1923 Veera & Aili

Tämä kuva on ollut näillä sivuilla ennenkin. Nyt löysin noihin tyttöihin uuden tiedon. Keravan museossa on sama Veera ja Aili -postikortti ja sen yhteydessä tieto, että he esiintyivät  vuonna 1923 Sirkus Empiressä. Voisiko Veera olla tuossa kuvassa 8-vuotias? Nimittäin 1917 lehti-ilmoituksessa mainitaan 4-vuotiaan pikku Veeran esiintyvän Pikku Teodorin seurueessa. Tuo nimien vaihtaminen näissä postikorteissa on vielä arvoitus.

Ainakin 1919 sirkuksen johtajaksi on mainittu Hj. Wallenius.

.

1917 Kaksi Finlandiaa • Two Finlandia

Ovatkohan nämä molemmat ilmoitukset kesällä 1917 yhtä ja samaa Sirkus Finlandiaa? Ilmeisesti. Nuo oululaiset ihmesiskot valokuvassa ovat Oskar Hildenin lapset Sylvia ja Aune.

Sata vuotta sitten keisarilliseen Venäjään kuuluneessa Suomen autonomisessa suuriruhtinaskunnassa oli jännät paikat näihin aikoihin.  Suomen eduskunta hyväksyi esityksen Suomen julistautumisesta itsenäiseksi Venäjästä 6. joulukuuta 1917. Suomen sisällissota käytiin Suomen senaatin eli hallituksen (valkoiset) ja sitä vastustavan Suomen kansanvaltuuskunnan (punaiset) välillä 27. tammikuuta – 15. toukokuuta 1918.

Mainitaan nyt vielä, että Tampereella tapahtui paljonkin noiden yllämainittujen lisäksi 1917:
Pikku Teodor seurueineen antoi näytöksen 21.2.1917.
4.5.1917 Sirkus Varietee vieraili Lempäälässä.
Ensiluokan sirkustaiteilijat antoivat loistonäytännön 8.5.1917.
Kesäkuun alussa 1917 Sirkus Empire antoi näytöksiä.
Barnum Berle Eläintarha ja Sirkus saapui 11.8.1917.
14.8.1917 nimettömällä sirkuksella oli jäähyväisnäytäntö.
Nouveau Cirque saapui 23.9.1917.
16.10.1917 Herrat Reinhols & Alexander antoivat Waudeville näytännön.

.

Hippodromi Suomessa • Hippodrom in Finland

Tässä on muutamana päivänä nyt kirjoitettu englantilaisesta Hippodromesta. Samannimisiä sirkuksia ja tivoleita on esiintynyt Suomessakin. Tunnetuin lienee Helsingin Hippodrom Sirkus, jonka lehti-ilmoitus vuoden 1917 Helsingin Sanomista näkyy yllä. Alhaalla valokuva Hippodromista Mannerheimintien varrella kesällä 1949. Sen takana näkyy Messuhalli. Hippodrom rakennettiin 1910 ja 1950 sen paikalla seisoi jo Messuhallin B-halli, nk. Pikku-Messuhalli vai Töölön Kisahalliksiko sitä nykyään nimitetään. Hevosurheilun ja sirkuksen lisäksi Helsingin Hippodromissa järjestettiin myös painikilpailuja ja nyrkkeilyotteluita.

Sivistyssanakirja kertoo, että sanalla hippodromi tarkoitetaan avonaista tai katettua hevosurheilurataa ja siihen liittyviä rakennelmia. Kyseessä voi olla siis ravirata, ratsastusrata tai ratsastushalli. Hippodromi (kreikan sanoista hippos ’hevonen’ ja dromos ’rata’) oli antiikissa ja keskiajalla kreikkalaisten käyttämä areena, joissa järjestettiin vaunukilpa-ajoja. Konstantinopolin hippodromi oli aikansa suurin ja kuuluisin. Se rakennettiin vuosina 203–330, ja sen esikuvana oli Rooman Circus Maximus.

Hippodromin Tivolin omisti Niilo Valdemar Syversen. Kaupparekisterissä on maininta, että Hippodromin Tivoli lopetettiin 12.11.1948. Niilon isä Ludvig Syversen toimi myös sirkus- ja tivolialalla. Niilon isovanhemmatkin olivat samalla alalla. Oliko Hippodromin Tivolilla jotain yhteistä Helsingin Hippodromin kanssa?

.

1917 Stefano Kotke

Minkä maalainen oli Stefano Kotke? Hän oli aikamoinen huimapää aikoinaan. Hän mm. suoritti Kuolenamhypyn 10 metrin korkeudesta polkupyörällä. Muukin Helsingin Hippodromin ohjelma oli verraton. Illalla luvattiin vielä ilmainen raitiovaunumatka kotiin. Tuo yllä oleva ilmoitus julkaistiin Hesarissa 1.9.1917. Silloin vielä elimme Suomen Suuriruhtinaskunnassa.

1917 Vaudeville, Reinhold & Alexander

Lokakuun 13 päivänä 1917 herrat Reinhold ja Alexander ilmoittivat Kansan Lehdessä antavansa Waudeville-näytöksen Tampereen Teatterissa. Tampereen Keskustorin laidalla sijaitseva rakennus oli harvinaisen korkeatasoinen paikka tällaiselle sirkusseurueelle. Reinhold käytti jo silloin nykyaikaista illusionisti-sanaa. Alexander oli ulosmurtaja kuningas eli nykytermein kahlekuningas. Eksotiikkaa loi steppaava neekeri-koomikko Jack. Akrobatiaa esitti Emilio. Vaudeville-esityksiin kuuluva musiikki ja laulu hoidettiin ilmeisesti balalaikkojen tahdissa. Vaudeville eli kulta-aikaansa 1800- ja 1900-lukujen vaihteen molemmin puolin Pohjois-Amerikassa. Tässä tapauksessa sirkusseurue oli keksinyt uuden myyvän nimen itselleen. Samaa Vaudeville-sanaa käytti myös Sirkus Empire kolme vuotta myöhemmin.

Tässä alhaalla vielä toinen ilmoitus seuraavalta päivältä Tampereen Sanomissa samasta aiheesta pienin eroavuuksin. Ilmeisesti teksti on viety molempiin lehtiin samanlaisena, mutta jommassa kummassa paikassa latoja on parannellut tekstiä mielensä mukaan.

Muuten – Joskus kuulee nuorison suusta huudahduksen VAUDE!!!. Sillä kuvataan ihastusta ja hämmästystä. Tuleekohan se Vaudeville-sanasta? Ei kai?

Kommentit:

Liittyen tämän päivän blogiisi, olisiko siinä mainittu Reinhold sama henkilö kuin tässä
postikorttissa ERIC REINHOLD, jonka siviilinimi oli ERIK ARPPE (27.4.1892–7.8.1977)?
BG

Lisää Arppesta täällä:
https://sirkusteltta.blogspot.fi/2013/08/taikuri-noita-ja-parturi-erik-arppe.html

.

1917 Kahvit tiikerin kanssa • Coffee with tiger

Tämä ilmoitus oli Tampereen Sanomissa 14.8.1917 eli melkein sata vuotta sitten. Tampere oli silloin pikkukaupunki. Lehti-ilmoitukseen riitti, kun kerrottiin mihin aikaan näytös pidetään. Sirkuksen nimi ei ollut niin tärkeä ja kaikkihan sen tiesivät missä heidän telttansa on. Minua kyllä kiinnostaisi tietää kenen sirkus tässä ilmoittelee. Tekstistä ei oikein voi arvaillakaan. Tampereen Kauppahallissa on kyllä Nygrenin kalakauppa, mutta se taitaa olla liian kaukaa haettu vihje.

Melkein vuosi aiemmin Pispalan Työväentalon tontilla vieraili Suuri Eläintieteellinen Sirkus ja he käyttivät samaa kikkaa. Yksi henkilö oli ilmoittanut varmasti menevänsä häkkiin leijonan kesyttäjän kanssa juomaan kahvit. Voisiko olla sama sirkus?

.

1917 Barnum Berle Eläintarha ja Sirkus • Menagerie and Circus

Tässä pari lehti-ilmoitusta sadan vuoden takaa. Mikä sirkus oli Barnum Berle? En löytänyt sille lisätietoja. Barnum-nimi on tuttu Yhdysvalloista, mutta se ei voi olla tämä Barnum. Entä tämä maailmankuulu Cappo? Tampere oli vuonna 1917 pikkukaupunki, joten esiintymipaikkaa ei tarvinnut ilmoituksessa kertoa. Kaikkihan sen tiesivät. Ohjelmassa oli myös eläinnumeroita, koska rahaa vastaan pääsi katsomaan myös niiden talleja.

Kun nyt Barnumista oli puhe, niin pieni kertaus on paikallaan. Phineas Taylor Barnum (5.7.1810–7.4.1891) oli yhdysvaltalainen mies, joka perusti omaa nimeään kantaneen tunnetun sirkuksen ja järjesti kummajaisnäytöksiä. Vuonna 1881 Barnum yhdistyi James Baileyn ja James L. Hutchinsonin sirkuksen kanssa. Vuosina 1885—1888 Baileyllä ja Barnumilla oli välirikko, mutta sirkukset palasivat takaisin yhteen nimellä Barnum & Bailey Greatest Show On Earth, myöhemmin Barnum & Bailey Circus. Vuonna 1907 hänen sirkuksensa myytiin Ringlingin veljeksille 400 000 dollarin hintaan. Yhdistynyt sirkus toimi nimellä Ringling Bros. and Barnum & Bailey Circus tähän päivään asti.


.

1917 Sirkus Varietee

Sirkus Varieteen ilmoitus Kansan Lehdessä toukokuussa 1917. Kuulumme siis vielä Suomen Suuriruhtinaskuntaan. Maailmalla ei ihan kaikki ole hyvin. Hauskempaa ajateltavaa ihmisille tuo  kiertävä  sirkusseurue. Ja alussa ja lopussa tanssitaan. Lempäälän Työväentalolla on liukas lattia.

Kuka tai ketkä olivat tämän seurueen takana? 1900-luvun alussa liikkui samanniminen seurue ja omistajaksi mainitaan Bono.

Helsingin Kuvalehti 1917

Helsingin kuvalehti, 06.10.1917, nro 40, s. 3

http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/873016?page=3

Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

Itsenäisyytemme satavuotisjuhliin on vielä aikaa, mutta tämä liippaa niin läheltä sirkusaihetta, että on pakko julkaista jo nyt. Tässä on Helsingin Kuvalehden kolmossivu. Kaksi edellistä sivua olivat Kymin paperin mainoksia. Lehti on julkaistu tasan kaksi kuukautta ennen itsenäisyysjulistustamme 1917. Lehdessä oli parikymmentä sivua, mutta ei minkäänlaista juttua sirkuksesta.

Tämän sirkusaiheisen kuvan on tehnyt Verner Thomé (1878–1953). Thomé opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1898–1899 sekä Baijerin kuninkaallisessa taideakatemiassa Münchenissä 1901–1902. Hän debytoi Helsingissä vuonna 1903. Verner Thomé kuului Septem-ryhmään. Hän oli impressionistinen valomaalari, jonka maalausten aiheena olivat muun muassa rantanäkymät ja lapset. Hän kokeili myös pointillismia. Heraldikko Olof Eriksson oli Verner Thomén poika.

.

Urheilu Näyttämö Finlandia 1917 – Athletics Stage Finlandia

Tämä ilmoitus oli Aamulehdessä 1.6.1917 eli kauan sitten ennen nykyistä Sirkus Finlandiaa. Ilmeisesti ohjelma oli hyvin urheilupitoista tai sitten tuo nimi otettiin käyttöön veroteknisistä tai muista vastaavista syistä. Kuva on vähän nuhruinen, joten tässä sen teksti:

Suomen hienoin Urheilu Näyttämö Finlandia
antaa näytöksensä sirkusteltassa Pispalan tien varressa oikealla puolen lauvantaina kesäkuun 2 p. kello 6,15 ip. Sunnuntaina 2 näytäntöä klo 6 ja 8,15 ip.
Ohjelma lähemmin katuilmoittelussa.
Finlandia.

Pispala oli tuohon aikaan vielä maaseutua. Se liitettiin Tampereeseen vasta 1937. Sen verran lähellä kuitenkin, että osoitteeksi riitti Pispalan tien oikea puoli. Kaupungista tultaessa oikealla puolella olivat Pispalan Palokunta ja Pispalan Työväentalo. Jompikumpi siis.

Sirkus Varietee 1917

Kansan Lehti kertoi 4.5.1917 näin yksinkertaisesti, että sirkusta olisi nähtävissä:
Sirkus Varietee 
antaa suuren näytöksen Lempäälän Työväen talolla, alkaa kello 7 ip. toukokuun 5 p:nä. Alussa ja lopussa yleinen tanssi. Väliajoilla hyvää soittoa. Pääsymaksut 1 mk + sotavero. Lapsilta puolet.

Eipä nykypäivänä tuon kokoisella ilmoituksella saa montaakaan asiakasta. Ennen vanhaan kuitenkin luettiin lehdet tarkemmin. Riitti kun otsikko oli vähän isommalla. Huomioarvo oli huipussaan.

Tästä Sirkus Varieteesta en ole kuullut aiemmin. Joskus 1900-luvun alussa Francisca Bonolla oli Sirkus Varietee. Saman vuosituhannen lopulla Sven Berglund käytti myös varietee-sanaa jossain sirkuksessaan.

Ensiluokan Sirkustaiteilijat 1917 – First-class circus artists

Ajat alkoivat olla jo levottomia keväällä 1917, jolloin tämä ilmoitus julkaistiin tamperelaisessa Kansan Lehdessä. Joulukuussa Suomi julistautui itsenäiseksi valtioksi ja siitä jo parin kuukauden päästä syttyi sisällissota. Tällaiset tilaisuudet toivat ihmisille vähän muutakin ajateltavaa.

Neljän tunnin pituinen ohjelma tuntuu kovin pitkältä, mutta ilmeisesti siihen sisältyi nuo lopussa hyvällä soitolla järjestetyt tanssit. Ohjelmaa ei sen kummemmin eritelty. Riitti että kyseessä ovat ensiluokan sirkustaiteilijat. Lehdethän puhuivat totta tuohon aikaan.

Minulle toinen kysymysmerkki on tuo Taiston talo. Kyseessä on ilmeisesti Raittiusseura Taiston talo, joka tuolloin sijaitsi Mustanlahdenkatu 18:ssa. Facebook antaa sijainnista muunkinlaista tietoa. Siellä kerrotaan esim., että punavankeja vietiin Raittiusseura Taiston talolle, Puutarhakatu 17:ssä olevaan taloon. Paikalla on nykyään Vapaakirkko. Netissä kerrotaan myös, että työväentaloa nimitettiin silloin Taiston taloksi.

Tampereen Raittiusseuran talo Mustanlahdenkadun ja Satakunnankadun kulmassa 1888. 

Tampere-Seuran arkisto.

Kommentit:

Raittiusyhdistys Taisto oli osoitteessa Aleksanterinkatu 29.

.

Sirkus Empire 1917

Sirkus Empire toimi vuosina 1917–1923. Nimi Seurue Empire ilmaantui vielä myöhemminkin Suomen sirkuskenttään vuosina 1928–1931, mutta sillä ei ollut siteitä tähän sirkukseen. Ainakin jossain vaiheessa Sirkus Empiren omisti Arvid Berkovits (1883–1971) vaimonsa Ainan (1895–1961) kanssa. Vuoden 1917 omistussuhteet ovat kuitenkin hämärän peitossa. Vuosina 1919–1920 johtajana toimi Hjalmar Wallenius. 1921 johtajana mainitaan jälleen Arvid Berkovits.

Näissä kuvissa on Empiren ilmoituksia Aamulehdessä ja Kansan Lehdessä kesäkuun alussa 1917. Epäselvien kuvien vuoksi tekstit tässä:

Huom.!  Huom.!
Sirkus Empire
Ainoastaan muutamia päiviä Tampereella antaa näytöksia suuressa Hippodromiteltassa Aleksanterin torin lähellä. Ensimmäinen Premiäärinäytös lauant. 2 päivä kesäk. klo 8,15 ip. sekä sunnunt. klo 6 ja 8,15 ip. Xxxxxxx kuuluu naisia että miehiä. Ohjelma ulkoilmoituksissa.
Pilettien hinnat: Tuolirivi 3 mk, Ensimm. 2,50, toise 2 ja kolm. 1,50, seisomaan 80 p. ynnä sotavero.
Venäläinen Balalaikkaorkesteri säestää.
Sirkus Empire joka ilta 8,15 ip.
Kassa avataan tuntia ennen näytöstä.

Sirkus Empire
Tänään tiistaina 5 pnä kesäk. klo 8.15 ip. suuri koomikkonäytös. Lopuksi hauska pantomiimi "Jussi".
Keskiv. seuraava näytös vaihtelevalla ohjelmalla.

Sirkus Empire.
Tänään klo 8,15 ip. lahjanäytäntö yleisön suosikin Miss Elviiran hyväksi. Miss Elviira esiintyy loistonumerossaan.
Lopuksi hauska pantomiimi.

Kukahan oli tuo Miss Elviira. Oliko hän Elvira Bono?

Vuonna 1917 Suomen Suuriruhtinaskunnassa elettiin rauhattomia aikoja. Kevättalvella Venäjän keisarivalta kaatui. Suomen eduskunta kokoontui 6.12.1917 ja hyväksyi senaatin eli hallituksen antaman itsenäisyysjulistuksen. Venäjä tunnusti Suomen virallisesti 4.1.1918 ja samana päivänä itsenäisyyden tunnustivat myös Ruotsi ja Ranska.

Pikku Teodor – Little Teodor

Muistaako joku artistin, joka käytti nimeä Pikku Teodor? Oheinen ilmoitus vuoden 1917 helmikuulta kertoo hänen saapuneen kotikaupunkiinsa Tampereelle. Näytös annettiin Hämeenpohjan juhlasalissa. Tätä rakennusta Puutarhakadulla kutsutaan nykyisin Pantin taloksi. Se rakennettiin 1910 Suomalaisen puolueen ja sen järjestöjen käyttöön.

Heitänpä tässä samalla ilmaan yhden arvauksen: Onko tuo oikeanpuoleisen kortin Veera sama, joka esiintyi Pikku Teodorin kanssa?

Pantin talo Tampereella.

.

Hyvää Itsenäisyyspäivää

On se vaan komea lippu. Tänään saamme kiittää hyvän onnemme lisäksi isoisovanhempiamme heidän rohkeudestaan ja sisustaan. Suomen itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä, jota vietetään 6. joulukuuta 1917 tapahtuneen itsenäistymisen kunniaksi. Itsenäistä Suomea edelsi Suomen suuriruhtinaskunta, joka oli itsehallinnollinen osa Venäjän keisarikuntaa.

Joulukuun 6. päivää on vietetty itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919 lähtien. Asiasta päätti Valtioneuvosto, ja päivästä tuli vapaapäivä valtion virastoissa, kouluissa ja tuomioistuimissa. Vuonna 1929 se säädettiin lailla yleiseksi palkalliseksi vapaapäiväksi. Vuonna 1937 säädettiin laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä. Sen mukaan itsenäisyyspäivän tuli olla palkallinen vapaapäivä, tai missä se ei ole mahdollista, on maksettava korotettua palkkaa kuten sunnuntaityöstä. Itsenäisyyspäivä on myös virallinen liputuspäivä. Silloin liputus päättyy muista liputuspäivistä poikkeavasti klo 20.

Lähde: Wikipedia

2 Lavallée

Viikko sitten näytin tässä blogissa outoja sirkustaiteilijoiden mainospostikortteja ja kyselin niiden perään. Björn Gammals iski silmänsä klovnipariin 2 Lavallée ja pienen penkomisen jälkeen löysi omasta arkistostaan toisenlaisen kortin samoista artisteista. Hyvin todennäköisesti he ovat esiintyneet Helsingin Hippodromin sirkuksessa vuonna 1917. Mutta mistä maasta herrat tulevat?