaikalla sijaitsevaan maalitauluun.
t. markku a 


.